Toukokuun kivoimpia juttuja

Ihana toukokuu! Meillä oli hauska vappu ja kiva äitienpäivä. On nähty läheisiä ja juhlittu nimppareita. Ihasteltu vihertävää metsää ja kauniita kukkia. On tehty pihatöitä, lenkkeilty, pompittu trampalla, syöty lettuja ulkona, keinuttu ja leikitty hiekkalaatikolla. Tehty pieniä retkiä suolle, lähimetsään ja puistoon. Suunniteltu pientä terassin remppaa. Piirrelty ja askarreltu. Katsottu mm-lätkää ja elokuvia. H kävi helatorstaina kavereiden kanssa Tykkimäessä, luvattiin että V pääsee joku kerta Tykkimäkeen äitin ja S-kummin kanssa. Tietty kesällä mennään huvittelemaan sinne myös koko perheen voimin. Toukokuu oli kiva ja vauhdikas. Vähän liiankin vauhdikas, sillä minulla kiinnikkeet ja lantiopohjan lihakset kipeytyivät todella paljon toukokuun viimeisellä viikolla. Haluan kuitenkin tässä postauksessa keskittyä toukokuun kivoimpiin juttuihin. Lopussa linkit kaikkiin toukokuun postauksiin.

Vappu

Meillä oli kiva vappu. Leikimme vappupalloilla, ilmapalloilla, serpentiinillä ja vappuhuiskilla. Saimme V:n kummin ja lasten kaverin meille leikkimään ja viettämään vappua. Hauskaa! Meillä oli kivoja leikkejä. Herkuteltiin syömällä Pekan tekemiä munkkeja ja tippaleipää.

Vappupallot

Toukokuu loppuu, mutta meillä vappupallot leijuvat edelleen. Ne ovat melkein kuin uusia. Salaisuus piilee siinä, että olen kolme kertaa puhaltanut pillillä palloihin ilmaa. Hauskaa miten paljon iloa vappupalloista on ollut ja miten paljon niitä on ihasteltu. 

Leevi 11kk

11kk ikäisenä poitsu kävelee kävelykärryllä, tykkää seisoskella tuen varassa, kiipeillä trampoliinille hytkymään ja katsella kirjoista kuvia. Hän leikkii istuen tai tuen varassa seisoen, joskus pitäen kiinni vain yhdellä kädellä. Loppukuusta hän seisoi muutaman kerran pienen hetken ilman tukea. Puhelimet, kaukosäätimet ja imuri kiinnostavat kovasti.

Äitienpäivä

Oi ihanaa, sain nukkua pitkään. Minua hemmoteltiin herkkuaamiaisella sekä lasten tekemillä ihanilla askarteluilla, V oli myös kerhossa leiponut pipareita. Sain lahjaksi kivan Arabian Kalassa Muumimukin kukkien kera. Muumikesäsesonkimukista on tullut minulle ihana äitienpäiväperinne. Erityisesti ilahduttaa minua varten poimitut kukat mitkä ovat mukissa koristeena. Täydellinen lahja tälle kukkia rakastavalle muumimukikeräilijälle. Kävimme tyttöjen kanssa lähimetsässä seikkailemassa ja puistossa leikkimässä. Omalla pihalla laitettiin kukkia kasvamaan, pompittiin trampoliinilla, tehtiin kakkuja hiekkalaatikolla ja piirreltiin liiduilla. Sisällä katsottiin koko perhe yhdessä elokuvaa ja pelattiin lautapelejä. Mamma ja pappa sekä mummi ja ukki käväisivät. Meillä oli tällä kertaa kotoiluäitienpäivä, koska meidän pienin oli vähän flunssainen. Ei onneksi pikkunuhaa kummempaa. 

Tyttöjen nimpparit

Juhlittiin sukulaisten kesken tyttöjen yhteisiä nimpparijuhlia. Oli kiva nähdä kaikkia rakkaita, herkutella ja viettää aikaa yhdessä. Pidimme juhlat hauskasti tasan puolessa välissä molempien tyttöjen nimipäiviä. H:n oikeana nimpparipäivänä järjestin H:lle ja hänen kavereilleen pienet lettukestit ulkona. V:n oikeana nimipäivänä herkuteltiin, tilattiin ruokaa ja katseltiin elokuvaa. 

Kävelykärry

Kävelykärry/kävelytuki härpäkkeineen on yksi poitsun lempileluista. Hän niin hymyssä suin nousee sitä vasten ja lähtee sen kanssa käppäilemään. Harmittaa vain  että toimituksessa kesti aika kauan, monta viikkoa (poitsu sai sen toukokuun alussa) ohjeet oli epäselvät, mukana tuli epäkuntoisia ruuveja ja osia oli paikoitellen hankala kiinnittää. Välillä yksi pyörän kumeista irtoaa. Mutta onhan tuo hieno ja mikä tärkeintä lapsesta superhauska lelu. 

