Helmin ensimmäinen vuosi

Raskauspostauksen jälkeen on hauska muistella Helmin vauvavuotta. Vauva-aika on lyhyt ja se meni nopeammin kuin osasin arvatakkaan. Onneksi meillä on paljon ihania kuvia muistona.

Perhe-elämä on ollut meidän haaveena ja on ihanaa kun se haave toteutui. Koen olevani äiti-ihminen ja nautin äitinä olemisesta. Pekka on ehdottomasti maailman paras isä. Helmi on ihana lapsi, kiltti, rauhallinen, mutta sopivan tempperamenttinen. Voisi jopa sanoa että Helmi on ollut "helppo lapsi". Helmi on terve ja helppohoitoinen, vähään tyytyväinen. Meidän onneksi Helmi alkoi kokonaisia öitä nukkumaan jo 3kk ikäisenä. Helmi on myös (melkein) kaikkiruokainen. Ollaan leikitty paljon yhdessä, mutta Helmi on osannut jo pienenä leikkiä myös itsekseen. Helmi on ihan pienestä pitäen nähnyt paljon ihmisiä, eikä hän pahemmin ujostele. Helmi on myös siksi ollut helppo jättää hoitoon isovanhemmille, koska jää sinne mielellään, eikä mene paniikkiin jos me Pekan kanssa hetkeksi kadotaan näkyvistä. Näin ollaan hyvällä omallatunnolla saatu aikaa myös parisuhteelle.

0-1kk

2kk

3kk

Helmin syntymän jälkeen oltiin viikko sairaalassa ja ai että miten ihanaa oli kuulla että päästään kotiin. Tuntui kyllä hassulta lähteä sairaalasta, mentiin sinne kahdestaan, mutta lähdettiin sieltä kolmestaan. "Nyt meillä on lapsi ja alkaa elämä perheenä". Pekka ei ole varmaan koskaan ajanut niiin varovasti kuin silloin, tosin ei kyydissäkään ollut aikaisemmin ollut niin arvokasta lastia. Kun päästiin kotiin, meille yllätykseksi Pekka oli tehnyt suursiivouksen ja koristellut koko kodin jouluiseksi. Kotiin oli ihana tulla, onhan koti maailman paras paikka. Kaikki tuntui paljon helpommalta kotona kun ei ollut koko ajan joku kyttäämässä. Sai toimia ja olla niin kuin parhaalta tuntui. Näytettiin Helmille millaiseen kotiin hän on muuttamassa, koristeltiin joulukuusi ja avattiin joulukalenterin avaamattomat luukut. Pekka luki Helmille iltasadun niin kuin tapana oli masuaikanakin. Me vain ihastelimme omaa pienokaista ja ajateltiin kuinka onnekkaita me saamme olla kun meillä on lapsi. Kutsuttiin sukulaiset ja ystävät myös ihastelemaan Helmiä.

Ensimmäiset viikot vahtasin Helmiä koko ajan. Halusin varmistaa, että sillä on kaikki hyvin, siksi mun piti pitää sitä koko ajan lähellä, yölläkin. Ensimmäisen kuukauden Helmi nukkui meidän välissä, meidän sängyssä. Kun oltiin kuukaus sitä vahdattu, niin todettiin, että kyllä se pärjää. Siirrettiin Helmi nukkumaan omaan sänkyyn, omaan huoneeseen ja Helmi alkoikin nukkua parempia yöunia. Helmi sai rauhassa tutustua tähän maailmaan ja Helmiä ihmetyttikin monet asiat. Joulukuusen valot ja kaikki mahdolliset lamput olivat erityisen kiehtovia. 

Vauva-arki oli kaikkien ihanien juttujen lisäksi myös melko rankkaa. (Sektion jälkeen mahani oli monta kuukautta erittäin kipeä. Oli vaikea liikkua ja nostella Helmiä, rappusia en kunnolla pystynyt kulkemaan.) Imetyksen kanssakin oli hieman ongelmia (Helmi ei osannut kunnolla imeä, apuna oli rintakumi. Maitoa ei myöskään tullut tarpeeksi), Helmi sai rintamaidon lisäksi korviketta. Tämä tosin helpotti syöttämisiä, sillä Pekkakin pystyi syöttämään Helmiä, Helmi oli myös helpompi jättää hoitoon. Vaikka vauva nukkuukin paljon, niin unet ovat katkonaisia. Jaksoin kyllä melko hyvin kun lepäsin aina kun Helmi nukkui. Saatoin itsekin nukkua useammat päikkärit päivän aikana. Onneksi vauva on helppohoitoinen ja vähään tyytyväinen, riitti että imetti, antoi maitoa, vaihtoi vaippoja, hoivasi ja suukotti. Pieni vauva on niin avuton, mutta äkkiä se alkaa oppimaan asioita.

