Syyskuu oli tällä kertaa jotenkin poikkeuksellisen kiva ja eteni nopeasti. Ehkä johtuen juuri erityisen lämpimistä keleistä mitkä jatkuivat pitkään. Oli niin hauskaa, kun vielä syyskuussa tarkenin uida järvessä, käytin paljon sandaaleja ja kesämekkojakin. Oi että.
Ulkoilimme yhdessä ja leikimme erilaisissa leikkipuistoissa. Retkeilimme, katsoimme elokuvia ja kävimme ostoksilla. Silittelimme mummin ja ukin söpöä Oiva-koiraa. Olemme ihastelleet kaunista sinistä taivasta sekä alkavaa ruskaa. Olemme yhdessä askarrelleet, tehneet hamahelmihommia ja minä olen myös vähän virkkaillut. Meidän lähipiiriin syntyi ihana pieni vauva, se on ehdottomasti yksi syyskuun parhaimmista jutuista. Kävimme meille rakkaan pojan 4v synttäreillä, myös lasten pikkuserkun synttäreillä. Oli meillä yhdet haikeatkin juhlat, kun jouduimme hyvästelemään meille rakkaan Ugulin. Onneksi kaikki kivat muistot säilyvät. Oli mukavaa syyskuussa nähdä monia sukulaisia. Lapset pääsivät mm. tapaamaan ensimmäistä kertaa isin puolen pikkuserkkuja.
Teimme reissun Kuopioon, tärkein syy oli olla paikalla hautajaisissa ja vierailla isomummin luona. Kuopiossa näytti paikoitellen kauniin syksyiseltä, toisaalta jopa melko kesäiseltä, hih. Sitähän se syyskuu aina on, kesästä irti päästämistä ja syksyn vastaanottamista. Kuopio on vienyt sydämeni. Ehkä siksi, kun se on rakkaani synnyinkaupunki. Ehkä siksi, koska siellä on niin kaunista, tunnelmallista ja historian havinaa. Ehkä siksi, kun siellä on paljon kivaa tekemistä ja ystävällisiä ihmisiä. Olemme perheenä käyneet Kuopiossa tapaamassa Pekan isovanhempia säännöllisesti siitä asti, kun H on ollut pieni. Kuopiossa on syntynyt varmasti myös meidän lapsille monia kivoja muistoja. Kuopio tulee pysymään sydämessämme aina.
Tein ensimmäistä kertaa hiiritaloon syksyisen somistuksen. Siellä on söpöjä kurpitsoja, käpyjä ja sieniä. Vaikka halloween on ollut jo kovasti mielessämme, en vielä syyskuussa ole laittanut hiiritaloon selkeitä halloweenkoristeita kuten kummituksia, noitia ja lepakoita jne.
Kävin syyskuussa kaksi kertaa lääkärissä, koska ensimmäisellä kerralla kohtasin lääkärin joka vähätteli sairauttani, puhui sopimattomasti, määräsi minulle väärin lääkkeitä, enkä saanut tarvitsemaani apua. Onneksi hoitaja ja toinen lääkäri auttoivat minua niin hyvin kuin pystyivät, minulle tehtiin lähete kolmannelle lääkärille, joka tutkii ja selvittelee tilannettani lisää paremmalla ajalla lokakuussa. Olen niin kiitollinen siitä, että saan apua. Se on varmaa, että en aio enää koskaan mennä tämän törkeän ja fibromyalgiaa vähättelevän lääkärin vastaanotolle. Onneksi minun ei tarvitsekaan. Tällä jo useamman vuoden kestäneellä kipumatkalla on sattunut kohdalleni onneksi muuten aina oikeasti auttavaisia lääkäreitä. Haluan luottaa jatkossakin siihen, että kyllä minua hoidetaan hyvin. Onneksi jaksan taistella paremman tulevaisuuden eteen, siinä minua auttavat perhe, läheiset, hoitajat ja lääkärit.
Minulla on tosiaan ollut syyskuussa kovia fibrokipuja, keppi on ollut käytössä useamman kerran. Unet ovat olleet huonoja ja olen ollut kovin uupunut. Onneksi kivut eivät kuitenkaan ole estäneet minua nauttimasta elämästä. Haluan pitää kiinni positiivisesta elämänasenteestani.
Muutama elämän pienet ilot esimerkki syyskuulta: tarkenin uida järvessä, äitini yllätti minut todella ihanalla valokurpitsalla, kävin rakkaan ystäväni kanssa Ratamon terveysmetsässä ulkoilemassa, näimme Arielin ja Vaianan Kauppakeskus Veturissa, poitsu poimi minulle kukkia, Pekka leipoi pullaa, ihastelin kauniita syksyn värejä luonnossa... Elämässä tapahtuu paljon kivoja asioita, kun vain osaa katsoa.
Tässä lopuksi vielä linkit kaikkiin syyskuun postauskiin:
Syyskuun kuulumisia