Kummiviikonloppu

Pekka lähti juhlimaan kavereiden kolmekymppisiä. Minä ja lapset kutsuimme S-kummin meille yökyläilemään. Oli hauskaa pomppia trampalla, pelattiin lautapelejä, tehtiin retki suolle ja puistoon. Tietenkin myös herkuteltiin.

Kesäkelit 

Toukokuun loppupuolella saimme nauttia muutamista kesäisistä päivistä, kun lämpötila oli +17-20. Ihanaa! Pystyin laittamaan ensimmäistä kertaa sandaalit jalkaan. Näitä päiviä olisi voinut olla enemmänkin. Kaivettiin vesiruiskut esiin, niillä oli hauska suihkutella. Tehtiin pihatöitä ja pompittiin trampalla. Poitsu tutustui hiekkalaatikkoon ja kiikkui. Ihanaa kun ei tarvinut pukea ulkovaatteita. 

Vihreys ja kukat

Se on joka vuosi yhtä ihmeellistä ja ihanaa, kun puihin ilmestyy lehdet ja kukat alkavat kukkimaan. Niin kaunista ja tunnelmallista, raikasta. Kukkia on tullut ihasteltua niin omalla pihalla, lähiympäristössä kuin Kuusaalla rantapuistossa Kymijoen rannalla. 

V:lla alkoi kesäloma

Meidän kerholaisella alkoi kesäloma. Se on samalla kivaa ja haikeaa. Kivaa kun kesä ja kaikki kivat kesäpuuhat alkaa, mutta haikeaa kun tulee ikävä kerhokavereita ja ohjaajia. V:lla on ollut mahtava ensimmäinen päiväkerhovuosi. V on kerhosta tullut aina niin hymyssä suin iloisena ja onnellisena, hän toi sieltä kotiin monia upeita askarteluja. Hän on odottanut kerhopäiviä innoissaan ja ne ovat olleet ehdottomasti hänellä viikon kohokohtia. V on ollut niin reipas kerholainen, omien sanojensa mukaan isotyttö. Niin onkin, hih. Syksyllä kerho onneksi taas jatkuu. Meillä on kesällä niin paljon kivoja juttuja tiedossa, että hän ei ehdi kerhoa ikävöimään, ainakaan kovin paljon, hih. Kavereitakin löytyy, V on tutustunut naapurissa asuviin kavereihin ja kotona löytyy leikkiseuraksi äiti, isi, sisko ja veikka. 

JÄÄKIEKON MM-KISAT

Olemme fiilistelleet Leijonien menestystä. Pelit ovat olleet jänniä ja huikeita. Hauskaa, kun kisat järjestettiin tänä vuonna täällä Suomessa, Tampereella. Me tyydyimme kuitenkin katsomaan pelejä kotisohvalla. Oli kyllä hauskaa katsoa lasten kanssa yhdessä lätkää. Kaikki olimme niin fiiliksissä. Liput liehuivat, kun Suomi teki maaleja. Jännää ja huikeaa! Olen juuri sellainen katsoja joka eläytyy peliin hyvin vahvasti. Lapsistakin oli hauskaa kannustaa Leijonia. Niin mahtavaa kun Leijonat voittivat maailmanmestaruuskisat!

Tässä vielä linkit kaikkiin toukokuun postauksiin:

Vappuviikko

Äitienpäivä

Leevi 11kk

Meidän pihan kevät

Elämä on välillä aika vauhdikasta

Meidän kerholaisella alkoi kesäloma

TMD kuulumisia - Uskon, että olen päässyt akuutin kiputilanteen yli 

Olympiakultaa ja Maailmanmestaruus 2022 - Huikeaa Leijonat!

Kipukohtaus - Kiinnikkeet ja lantiopohjan lihakset kipeytyivät 

Toukokuun kivoimpia juttuja

 

Kipukohtaus - Kiinnikkeet ja lantiopohjan lihakset kipuilevat

Viikonlopusta ei tullutkaan niin kiva kuin olin ajatellut. Jouduin kokemaan yhden elämäni kauheimmista kipukohtauksista minkä johdosta päädyin lattialle makaamaan, en voinut kunnolla kävellä enkä istua. Pelästyin todella. En ole koskaan aiemmin kokenut mitään vastaavaa. Kipu oli niin kovaa, että oli vaikea olla enkä pystynyt nukkumaan.

