torstai 19. syyskuuta 2019

Olettamuksia minusta ja meidän perheestä - Ovatko ne totta?

Tässä postauksessa on olettamuksia/väittämiä minusta ja meidän perheestä, jotka instagramseuraajani ovat kertoneet. Kokosin ne vastauksineen tänne blogiin ja lisäilin vastauksiin vielä vähän extraa. Onko olettamukset meistä totta?


OLET KOVA SIIVOAMAAN, SISUSTAMAAN JA JÄRJESTÄMÄÄN

Tykkään sisustaa ja järjestää. Kun kotona on melkein 24/7 haluaa panostaa siihen, että koti on viihtyisä. Se on kivaa, kun on siistiä, mutta siedän kyllä sotkuakin ja sitähän lapsiperheessä syntyy. Yleensä siivoan ja järjestelen huoneita, kaappeja ja paikkoja enemmän silloin kun on tylsää, esim. sadepäivinä. Leluja siivotaan monta kertaa päivässä yhdessä lasten kanssa. Pekka on kuitenkin innokkaampi siivoamaan kuin minä.

OLET RAUHALLINEN JA LEMPEÄ

Olen tietyllä tapaa ja monissa tilanteissa rauhallinen tai rauhallisen oloinen, mutta osaan olla myös räiskyvä persoona, varsinkin kotona tai läheisten seurassa. Näytän kaikki tunteet aika voimakkaasti, niin ilon, surun, rakkauden kuin suuttumuksenkin. Harvoin olen vihainen, mutta väsyneenä ja nälkäisenä tulee kiukuteltua, hih. 

Olen rakkaudentäyteinen tyyppi ja koen olevani myös lempeä. Sellainen ainakin haluan olla. Kerron Pekalle ja lapsille joka päivä, että rakastan heitä ja että he ovat ihania. Tykkään halailla ja suukottaa ja teen niin jokaisena päivänä, pidän lapsia sylissä, kainalossa ja hoivaan. Haluan ajatella ihmisistä hyvää ja tehdä hyviä tekoja. Ihanaa, että se välittyy myös ruudun toiselle puolelle.


TYKKÄÄT PUKEA LAPSET HIENOSTI

Riippuu mitä hienolla tarkoitetaan? En koe pukevani lapsia mitenkään erityisen hienosti. Kauniisiin, käytännöllisin ja mukavan tuntuisiin vaatteisiin kylläkin. Kauneus on katsojan silmissä, ehkä myös se minkä mieltää hienoksi? Minulle sanasta hieno tulee mieleen "juhlavaatteet", sellaiset vaatteet, jota tosi paljon varjellaan ja niiden käyttö on vähäistä. Sellaisia vaatteita meidän lapsilla ei ole, kaikki vaatteet on käyttövaatteita. 

TEILLÄ ON RAKKAUDENTÄYTEINEN JA TASAPAINOINEN PARISUHDE

Totta. Vaikka se voikin jonkun mielestä kuulostaa kliseistä, niin silti olemme kuin luodut toisillemme. Täydennämme toisiamme. Olemme halunneet elämältä samoja asioita ja toteutamme haaveitamme yhdessä. Osoitamme toisillemme rakkautta päivittäin esim halaamalla, pussailemalla, olemalla läsnä ja lähellä. Puhumme paljon ja emme mene koskaan vihaisina/kiukkuisina nukkumaan. Rakastamme ja kunnioitamme toisiamme. Emme pidä toisiamme itsestäänselvyyksinä, vaan olemme toisistamme kiitollisia joka päivä. Olemme onnellisia yhdessä, emmekä voisi kuvitella elämää ilman toista. 


HALUATTE VIELÄ LISÄÄ LAPSIA

Uskon, että haluamme. Onhan vauvat ja lapset ihania. Sylissä on tilaa vielä ainakin yhdelle pikkuiselle. Olemme alusta asti puhuneet kolmesta lapsesta, se tuntuu meistä oikealta. Minusta tuntuu kyllä, että olen ikuinen vauvakuumeilija, hih, mutta ainakaan vielä ei ole vauvan aika. V on niin pikkuinen, vielä minun vauva, vaikka taapero onkin. Olemme nuoria, meillä ei ole kiire, mutta eihän sitä koskaan tiedä. 

