Jännetulehdus - Lihakset on jumissa

Blogi on ollut tauolla melkein koko lokakuun jännetulehduksen takia (siitä lisää täällä). Kipu oli jotain ihan kamalaa, meni viikko ennen kuin pystyin sormia kunnolla liikuttamaan ja turvotus katosi. Söin kipulääkkeitä ja levitin geeliä kipukohtaan 3 x päivässä 10 päivän ajan. Myöhemmin pystyin vähentämään lääkkeiden määrää ja lopulta jättämään kipulääkkeet pois, geeliä käytän ajoittain vieläkin, kipulääkettä tarvittaessa. 1.5 viikon jälkeen pystyin oikeaa kättä alkaa käyttämään kevyesti, aloitin lääkärinmääräämät fysioterapiakäynnit 2.5 viikkoa tulehduksen alkamisesta. Lihakset on jumissa ja käsi vieläkin kipeä, mutta ei mitään verrattuna siihen mitä se aluksi oli. Tänään tulee kuluneeksi kolme viikkoa siitä, kun käsi kipeytyi.

Blogin päivittäminen ei siis onnistunut yhdellä kädellä/kipeällä kädellä ja siitä syystä en ole voinut tehdä postauksia. Nämä viikot ovat tuntuneet ikuisuudelta, kun olen tottunut tekemään postauksia vähintään 2-3 kertaa viikossa ja olisin niitä halunnut tehdä. Harmitti, kun jouduin pitämään blogihistoriani ensimmäisen tauon, sillä minulla olisi ollut paljon ideoita mistä kirjoittaa. Onneksi tauosta ei kuitenkaan tullut tämän pidempi. Vaikka tauko päättyi niin aion tehdä postauksia jatkossa maltilla, en halua rasittaa kättä liikaa. En esimerkiksi pysty vielä koneella kirjoittamaan, vaan kirjoitan tekstit puhelimella (pääosin vasemmalla kädellä), konetta käytän vain kuvien lisäämiseen.

Minua harmitti jatkuva kipu ja käytännön asiat, se kun aluksi en pystynyt toista kättä käyttämään ollenkaan. Kaikki piti tehdä vasemmalla kädellä ja se oli oikeakätiselle aika hankalaa. En pystynyt leipiä voitelemaan, kunnolla pesemään hiuksia tai lasten kanssa yksin ulkoilemaan, se harmitti varsinkin kun ulkona oli upea ruska. V:n pukeminen ja vaipan vaihtaminen oli vaikeaa ja se sattui. Yritin välttää käden käyttämistä niin paljon kuin mahdollista, mutta se oli välillä vaikeaa, kun on tuo reilu 1v, joka tarvitsee aika paljon hoitamista ja hoivaamista, ihanaa kun tarvittaessa H toimi apulaisenani. Onneksi ensimmäisenä viikkona sain myös paljon apua vanhemmiltani ja ystävältäni silloin kun Pekka oli töissä, en tiedä miten muuten olisin selvinnyt. 

Vaikka tämä onkin ollut todella kurjaa, niin onneksi ei kuitenkaan vakavaa. Käsi on onneksi lähtenyt paranemaan ja haluan uskoa siihen, että vielä se kuntoon tulee. Kiitos kaikista tsemppiviesteistä mitä olen tuolla instagramin puolella saanut. Tämä koettelemus on opettanut minua arvostamaan vielä enemmän molempia käsiäni ja muistuttaa minua siitä, että mikään ei ole itsestäänselvää. Kaikenlaista voi sattua, mutta siitä selviää. Tällä hetkellä on kyllä niin sellainen voittajafiilis ja supermutsiolo, kun selvisin käsipuolena kahden pienen lapsen kanssa, olen tämän koettelemuksen kanssa jo voiton puolella. Olen niin iloinen, että pystyn kättä taas käyttämään, kohtuudella tietty. En voi enkä halua rasittaa kättä liikaa.

Lisää meidän kuulumisia löytyy instagramista @laurahassu