Kyllä vaan, kiinnikkeet kipuilevat nyt rajusti (minulle tehty kolme sektiota), lisäksi lantiopohjan lihakset ovat kipeytyneet. Kipua tuntuu sektioarvessa, vatsassa, häpyluussa, häntäluussa ja lonkissa, myös alaselässä. En voi uskoa, että näin tapahtui minulle. Miten onnistuin saamaan itseni näin kipeäksi. Olen nähtävästi rehkinyt liikaa. Lievää kiinnikekipua tuntui aiemmin, olisi pitänyt sen jälkeen tajuta hiljentää tahtia. En vain osannut ajatella, että jomottelu ja ajoittainen vihlonta voisi yltyä niin kovaksi kivuksi. Nyt tiedän ja osaan jatkossa kuunnella kehoani  paremmin.

Kipukohtaus sattui perjantaina. Se ilta oli todella kamala. Kipu oli niin kovaa, että itketti. Mikään asento ei ollut hyvä. Nukuin pe-la yönä kaksi tuntia. Että semmoinen yö. Kipu on ollut tykyttävää, viiltävää, aaltoilevaa ja kovasti jomottelevaa pakotusta, paineen tunnetta. Sellaista. Lämpötyyny hieman lievittää kipua. Onneksi silloin, kun kipukohtaus alkoi tytöt sattuivat olemaan mammalla ja papalla ja Pekka oli kotona. Se oli nimittäin kauheaa.

Lauantai oli onneksi vähän helpompi päivä, vaikka kipu oli edelleen kovaa. Kävely ja vauvan nostelu sattuivat. Levossakin sattui. Vatsassa kiinnikeitä kiristi ja vihloi, häpylyyta ja alaselkää/häntäluuta jomotteli. La-su yönä sain nukuttua, nukuin 11 tuntia. Onneksi, sillä lepo on parasta lääkettä.

Ei kipu tietenkään vielä sunnuntainakaan kadonnut. Aamulla sängystä noustessa olo oli ihan hyvä (liian hyvä ollakseen totta), mutta ei mennyt kauaa kun lonkissa alkoi todella kovaa kipua ja kävely muuttui vaikeaksi. Levossakin sattui. Vatsassa ja häpyluussa kiputilanne oli vähän helpottunut, vaikka kipua tuntuikin. Jotain edistystä sentään. Särkylääkkeet ja lämpötyyny vähän auttoivat kipuun.

Su-ma yönä lonkkia ja alaselkää jomotteli ja kolotteli aika paljon, nukuin huonosti. Eniten kipua tuntuu tällä hetkellä lonkissa. Onneksi kuitenkin edistystä tapahtuu ja tilanne päivä päivältä helpottuu.

Kotiäidillä ei sairaslomaa ole. Niinhän se on. Vaikka kävely, istuminen, kumartuminen, vauvan nostaminen ja kantaminen on ollut vaikeaa, minulla ei ole ollut vaihtoehtoa. Hammasta purren olen hoitanut hommat. Olen kyllä myös mahdollisimman paljon yrittänyt levätä ja olla rentona, mitä tässä hässäkässä pystyy. Onneksi vauva viihtyy myös omissa leikeissä lattialla ja siskojen kanssa. Tytöt ovat olleet ihanan avuliaita.

Jotenkin tuntuu niin epäreilulta, että juuri kun TMD on alkanut helpottamaan, saan vaivakseni uuden riesan mikä vaikeuttaa elämääni. No... ei auta kuin toivoa, että kiputilanne alkaa tässä lähipäivinä vielä isommin helpottamaan. Toivon todella, koska tällä viikolla on tiedossa H:n kevätjuhla ja poitsun ensimmäiset synttärit. 

Olympiakultaa ja Maailmanmestaruus 2022 - Huikeaa Leijonat!

Mahtavaa! Suomi on uusi maailmanmestari jääkiekossa, kun Leijonat päihittivät finaalissa Kanadan. Peli oli jännä ja tiukka. Lopulta peli päättyi meidän voittoon jatkoajalla  🇫🇮 4-3 🇨🇦

Olemme yhdessä fiilistelleet Leijonien menestystä. Pelit ovat olleet jänniä ja huikeita. Hauskaa, kun kisat järjestettiin tänä vuonna täällä Suomessa, Tampereella. Me tyydyimme kuitenkin katsomaan pelejä kotisohvalla. Oli kyllä hauskaa katsoa lasten kanssa yhdessä lätkää. Liput liehuivat, kun Suomi teki maaleja! Olen juuri sellainen katsoja joka eläytyy peliin hyvin vahvasti. Lapsistakin oli hauskaa kannustaa Leijonia!

Tämä on ollut huikea kiekkovuosi, kun aiemmin voitettiin olympiakultaa ja nyt MM-kultaa vieläpä täällä Suomessa. Kuinka siistiä! En voi lakata hymyilemästä. Paljon onnea Leijonat! 