OLET RAUHALLINEN IHMINEN, LEMPEÄ ÄITI, LAPSET OVAT SINULLE KAIKKI KAIKESSA.

Oi miten ihana olettamus. Totta. Lapset ovat minulle kaikki kaikessa, niin rakkaita, minulle unelmien täyttymys. Koen olevani lempeä, ihana ja täynnä rakkautta, mutta välillä minulla menee hermo ja tulee joskus jopa huudettua. Toisaalta ja yleensä olen rauhallinen, mutta myös tempperamenttia löytyy.


TYKKÄÄT MUUMIMUKEISTA JA MUUMEISTA

Totta. Tämäkin asia tulee hyvin ilmi minun jutuissa, monissa kuvissa, myös meidän kotona ja arjessakin, hih. Olen ollut fani 90-luvulta asti, keräilijä vuodesta 2012 asti. Minulla on muumikokoelmalleni myös oma instagram-tili @laurahassumoominsOlen ajatellut, että tekisin jossain vaiheessa postauksen, jossa kertoisin kaikista muumijutuistani elämäni varrelta, ainakin kaikista mitä muistan, hih. Kuten arvata saattaa, niitä on aika paljon.

OLET ILOINEN JA POSITIIVINEN IHMINEN

Oi miten kiva väittämä! Totta. Koen olevani positiivinen ja minut saa helposti ilahtumaan. Elämä on kivempaa iloisena, kun keskittyy positiivisiin asioihin. Osaan nauttia monista, ihan pienistäkin asioista ja löytää niitä positiivisia asioita ympärilläni.

Mutta on minussa synkempikin puoli. Välillä harmittaa ja ahdistaa, aina ei ole kivaa, mutta koen silti olevani positiivinen ihminen.


OLET VILUINEN, KUN SINULLA ON USEIN HUIVI KAULASSA

Totta. Minua palelee aika herkästi, mutta huivista on myös tullut sellainen 'mun juttu'. Jo vuosien ajan huivi on ollut osa pukeutumistyyliäni. Syksyllä ja talvella minulla on lähes aina huivi, joskus myös kesällä mustien vaatteiden kanssa, että en näytä liian synkältä. Tykkään huiveista.

OLET KILTTI

Minulla on paljon kokemuksia siitä, että olen ollut liiankin kiltti, varsinkin teini-ikäisenä. Olen kiltti edelleen, mutta nykyään tunnistan käytetäänkö kiltteyttäni hyväksi. Haluan kohdella muita niin kuin haluaisin itseäni kohdeltavan. Haluan olla hyvä muille ja tehdä hyviä tekoja, kuunnella läheisiäni, tarvittaessa, auttaa ja olla tukena. 


Täytyy myöntää, että minua jännitti, koska en voinut yhtään tietää mitä mieltä ihmiset ovat minusta, mitä minusta/meistä oletetaan. Täytyy sanoa, että tunnette minut aika hyvin, sillä melkein jokainen väittämä piti paikkansa. Ihanaa, että uskalsitte osallistua tähän, sillä näihin olettamuksiin ja väittämiin oli kiva vastailla. Ajattelen myös, että tälläisten juttujen kautta opitte tuntemaan minua paremmin ja minun on helpompi kirjoittaa itsestäni.

keskiviikko 18. syyskuuta 2019

Lasten syyskamppeet - Uudet ihanat takit

Tänä syksynä molemmilta tytöiltä löytyy uudet takit. V:lla siitä syystä, että hän on kasvanut vauvasta taaperoksi, mutta myös H:llä on ollut kasvupyrähdys eikä hän mahdu enää viime syksyn kamppeisiin pituutensa puolesta.


