Menimme lasten kanssa leikkipuistoon. Ennen kuin edes pääsimme sinne kuulimme kukkulan takaa kovaäänistä puhetta ja huutoa. Siellä oli joukko teini-ikäisiä. Olimme kuitenkin kävelleet jonkun matkaa ja puistoreissu oli luvattu joten mölystä huolimatta menimme puistoon. (Kuvien leikkipuisto ei liity tapaukseen)
Leikkipuisto kuuluu kaikille, enkä olisi nähnyt siinä mitään pahaa, että nämä nuoret olisivat istuneet ja jutelleet puistossa. Kuitenkin he olivat tai ainakin osa heistä oli tosi kovaäänisiä ja jutut olivat sellaisia, että ne eivät todellakaan kuuluneet pienten lasten korviin. Minun oli pakko puuttua heidän käytökseen. Tämä oli ensimmäinen kerta kun niin jouduin tekemään.
Sanoin heille, että tämä on lasten leikkipuisto, että he voisivat olla vähän hiljempaa niin ettei mm. kiroilu päädy lasten korviin. Kiroilu oli vain yksi paha heidän jutuissaan. Oli pakko puuttua, koska lapsista se oli ehkä vähän hurjaa.
Olin lukenut erilaisista ryhmistä somessa, että teinit ovat jossain saattaneet haistatella tai muuta vastaavaa, jos heidän käytökseensä on puututtu. Siksi minua jännitti avata suuni, mutta koin että se on vain pakko tehdä. Olin helpottunut, kun kukaan ei ruvennut väittelemään asiasta kanssani. Kommenttini jälkeen kovaäänisimmät mesoajat päättivät lähteä jonnekin muulle. Muutama nuori jäi vielä puistoon, mutta heistä ei ollut mitään harmia. He innostuivat vielä viemään maassa olevia roskia roskikseen. Hienoa!
Olin edellisenä päivänä siivonnut saman kyseisen leikkipuiston. Siellä oli ollut hirveästi roskia. Roskia oli myös tällä kertaa, kun menimme sinne, mutta en nähnyt kuka ne oli maahan heittänyt. Harmittaa tämä roskaaminen, kun juuri edellisenä päivänä olin siellä siivonnut. En ymmärrä sotkemista, kun puistosta löytyy roskis. Kuulimme, että puistoa tosiaan roskataan paljon. Todella harmillista. Yleensä kuulemma teinit ovat jatkaneet matkaa juttujensa kanssa, kun pieniä lapsia tulee paikalle. Nyt ei käynyt niin ja minun oli pakko puuttua.
Olen itsekin ollut teini, ehkä kovaääninenkin ja silloin joskus jossain roskannut. En kuitenkaan kiroillut tai käyttäytynyt ns. huonosti pienten lasten nähden. En ole rikkonut tai roskannut lasten leikkipuistoja. Enkä ole koskaan puhunut tai käyttäytynyt uhkaavasti eivätkä juttuni ole sellaisia olleet.
Puutuin, koska heidän puheensa ja käytöksensä vaikuttivat lasteni leikkeihin puistossa, heitä selvästi tilanne jännitti eikä niin leikkipuistossa kuuluisi käydä. Mielenkiintoista nähdä, että jos kohtaamme teinijoukon uudestaan leikkipuistossa, miettivätkö he mitä puhuvat ja kuinka kovaa. Isot pisteet nuorille, jotka lopuksi siivosivat osan leikkipuiston roskista! Siitä tuli hyvä mieli. Onneksi meidän lähileikkipuisto missä enemmän käymme on rauhallinen eikä sitä ole sotkettu. En muista kertaakaan, että siellä olisi joutunut siivoamaan toisten jälkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