Hauskaa, kun V katseli ensimmäisen kerran MM-kisoja telkkarista vuonna 2019, Suomi voitti kultaa. Nyt meidän poitsun kohdalla oli ensimmäiset MM-kisat ja taas tuli kultaa!  Kultajuhlat on kyllä mieletön lopetus toukokuulle.

TMD kuulumisia - Uskon, että olen päässyt akuutin kiputilanteen yli

Edellinen postaukseni TMD:stä eli purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöstä kertoi mm. minkälaista oli elää 10 viikkoa jokapäiväisen kivun kanssa. Silloin ei vielä näkynyt isompaa helpotusta tilanteeseen, vaikka kovasti halusin uskoa niin käyvän. Niin onneksi lopulta kuitenkin tapahtui. Kiputilanne alkoi helpottua. Uskon, että siihen vaikutti pitkälti se, kun kävin maaliskuun puolen välin tienoilla korjauttamassa yhtä hammasta mikä oli aiemmin jäänyt liian korkeaksi. Kun purenta tuntui oikealta suussa, pahin kiputilanne alkoi pikkuhiljaa väistyä. Varmasti siihen vaikutti myös pidempään jatkunut fysioterapia. Onneksi tilanne alkoi helpottumaan, olen siitä niin kiitollinen. Alkuvuosi oli minulle todella kivulias ja rankka. Kevät toi mukanaan iloa ja valoa. 

En todennäköisesti tule koskaan pääsemään TMD:stä eroon, mutta olen oppinut elämään sen kanssa, kun akuutti kiputilanne on huhti-toukokuun aikana väistynyt. Kiputilanne on muuttunut jäykkyydeksi. Välillä leukaa jomottaa/kiristää tai hampaita särkee, mutta se ei ole mitään verrattuna siihen mitä kipua aiemmin jouduin kokemaan. Fysioterapeutti huomasi myös ison eron, purentalihakset eivät olleet enää niin jumissa. Mahtavaa! Oikea purenta, OMT fysioterapia ja kotiharjoitteet ovat tuottaneet tulosta. Kuitenkin niska/hartiaseutu, kaula ja kielen lihakset ovat vielä jumissa ja niiden eteen täytyy tehdä töitä. Keskittyä kielen asentoon suussa, tehtävä kotiharjoitteita ja hierontaa.

Akuutti kiputilanne on helpottunut, mutta edelleen syömisessä on rajoitteita. En pysty vieläkään syömään mitään sitkeitä tai kovia ruokia. Mutta monia ns. tavallisia kotiruokia olen pystynyt syömään jo useamman viikon ajan (niin kuin esim makaronilaatikko). Ruokavalio on monipuolistunut ja pehmeitä ruokia pystyn kunnolla pureksimaan. Ei enää pelkkää keittoa ja leipää, onneksi.

Koska elin monta pitkää viikkoa todella vähällä ruualla, painoa lähti 10kg. Olen totutellut uuden tuntuiseen ja näköiseen vartaloon. Ihmetellyt miten erilaiselta omasta mielestäni näytän. Kasvot ovat kaventuneet, olkapäät tulleet enemmän  esiin, vartalooni on ilmestynyt kuoppia ja vaatteet ovat väljempiä. En vieläkään pysty suuria määriä syömään, mutta huomattavasti enemmän kuin aiemmin ja siitä olen iloinen. Koska syön enemmän, ei enää niin usein huimaa. 

Vaikka TMD, ruokarajoitteet, pienet kipuilut ja ajoittain hetkittäiset isommat kipuilut ovat edelleen läsnä elämässäni, niin akuutti kiputilanne on helpottunut. Se näkyy elämänlaadussani todella isosti, masennus on väistynyt ja elämääni on löytynyt isompi ilo. Olen reipastunut, jaksanut enemmän tehdä asioita ja tavata ihmisiä. Olen ollut onnellisempi, koska enää ei ole kovaa päivittäistä kipua, huimaus on helpottunut, olen saanut paremmin nukuttua ja syötyä, voin paremmin. 

Tiedän, että töitä täytyy vielä tehdä, hoitaa jumeja ja tehdä harjoitteita. Kärsin TMD:stä, leukavaivoista todennäköisesti loppuelämäni, yritän olla miettimättä sitä liikaa. Iloitsen nyt siitä, että jokapäiväinen tuskainen kipu on poissa. Pikkujumit tai jäykkyys eivät ole mitään sen tuskan rinnalla mitä alkuvuodesta jouduin kokemaan. Haluan nähdä asian hyvät puolet ja keskittyä niihin. Uskon, että tässä huhti-toukokuun aikana olen päässyt akuutin kiputilanteen yli. Nyt uskallan sanoa sen. Ymmärrän kyllä, että tilanne voi muuttua ja kova kipu saattaa joskus palata, eikä tilanteeni vieläkään ole ihanteellinen, mutta nyt nautin siitä että voin paremmin ja iloitsen siitä. 

