Meidän kaksivuotiaasta tuli kerholainen, kun viikko sitten aloitimme käymään hänen kanssaan perhekerhossa. Kerhon aloitusta helpotti se, että kerhopaikka ja ohjaajat olivat meille ennestään tuttuja. He olivat olleet myös H:n kerho-ohjaajia. Perhekerhoa on kaksi kertaa kuussa mikä on meidän pienelle heinäkuiselle ihan sopiva määrä.
V lähti kerhoon reippaasti ja iloisesti. "Hee es a ii, mii kee" = H eskarissa, minä kerhossa". Meitä oli eteisessä vastassa iloiset ohjaajat. Menimme käsipesun jälkeen aluksi leikkihuoneeseen leikkimään. V meni heti maatilalelun luokse ja viihtyi siinä koko leikkiajan. Välillä kaveri tuli hänen viereensä leikkimään ja heillä oli omia kivoja höpinöitä.
Kerhon jälkeen vähän väsytti.
Yhteisleikkejä ei ollut, koska meitä oli kerhossa niin vähän. Kävimme leikkien jälkeen käsipesulla ja siitä siirryimme toiseen huoneeseen pieneen laulu/hartaushetkeen. Se oli V:n mielestä vähän jännittävää, hän istui meidän sylissä. Sen jälkeen menimme askartelemaan mistä V oli innoissaan. Teimme yhdessä söpön kirsikan. Minä leikkasin ja V rytisti silkkipaperia ja liimasi. Me isin kanssa vain vähän autoimme häntä, hih. Oi että! V:n ensimmäinen kerhoaskartelu, niin söpö!
Meillä oli kiva ensimmäinen kerhopäivä. Harmi vain, kun meitä oli kerhossa tosi vähän. Toivottavasti kerhossa alkaisi käymään vähän enemmän porukkaa, että pääsisimme leikkimään niitä yhteisleikkejä ja kerhotoiminta säilyisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