Ensimmäisten kuukausien aikana Helmi oppi: Juomaan tuttipullosta, olemaan kylvyssä, pitämään päätä koholla, jokeltelemaan, tarttumaan esineisiin, hymyilemään, kierähtämään masulleen ja syömään soseita. (Ensimmäisen kokonaisen yön Helmi nukkui 3kk ikäisenä)

Ensimmäisiin kuukausiin mahtui paljon unohtumattomia hetkiä. Helmi vietti ensimmäisen kerran joulua, pääsi ensimmäistä kertaa joulupukin syliin, juhlittiin uutta vuotta, Helmi kastettiin, oli äitin nimipäivät, ystävänpäivä ja juhlittiin myös äitin 24- vuotis syntymäpäivää.

4kk

5kk

6kk

Talvi ei ollut koskaan mennyt niin nopeasti, yht'äkkiä kevät oli tullut. Helmi oli tosiaan ensimmäisen kokonaisen yön nukkunut 3kk ikäisenä ja nopeasti pitkät yöunet (6-10h) alkoivat vakiintumaan. Saimme siis nukuttua enemmän, jaksoimme arkea paremmin ja meillä kaikilla oli paljon enemmän energiaa. Leivoin usein ja suoritin muutaman kurssin avoimessa yliopistossa (en tosin enempää olisi jaksanut opiskella). Vauva-arki oli jo tullut niin tutuksi, että en enää jännittänyt mitään. Leikkaushaavakin oli parantunut hyvin ja ei ollut enää jokapaiväiväistä kipua. Helmillä oli neuvolakäynnitkin menneet erinomaisesti. Oli ihanaa kun tuli lämpimät kelit, aurinko paistoi ja lumet sulivat pois. Helmin kanssa oli mukava ulkoilla. Helmistä kiikkuminen oli ihanaa ja maailman paras juttu, mitä kovemmat vauhdit sen parempi. 

Näihin kuukausiin mahtui paljon kivoja asioita: Haettiin pajunoksia, Käytiin virpomassa (Helmillä oli yllään ihana pupuasu, oksat olivat tietysti äitin ja isin koristelemia), Helmin ensimmäinen pääsiäinen, pääsiäiskukko kävi munimassa, kirjat rupesivat enemmän kiinnostamaan (Helmi siis katseli niitä nyt enemmän itsekseen), Helmi piirti ensimmäisen kerran, juhlittiin vappua ja Helmin ensimmäistä nimipäivää, Äitienpäivä (Äiti sai lahjaksi superihanan kortin ja kukkasia) Helmille puhkesi ensimmäiset hampaat, Helmi kiikkui ensimmäisen kerran, Helmi leikki hiekkalaatikolla ja laski liukumäkeä(isin sylissä) ensimmäistä kertaa, Helmi täytti puolivuotta!

Helmi kasvoi taas hurjaa vauhtia ja 4-6kk ikäisenä hän oppi: kierähtämään masulleen ja siitä takaisin selälleen, istumaan tukea vasten, istumaan ilman tukea, juomaan nokkamukista, ryömimään, menemään konttausasentoon. Ensimmäisen kerran Helmi nousi pinnasängyssä seisomaan tukea vasten juuri ennen kuin 7kk tuli täyteen, se oli suuri yllätys. En osannut ajatella, että Helmi olisi niin nopeasti oppinut seisomaan(tukeavasten). Täytyi kiireesti laskea pinnasängyn tasoa alemmas. 

7kk

8kk

9kk

Helmin (7-9kk) kesäkuukaudet olivat huippukivoja. Tosin kesä oli melko kylmä (muutamaa viikkoa lukuunottamatta). Toisaalta ihan kiva, että ei ollut joka päivä kuuma ja hellettä, se olisi vauvan kannalta ollut kurja juttu. En itsekkään pidä helteestä, tulee liian kuuma. Kunhan on aurinkoista ja t-paita keli, se on sopiva lämpötila, myös pienelle lapselle. Helmi alkoi minun silmissäni olla jo "iso tyttö", ei enää mikään avuton sylivauva. Omaa tahtoakin alkoi olla enemmän ja Helmillä oli kova vauhti päällä. Eläimet ovat kiinnostaneet Helmiä aina, mutta nyt ne kiinnostivat vielä enemmän. Ulkona oli kiva kiikkua ja katsella ohi ajavia autoja. Saippuakuplat olivat ihania!