Meidän kerholaisella alkoi kesäloma

Meidän kerholaisella alkoi kesäloma. Se on samalla kivaa ja haikeaa. Kivaa kun kesä ja kaikki kivat kesäpuuhat alkaa, mutta haikeaa kun tulee ikävä kerhokavereita ja ohjaajia. V:lla on ollut mahtava ensimmäinen päiväkerhovuosi. 

Kerhossa V askarteli, lauloi, leikki, ulkoili, välillä retkeili ja leipoi pullaa/sämpylöitä. Kerhossa järjestettiin välillä naamiaisia ja siellä juhlittiin. Hauskaa! Joulun lähestyessä V sai kotiin tosi kivan toiminnallisen joulukalenterin koko perheelle. Sen eteen oli nähty paljon aikaa ja vaivaa, arvostimme sitä todella. Ystävänpäivänä V sai kerhosta ilmapallon, namun ja kortin, hän tuli niistä niin iloiseksi. Pääsiäisenä kindermunan, oi että ja vappuna keltaisen ilmapallon millä hän leikki todella paljon. Nyt kerhon päättyessä hän sai kivan pussukan missä oli ilmapalloja ja rusinarasia sekä ihastuttavat kortti missä oli kerhokavereiden kivoja sanoja V:sta. V tykkää todella paljon ilmapalloista. Ihania pieniä yllätyksiä mistä on ollut V:lle paljon iloa. Kiitos ♡ Halusimme kerhon päättyessä muistaa ihania ohjaajia pienellä vastalahjalla.

V on kerhosta tullut aina niin hymyssä suin iloisena ja onnellisena, hän toi sieltä kotiin monia upeita askarteluja. Hän on odottanut kerhopäiviä innoissaan ja ne ovat olleet ehdottomasti hänellä viikon kohokohtia. V on ollut niin reipas kerholainen, omien sanojensa mukaan isotyttö. Niin onkin, hih. Syksyllä kerho onneksi taas jatkuu. Meillä on kesällä niin paljon kivoja juttuja tiedossa, että hän ei ehdi kerhoa ikävöimään, ainakaan kovin paljon, hih. Kavereitakin löytyy, V on tutustunut naapurissa asuviin kavereihin ja kotona löytyy leikkiseuraksi äiti, isi, sisko ja veikka. 

V:n kesälomasuunnitelmiin kuuluu mökkeily, Tykkimäki, Actionpark ja Muumimaailma. Lisäksi barbieleikit, trampalla pomppiminen ja kukkien kerääminen. Piknikit, mansikat ja terassilla syöminen. Pädin katsominen, heh. Hauskaa! Meillä on ihana ja taitava kerholainen. Saa nähdä mitä kaikkea kivaa me kesälomalla keksitään. 

Elämä on välillä aika vauhdikasta

Arki tuntuu olevan aika vauhdikasta ja työntäyteistä minulla nykyään. Huomaan, että instagramille ja blogille on vähemmän aikaa kuin ennen. Olen hyväksynyt sen. Haluan olla läsnä lapsille, viettää aikaa ja leikkiä heidän kanssaan. Lisäksi on tietenkin perus kotiäidin hommia kuten vauvanhoitoa, läksyjen tarkastamista, siivoamista, pihatöitä, ruuantekoa, minun omia juttuja. Haluan järjestää aikaa myös parisuhteelle. Sellaista. Kuvaaminen ja kirjoittaminen on minulle edelleen mielekästä puuhaa ja tärkeitä harrastuksia. En kuitenkaan stressaa, kuvaan ja kirjoitan silloin kun siltä tuntuu, silloin kun ehdin ja jaksan. Joskus vaikka joka päivä, joskus tulee viikon tauko. Elämä ei ole somessa, vaikka täällä vähän elämää näkyykin. 

Monesti olen kirjoittanut/luonnostellut blogia illalla tai yöllä. Nykyään olen iltaisin niin väsynyt, että mielessä pyörii vain ajatus siitä milloin pääsee nukkumaan, heh. Vaikka väsyttää ja välillä on aamulla sellainen olo, että en millään jaksaisi nousta, päivät sujuvat ihan hyvin. Ei minulle yllätyksenä ole tullut, että kolmen lapsen kanssa kädet ovat aika täynnä, mutta ehkä kuitenkin tämä väsymys vähän yllättää. Tiedän, että tämän hetkiseen olemukseeni vaikuttaa myös TMD ja ikävät tuntemukset. Mielessä pyörii paljon asioita ja näen paljon unia. Ei ihme jos väsyttää aamuisin, kun koko yön seikkailee.