H:llä oli käytössä edelliset syyskamppeet pari-kolme vuotta, ei siis ihme, että ne eivät enää ole sopivia. Tämä ihanan iloinen Kuling takki löytyi loppukesästä Babyshopin alesta vain 20€! Pakkohan se oli tilata, mutta myös siksi, että keltainen sattuu olemaan H:n lempiväri.


V:n takki on Pekan ostama. Eikö hänellä olekin hyvä maku lastenvaatteiden suhteen? Hih. Aivan ihana nalletakki, se on tilattu H&M:n verkkokaupasta ja se maksoi 24.99€. Takissa on kaunis ruskean sävy, joka sopii syksyyn paremmin kuin hyvin.


Olen pitkään ihastellut Metsolan kauniita tupsupipoja ja tänä syksynä päätin ostaa sellaiset molemmille tytöille. Ostin mustat, että ne sopii kaikenlaisten takkien ja haalareiden kanssa, ne ovat myös ajattomat ja tyylikkäät, eikä niissä likakaan näy niin hyvin, hih. Myöhemmin mustat pipot on myös helppo myydä eteen päin.


Tytöiltä löytyy ulkohousut ja kosteille keleille myös kurahousut. Lapaset, rukkaset ja kurahanskat. Lenkkarit, nilkkurit ja saappaat. Lapset ovat hyvin varautuneet syksyyn, mutta minä tarvitsisin uusia ulkoiluvaatteita, hih.


maanantai 16. syyskuuta 2019

Minun näköinen instagram-tili, jonkun toisen mielestä sekamelska

Selasin taas instagram-tiliäni ja huomasin miten paljon ihania ja kivoja kuvia olen vuosien varrella ottanut. Jonkun mielestä minun instagram feedi voi näyttää sekamelskalta, mutta sitä se ei minulle ole. Se kuvaa minun elämää, niitä minulle tärkeimpiä ja kivoimpia juttuja. Se on täynnä ihania hetkiä ja kultaisia muistoja, rakkaita ihmisiä, lapsia, perhettä. Asioita mitkä inspiroivat ja kiinnostavat minua kuten koti, sisustaminen, lastenvaatteet, kukat ja astiat. Myös minulle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita kuten ihanat juhlat ja sesongit (esim. syntymäpäivät, joulu, pääsiäinen, halloween...) sekä vuodenajat, lomat, kivat reissut ja retket.


Ymmärrän, että esimerkiksi suosion/näkyvyyden kannalta moni haluaa keskittyä kuvien kannalta instagramissa ns. yhteen kategoriaan tai kiinnostuksen kohteeseen. On sisustustilejä, kauneustilejä, lastenvaatetilejä, matkustustilejä... niitä tilejä seuraavat tietävät mitä tili antaa seuraajalleen mitä odottaa näkevänsä ja mistä inspiroituu. Minä en ole kuitenkaan pystynyt siihen tai oikeastaan edes halunnut. En osaa enkä halua rajata mitä kuvaan ja mistä kirjoitan. En mitenkään osaisi valita, tykkään niin monenlaisista jutuista ja inspiroidun niin monenlaisista asioista. Minulle instagram on kuin päiväkirja.


Olen huomannut, että minulla tulee erilaista sisältöä riippuen fiiliksestä. On kausia milloin kuvaan esimerkiksi enemmän kotia ja milloin enemmän lapsia. Vuodenajat määrittävät paljon miltä instagram feedini näyttää ja ne saavatkin näkyä. Kesällä on vihreämpää, syksyllä ruskean sävyjä, talvella enemmän valkoista, mustaa ja harmaata (joulun tienoilla punaista), keväällä keltaista ja kukkia...