Kesällä tapahtui paljon ja tehtiin paljon kivoja juttuja: Oli Helmin ensimmäinen juhannus ja käytiin mökillä monta kertaa. Helmi kasteli varpaitaan ensimmäistä kertaa järviveteen ja loppukesästä "ui" ensimmäisen kerran lastenaltaassa. Juhlittiin Isin nimipäivää. Käytiin Tykkimäessä katsomassa kotieläintarhan eläimiä, puput olivat erityisen kivoja ja samalla reissulla Helmi voitti narunvedosta saippuakuplamiekan. Helmi söi ensimmäisen kerran tuoreita mansikoita ja mustikoita. Helmi kävi ensimmäisen kerran kirkossa ja juhli ensimmäistä kertaa häissä. Helmi pomppi ensimmäisen kerran trampoliinilla (isin kanssa). Käytiin Korkeasaaressa ja nähtiin paljon eläimiä. Helmi pääsi ensimmäistä kertaa pyörän kyytiin. Imetys väheni ja loppui (Helmi ei enää malttanut).

Helmi seisoi tukea vasten ensimmäisen kerran 6kk ikäisenä (edellisenä päivänä ennen kuin 7kk tuli täyteen), mutta mielestäni voi sanoa, että Helmi on oppinut seisomaan tukea vasten 7kk ikäisenä. Helmi oppi myös 7kk ikäisenä konttamaan ja siitä melkein heti perään kävelemään tuenvarassa. 8kk ikäisenä tulivat ensimmäiset sanat: Äiti, Iti, ankka, pupu. Helmi alkoi maistelemaan kiinteää ruokaa.

10kk

11kk

1v

Vauva alkoi muistuttamaan taaperoa. Uskomatonta miten nopeasti kuukaudet olivat vierineet. Kesä oli ohi ja syksy oli saapunut. Alkoi taas pukemisrumba ja aluksi Helmillä menikin pukemiseen hermo. Oli hauskaa kun tuli ruska, Helmi ihmetteli värikkäitä lehtiä. Helmi katseli kirjoja todella paljon ja imi kaiken uuden tiedon itseensä. Leikittiin usein leikkipuistossa, Helmiä oli alkanut enemmän kiinnostaa kaikki leikkihärpäkkeet ja kiipeilyvietti kasvoi. Kiikkuminen oli edelleen superhauskaa. Lokakuussa juhlittiin Isin synttäreitä. Vietettiin Halloweenia ja käytiin karkkikierroksella, Helmi oli pukeutunut ihanaksi pikku kurpitsaksi. 

Helmin sanavarasto kavoi kasvamistaan. Helmi rupesi matkimaan puhetta, joten täytyi vähän enemmän miettiä mitä suustaan päästää. Isi vietti esimmäistä isänpäiväänsä ja annettiin isille kuvakirja lahjaksi, Helmi piirti ja maalasi tyhjille sivuille, lisäksi sadutin Helmiä ensimmäistä kertaa. Marraskuussa tuli ensilumi. Mentiin heti ulos lumisateeseen, Helmi konttasi hangessa ja ihmetteli lunta. Pian tämän jälkeen Helmi oppi kävelemään. Olin odottanut jo innolla sitä että Helmi oppii kävelemään. Helmi alkoi olla jo aika painava ja minulle tuli selkäongelmia (onneksi selkä saatiin lopulta "kuntoon"). Helmi leipoi pipareita ensimmäisen kerran ja samalla maisteli taikinaa ja tietysti valmiita pipareita, nam.  Helmi oli alkanut syömään kiinteää ja ruokaa ja minusta oli ihanaa miten Helmi piti minun tekemistä ruuista. Helmi myös opetteli syömään itse omalla pikku haarukallaan. Helmistä tuli marraskuun lopussa yksivuotias. Vietettiin isot juhlat kaikkien läheisten kesken. Uskomatonta, että minun pieni vauvani on kasvanut isoksi tytöksi.

Muistan kun minulle sanottiin, että vauva aika tulee menemän todella nopeasti, ajattelin silloin että "joojoo". Mutta vuosi meni nopeammin kuin olin ajatellutkaan. Onneksi pidän valokuvaamisesta ja meillä onkin Helmistä satoja kuvia. Helmi on myös ikuistettu kaikkien läheisten kanssa. Kaikki hyvät, ihanat ja ikimuistoiset hetket on taltioitu ja niihin voi palata uudelleen ja uudelleen. Vauva-aika oli ihanaa ja se meni todella nopeasti, mutta toisaalta on kiva, että Helmi on kasvanut isoksi ja oppinut paljon uusia asioita. Helmin kanssa on kiva askarrella yhdessä ja ulkoilukin on kivempaa, kun voi kävellen tutkailla maailmaa. Tuntuu myös, että isomman lapsen kanssa on muutenkin enemmän tekemistä ja isommasta lapsesta on enemmän seuraa. Helmi jutteleekin paljon. Olen saanut olla Helmin kanssa kotona ja olen saanut nauttia vauvavuodesta. Olen itse saanut seurata vierestä Helmin matkaa vauvasta taaperoksi.  Tämä on ollut ihana matka, joka tietysti jatkuu. Muistakaa nauttia vauvavuoden jokaisesta päivästä, sillä aika menee nopeammin kuin arvaattekaan. 

1-12kk