Viides kerhopäivä

Tänään oli jo 5. kerhopäivämme. Lähdimme kerhoon taas hyvällä fiiliksellä, tosin olimme kumpikin hieman väsyneitä. Minusta on niin kiva, että Helmi lähtee kerhoon hymyssä suin ja odottaa innolla, että pääsee leikkimään. 

Tänään kerhossa sai askarrella nallen, ketun tai hiiren. Jännitin vähän askartelua, koska Helmi on ollut sen suhteen vähän malttamaton. Tällä kertaa Helmi jaksoi todella hienosti askarrella, vaikka tekikin vähän mieli jo leikkimään. Helmi sai valita minkä eläimen hän haluaa tällä kertaa askarrella, Helmi valitsin hiiren. Ehkäpä Mikki-Minni fanituksella oli vaikutusta valintaan, hih. Sitten yhdessä leikkasimme hiiren oikeaan muotoonsa ja Helmi väritti hiiren korvia ja massua ja sitten vielä lopuksi piirrettiin hiirelle yhdessä silmät, nenä ja suu. Helmi tietysti sai itse valita millä väreillä hän halusi värittää ja piirtää. Tästä hiirulaisesta tuli niin symppis, aivan ihana! Olen niin ylpeä Helmistä! Hän malttoi tehdä askartelun kokonaan valmiiksi, alusta loppuun kerhossa, hieno juttu!

Kerhopäivä oli tänään aika vauhdikas. Helmi kävi läpi kaikki lelut, eniten kiinnostivat nukkekoti, junarata ja kalapalapeli (onginta). Välillä seilattiin kahden huoneen välillä, kun Helmi yritti päättää millä leluilla haluaa leikkiä. Sitten oli aika korjailla lelut. Helmi on niin reipas siivooja, kun sille päälle sattuu, hih. Yhteisleikkeinä oli taas tuttuja leikkejä: Piiri pieni pyörii, lumiukkomarssi, pakkasaamuna paleltaa ja sellainen pupulaulu. Tänään ensimmäistä kertaa Helmi uskalsi hetken olla leikissä mukana, minun vieressäni. Käveltiin käsikkäin ja lauletiin "piiri pieni pyörii", mutta Helmi halusi tulla melko nopeasti syliini ja leikittiin loput yhteisleikit sylikkäin. Välillä laskin Helmiä maahan ja kokeilin, jos hän olisi halunnut leikkiä itse, mutta sen aika ei ollut vielä. Hartaushetki ja lukuhetki olivat tänään vähän vaikeampia kuin aiemmin, ehkäpä siitä väsymyksestä johtuen tai sitten muuten vain oli villipäivä. Aluksi Helmi malttoi kuunnella, mutta tällä kertaa hartaushetki oli sellainen, että näin pienen oli vähän vaikea seurata sitä, joten ehkä siksi Helmi ei jaksanut kuunnella. Lukuhetkeä Helmi ei olisi siihen perään enää jaksanut, mutta kyllä me istuttiin muiden mukana ja yritin saada Helmin kiinnostumaan kirjasta, samalla hän tutki silikonikoruani. Lukuhetken jälkeen napattiin askartelu mukaan ja lähdettiin pukemishommiin, vilkutettiin kavereille ja sanottiin "heippa". 

Mamma (äitini) tuli meitä hakemaan ja mentiikin kerhosta suoraan Mammanmammalle (minun mammalleni) leikkimään, syömään ja herkuttelemaan kerhojätskillä. Sitä ennen leikimme vähän aikaa pihalla kun Helmi halusi muutaman kerran laskea pyllymäkeä ja kiipeillä lumikasassa, hih.