Joku olisi voinut varoittaa minua koululaisen tunnemyrskyistä, heh. Täytyy sanoa, että ne ovat välillä yllättäneet minut, vaikka osasin olettaa, että tottakai kasvaessa tulee itsenäistymistä ja sellaista. Huhhuh. Siihen päälle kolmevuotiaan uhmistelua ja vauvan itkua. Kyllä jotkut päivät ovat aika raskaita, vaikka enemmän minulla on heidän kanssaan kivaa. Minulla on ihania lapsia. Jos riidellään, riidat aina selvitetään ja pyydetään anteeksi puolin toisin. Meidän kotona saa näkyä kaikenlaiset tunteet, vaikka ei se äidille aina helppoa olekaan. 

Välillä on niitä tilanteita kun kolme lasta tarvitsee minua yhtä aikaa. Olen aika hyvä havaitsemaan kuka tarvitsee minua sillä hetkellä eniten ja kuka voi pikkuisen odottaa. Lapsetkin onneksi ymmärtävät sen, että en tosiaan pysty tekemään kolmea asiaa samaan aikaan, heh. Olin haaveillut isosta perheestä, silti jännitin sitä miten pystyn pyörittämään sellaista arkea. Se on sujunut hyvin, vaikka helppoa ei aina olekaan ja välillä hermoja kirisrää. Kun poitsu syntyi minulla on kuitenkin ollut koko ajan varma olo. Ehkä siksi kun minulla on niin vahva tunne siitä, että näin tämän pitikin mennä. Näin on tarkoitettu.  Kyllä minulla riittää aikaa ja jaksamista päivän aikana jokaiselle, vaikka väsyttääkin. Siitä on iloinen. 

Vaikka päivät ovat minulla työntäyteisiä en todellakaan hoida kaikkea yksin. Vaikka Pekka käy töissä hän tekee kotona ihan yhtä paljon kuin minäkin, joskus enemmänkin. Se on ihanaa miten paljon hän arvostaa sitä miten käytän aikaa lapsiin, kun kasvatan ja hoidan heitä kotona. Jos en ole ehtinyt tai jaksanut aina kotitöitä tehdä se ei haittaa. Hän ymmärtää sen. Minun ei tarvitse sellaisesta kokea huonoa omatuntoa, vaikka kotona olenkin. Joskus on päiviä, että en kaikkea ehdi tekemään mitä olen suunnitellut. Toisaalta joskus on myös päiviä, että ehdin tekemään vaikka mitä! Jokainen päivä on erilainen ja hyvä niin. 

Vaikka elämä on nykyään vauhdikasta, niin en koe kuitenkaan että arkena olisi kiire (Paitsi joskus kerho- ja kouluaamuina) Tiedättekö mitä tarkoitan? Vaikka minulla hommia riittää, niin minulle on tärkeää, että lapset saavat elää mahdollisimman helppoa, huoletonta ja kiireetöntä lapsuutta. 

Elän elämäni parasta aikaa, perheeni on kokonainen. Unelmani on käynyt toteen. Kotiäitinä olo on unelmatyöni. Tätä aikaa muistelen joskus kaivaten. En tule muistelemaan väsymystä, mieleeni jää paremmin leikkejä, naurua, söpöjä tuhisevia pikkuisia, haleja, silityksiä, suukkoja, sylittelyä, leffahetkiä, pieniä varpaita, kirjojen katselua, laulu- ja tanssiesityksiä, ihania piirrustuksia, retkiä, kivoja juttuja, höpinöitä, rakkautta... Nautin elämän pienistä iloista. Joka päivä tapahtuu jotain hyvää, kun vain osaa katsoa. Lapset tuovat niin paljon iloa elämääni ♡  

Meidän pihan kevät

Ihanaa, kun kevät, valoisuus ja lämpö saapuivat. Hitaasti, mutta varmasti. Kevät on tuntunut pitkään todella kylmältä, kun ei ole ollut kuin muutama +15 päivä. Viimeiset lumet katosivat meidän pihalta vapun ja äitienpäivän välissä. Vähän aikaa sitten myös tiet lakaistiin. Onneksi kesä lähestyy. Lapsista hauskinta keväässä on ehkä ollut trampoliinin kasaaminen, pomppiminen ja ulkona syöminen. Minun mielestäni keväällä parasta on kelien lämpeneminen, kukat, luonnon herääminen ja vihertyminen. On ollut mielenkiintoista tutkia mitä lintuja ja eläimiä meidän pihalla näkyy. Olemme nähneet räkättirastaan, mustarastaan, käpytikan, oravan ja rusakon.

Lisäksi olemme nähneet monenlaisia ötököitä kuten muurahaisia, leppäkerttuja, kimalaisia, kärpäsiä, sitruunaperhosia, matoja, joitakin toukkia ja koppakuoriaisia (en osaa tarkemmin eritellä mitä). 

