Uusi ihana tukka

Tosiaan kesäkuu kun vaihtui niin samalla vaihtui hiustyylini. Olin jo useamman kuukauden pohtinut, että pitäisi varata aika kampaajalle. Pekka oli jo monta viikkoa sanonut minulle "varaa jo se aika, kun olet siitä niin paljon puhunut ja niin paljon sitä haluat" ja viimein sain kuin sainkin aikaiseksi hoitaa tämän tukka-asian. Päätin varata ajan meidän kotikulmilla olevaan kampaamoon. On kiva tukea oman asuinalueen palveluita ja onhan se helppoa, että tämänkin asian voi hoitaa tässä ihan lähellä. 

Täytyy myöntää, että kyllä minua jännitti, sillä en edes muista milloin olisin edellisen kerran käynyt kampaajalla. En kuitenkaan ollut epävarma tukkamuutoksen suhteen, sillä en yhtään tykännyt pitkistä hiuksistani. En osannut pitää niitä koskaan auki, minusta tuntui aina siltä, että ne vain roikkuvat latteasti ja koin pitkät hiukset ja Helmin hankalaksi yhdistelmäksi. En ole koskaan ollut kovin kiinnostunut hiusten laittamisesta, enkä osaa tehdä hiuksilleni käytännössä mitään. Pidin pitkiä hiuksiani aina suttuisella äiti-nutturalla, koska en muutakaan osannut/keksinyt + se oli nopea laittaa ja näin hiukset sai aina helposti pois tieltä. Pitkät ja paksut hiukset olivat myös painavat ja niitä oli hankala pestä + niiden kuivuminen/föönaaminen oli työlästä ja siinä kesti aina todella kauan. ÄH.

Minulla oli ollut jo pitkään inhottava olo, johtuen tästä omasta mielestäni suttuisesta olemuksesta. Halusin, että voisin tuntea itseni kauniiksi enkä vain homssuiseksi kotiäidiksi. Tiesin, että tämä uusi hiustyyli sopisi minulle, sillä minulla on ollut tämä tyyli monet kerrat. Tiedän, että minulle sopii lyhyt tukka, mutta silti minulla tulee aina jossain vaiheessa päähänpisto. että pitkät hiukset olisi kivat. Vaikka aina kuitenkin lopulta päädyn leikkauttamaan ne taas lyhyiksi. Hassua eikö? Sanoinkin Pekalle, että "älä enää ikinä anna minun kasvattaa pitkiä hiuksia, sillä viihdyn tässä lookissa ja näytän niin paljon paremmalta", ainakin minusta tuntuu siltä ja se riittää. Jotenkin tuli freesimpi olo ja ai, että miten kiva, että hiuksia ei tarvitse sen kummemin stressata kun ne on niin lyhyet ettei niille voi juuri mitään tehdä, hih, Tykkään tästä helposta ja tyylikkäästä ratkaisusta! 

Tämä kampaajakäynti jännitti minua, sillä asioin ensimmäistä kertaa kyseisessä kampaamossa, paikka oli minulle uusi ja myös henkilö joka leikkasi hiukseni oli minulle vieras. Olen melko arka ja jännitän uusia tilanteita. Tykkään siitä, että on rento meininki ja voin jutella kampaajan kanssa. Jotenkin se että voin höpötellä ja se, että keskustelu tuntuu luontevalta saa oloni kotoisaksi enkä jännitä enää niin paljon. Mutta sitä kun ei voi etukäteen sanoa miten tälläinen sosiaalinen tilanne hoituu, miten jutut käy yksiin ja onko yhteisiä puheenaiheita jne. Jännitän monesti tilanteita, joita en voi ennustaa tai kun en voi tietää mitä tulee tapahtumaan. Mutta kuten arvata saattaa, jännitin ihan turhaan, sillä sain ihanaa palvelua, kampaaja oli todella mukava ja tukastani tuli vielä parempi mitä olin ajatellut! Kiitin ja kerroin miten tyytyväinen olin kampaamokäyntiini ja että aion tulla takaisin. Tätä tukkaa täytyy nimittäin ylläpitää, että se pysyy kivana ja en todellakaan enää aio olla saamaton ajanvarauksen suhteen, hih. Tämä on ihana tunne, kun pitkästä aikaa voin todeta, että "tämä uusi ihana tukka on niin kiva!"