On ollut ihana nähdä pihalla kevään ensimmäisiä kukkia: sinivuokkoja, idänsinililjoja ja tulppaaneja. Terassille laitoimme orvokkeja isomummulta saatuihin ruukkuihin. Tarkoitus on jossain vaiheessa ostaa lisää kesäkukkia. Kylvimme erilaisten kukkien siemeniä takapihan kukkapenkkiin. Se on meidän tyttöjen yhteinen projekti. Minulla on epäilys, mutta olisi ihanaa, jos onnistuisimme. Miten hauskaa olisi kerätä kukkia omalta pihalta maljakkoon.

Pihatöissä on tullut vietettyä monia tunteja, monia päiviä. Haravointiin meni aika paljon aikaa. Vaikka olimme syksyllä haravoineet, silti nyt keväällä tuli haravoitua 16 säkillistä/ikeakassillista. Sen lisäksi täytyi pihalta viedä pois myös muutama syksystä jäänyt lehtikassi. Huhhuh. Aluksi ajattelin että ei säkkejä voinut mitenkään tulla 16, mutta Pekka sanoi että kyllä niitä tosiaan kuitenkin 16 säkkiä tältä keväältä tuli. Aikamoista. Tälläistä se on asua vanhassa talossa suurten puiden ympäröimänä, metsäkaistaleen reunassa. 

Minulla olisi monenlaisia ideoita pihalle. Tärkeimpänä niistä näkösuoja terassille ja yleisesti terassin sisustaminen. Olisi kiva ostaa nuotioalusta. Olin aina ajatellut, että ne ovat todella kalliita, mutta nyt kun rupesin nuotiopaikkoja googlettelemaan, niin kyllä niitä löytyy myös meidän budjettiin sopivilla hinnoilla. Tänä kesänä emme aio ostaa uusia pihakalusteita, mutta olemassa oleviin kalusteisiin ostamme pehmusteita. Tarkoitus olisi myös uudistaa lasten leikkipaikkaa. Kitkemistä ja pientä pihan siistimistyötä riittää koko kesälle. Kuitenkin olen niin iloinen siitä, että viime kesänä saimme pihan sellaiseen kuntoon, että se on yleisilmeeltään siisti. Kesällä jää aikaa enemmän mökkeilylle, retkille ja kesästä nauttimiselle. Kevät on jo näin pitkällä. Ei enää kauaa, niin puihin tulee kunnolla lehdet, nyt jo vihertää. Kesä ja Pekan + tyttöjen kesälomat ovat jo paljon mielessä. 

Leevi 11kk

Meidän rakas poitsu on jo 11kk ikäinen. Ollut jo viikon. En pysty ymmärtämään, että vauvavuotta on jäljellä enää vain muutama viikko. Miten aika voikin mennä näin nopeasti? Olen kyllä nauttinut tästä merkityksellisestä ajasta niin hyvin kuin olen pystynyt. Meillä on ihana pieni poika. Meidän viimeinen vauva.

10kk ikäisenä hän oppi vilkuttamaan  ja otti tuen varassa muutamia haparoivia askeleita. Suuhun ilmestyi ainakin yksi hammas. Nyt 11kk ikäisenä hän kävelee kävelykärryllä useita askeleita. Poitsu tykkää seisoskella tuen varassa, kiipeillä trampoliinille hytkymään ja katsella kirjoista kuvia. Hän leikkii istuen tai tuen varassa seisoen, joskus pitäen kiinni vain yhdellä kädellä. Puhelimet ja kaukosäätimet kiinnostavat kovasti. Vappupalloja on hauska katsella, vielä ne ilahduttavat.

10-11kk aikana yöuniin tapahtui muutos. Poitsu nukkui aiemmin monia kuukausia kokonaisia öitä omassa sängyssä. Tilanne meni siihen että yöllä herätään ja unia jatketaan vieressä. Omassa sängyssä hän nukkui yöllä 1-6t, jatkaoi vieressä aamuun asti, heräsi klo 7-9 välillä. Tätä kesti useamman viikon. Nyt hän on taas useamman yön nukkunut kokonaan omassa sängyssä. Toivottavasti hyvät yöt jatkuu! Poitsu tykkää sormiruokailla, vaikka vielä myös soseet maistuvat. Letut, marjapuuro, Organix-keksit, hedelmät ja marjat ovat herkkua. 

Vaikka omaa tahtoa on alkanut löytymään, enemmän harmituksia ja suuttumuksia tullut (osittain johtuen hammashommista), on hän edelleen myös iloinen ja nauravainen hekottelija poika. Niin söpö murumursunen.

Äiti on tärkeä, minua seurataan joka paikkaan. Onneksi poitsu on välillä isin kanssa ja mammalla ja papalla leikkimässä, että hän tottuu välillä myös olemaan ilman minua. Hän viihtyy hyvin onneksi muidenkin kanssa ja jää isovanhemmille hoidettavaksi hyvillä mielin. Poitsu ei vierasta, mutta kyllä hän tarkkaavaisena katsoo kuka häntä leikittää tai pitää sylissä. 

Lempileluja tällä hetkellä on ehkä kävelykärry, aktivointileluhärpäkkeet, dinopehmot, Herra lonkeroinen (minun virkkaama mustekala), puiset autot ja palikat, kirjat ja nyt on alkanut myös Duplot vähän kiinnostamaan. Tosin toistaiseksi duploja vain pureskellaan tai ihmetellään, hih. Poitsulla on kivoja leikkejä myös siskojen kanssa. Siskot kutittelevat, pitävät sylissä ja muuten hauskuuttavat. Poitsu tykkää kuunnella äitin hoilotuksia ja katsella lauluvideoita. Lemppari on tällä hetkellä video missä vauvahai + ystävät puhkaisevat kuplia ja samalla lasketaan kymmeneen sekä laulu missä possu, pigviini ja kissa pyörivät. Isin kanssa on hauska riehua ja tehdä temppuja, hih. Se on niin söpöä kun poitsu tulee "halimaan", haluaa syliin ja hieroo päätä äitiä tai isiä vasten. 

Äitienpäivä

Oi ihanaa, sain nukkua pitkään. Minua hemmoteltiin herkkuaamiaisella sekä lasten tekemillä ihanilla askarteluilla, V oli myös kerhossa leiponut pipareita. Sain lahjaksi tämän kivan Arabian Kalassa Muumimukin kukkien kera. Muumikesäsesonkimukista on tullut minulle ihana äitienpäiväperinne. Erityisesti ilahduttaa minua varten poimitut kukat mitkä ovat mukissa koristeena. Täydellinen lahja tälle kukkia rakastavalle muumimukikeräilijälle. 

Vietin paljon aikaa lasten kanssa. Kävimme tyttöjen kanssa lähimetsässä seikkailemassa ja puistossa leikkimässä. Omalla pihalla laitettiin kukkia kasvamaan, pompittiin trampoliinilla, tehtiin kakkuja hiekkalaatikolla ja piirreltiin liiduilla. Sisällä katsottiin koko perhe yhdessä elokuvaa ja pelattiin lautapelejä. Mamma ja pappa sekä mummi ja ukki käväisivät. Meillä oli tällä kertaa kotoiluäitienpäivä, koska meidän pienin oli vähän flunssainen. Ei onneksi pikkunuhaa kummempaa. 

Toivoimme kolmea lasta, unelmamme kävi toteen. Olen niin kiitollinen ja onnellinen, että saan olla äiti. Sydän täynnä rakkautta. Minulla oli ollut vuosia sitten tunne/ajatus kahdesta tytöstä ja yhdestä pojasta. En tiedä miksi. Oliko se etiäinen tai aavistus? En tiedä. Niin kuitenkin tapahtui. Raskaana ollessa kuitenkin aina toivoin saavani vauvan syliini, sukupuolella ei ollut väliä. Mistä tuo ajatus kahdesta tytöstä ja yhdestä pojasta on minulle tullut? Mielenkiintoista.

Äitienpäivänä äitiyttä tulee aina mietittyä monella tapaa. Meidän lapsiluku on täynnä, koska en voisi enää turvallisesti synnyttää.  Kolmannessakin sektiossa oli olemassa riski, mistä en onneksi tiennyt mitään etukäteen. Hätätilanteessa minulle ei olisi kiinnikkeiden takia pystytty tekemään hätäsektiota. Onneksi kaikki sujui hyvin eikä vauvalla ollut kiire masun ulkopuolelle. En voisi ikinä ottaa riskiä, että jotain sattuisi, nyt kun tiedän asiasta. Siksi minun oli helppo tehdä päätös, että en enää tulevaisuudessa synnytä. Vaikka olen tavallaan sinut asian kanssa, että meille ei tule enää enempää lapsia, niin kuitenkin loputtomuus siitä, että en enää koskaan tule kokemaan raskautta tai pitelemään vastasyntynyttä sylissäni tuntuu haikealta. En kuitenkaan liikaa surkuttele. Meillä on ihana perhe, olen saanut kaiken ja enemmänkin. Saan olla äiti kolmelle rakkaalle lapselle. Se on minulle unelmien täyttymys. Nyt meidän perhe on kokonainen. Tämä oli minun ensimmäinen äitienpäivä kolmen lapsen äitinä. En voisi olla onnellisempi. ♡