Alunperin aloin käyttämään instagramia aktiivisemmin kamppaillessani masennuksen kanssa. Halusin oppia keskittymään elämässäni positiivisiin asioihin, yrittää löytää niitä joka päivä ja tallentaa niitä. Se oli hyvä apukeino vaikeassa elämäntilanteessa. Pakottamalla itseni päivittäin kuvaamaan jotain kivaa, mielenkiintoista, kaunista sai minut lopulta näkemään maailman uudessa valossa. Olen jatkanut sitä näihin päiviin asti, jokaisessa päivässä on jotain hyvää. Milloin se on esimerkiksi uusi ihana lastenvaate, viesti ystävältä, kaunis kukkakimppu, aurinkoinen päivä, lapsen nauru, kiva muumimuki, suukko rakkaalta tai siisti koti. Jokainen päivä on lahja, iloita voi monista, ihan pienistäkin asioita, kun keskittyy siihen mitkä asiat ovat hyvin. Minulla, meillä kaikilla on monia syitä olla onnellisia, vaikka aina niitä ei olekaan helppo löytää.



Elämä ei ole täydellistä eikä sen tarvitsekaan olla, ei myöskään instagram-tilin. Siitä huolimatta olen visuaalinen ihminen ja tykkään ottaa kauniita kuvia myös arjessa. Se ei silti tarkoita, että meillä olisi esimerkiksi aina siistiä, että iloitsen aina kaikesta tai että elämä olisi täydellistä. Minulle instagram on kuitenkin pääsääntöisesti paikka iloisille asioille, ihanille muistoille ja kauniille kuville. Niitä katsoessani tulen hyvälle tuulelle ja muistan miten monta syytä minulla on olla onnellinen. Tykkään minun elämästä, tykkään monista kivoista asioista ja se saa näkyä. Teen omaa juttuani, minulla on minun näköinen instagram-tili, eikä elämäni ole sekamelskaa.


Tämän postauksen kuvat on instagram feedistäni 9/2019-10/2018 välillä otettuja kuvia (uudemmasta vanhempaan). Ei tosin kaikki kuvat, mutta poimintoja noiden kuukausien varrelta. Täältä pääset näkemään kaikki instagram kuvani.


perjantai 13. syyskuuta 2019

Vaaleanpunainen huone

Tästä H:n huoneesta on tulevaisuudessa tulossa tyttöjen yhteinen leikkihuone ja huoneen tyyli tulee muuttumaan, koska vaihtelu virkistää, onhan huone ollut vaaleanpunainen jo melkein viisi vuotta. Tämä vaaleanpunainen huone on ollut kaunis, ihana ja persoonallinen, niin söpö ja tyttömäinen. Tätä tulee varmasti ikävä, vaikka odotankin muutosta innolla.


Nämä on viimeiset kuvat tästä vaaleanpunaisesta huoneesta, koska seinät on jo maalattu tulevaa muutosta varten. Teemme muutoksen pikkuhiljaa, koska raha ei kasva puussa, hih. Vaikka muutos on kiva juttu, niin samalla se tuntuu vähän hurjaltakin, koska huone on pitkään ollut tälläinen. Osaako huonetta enää ajatella muulla tavalla? Aika näyttää minkälainen sisustus sinne lopulta muodostuu.



Tämä on ollut ihana huone vauvalle ja varmasti myös pienen tytön unelmahuone. H:stä oli kuitenkin kiva päästä auttamaan isiä maalaushommissa ja hän on muutoksesta innoissaan. Minusta on kiva muokata tätä huonetta enemmän siskosten yhteiseksi huoneeksi ja se onnistuu mielestäni paremmin kun sinne tekee muutoksia.



H tykkää enemmän lempiväristään keltaisesta kuin vaaleanpunaisesta, joten ehkä siksi myös hänen mielestä nyt on hyvä hetki muutoksille, hih. Teen tästä huoneesta seuraavan kerran postauksen, sitten kun joskus siellä on tapahtunut jotain muutakin kuin seinien maalaus.


Täältä pääset katsomaan miltä huone viime vuonna näytti. 

tiistai 10. syyskuuta 2019

Ihana kesäpäivä, vaikka onkin jo syksy

Tänään on ollut ihana kesäpäivä, vaikka onkin jo syksy. Lämmintä +23 ja aurinko paistaa, hiki tuli, hih. Päätimme lasten kanssa lähteä retkelle. Oli hauska kulkea ja leikkiä metsässä. On ihanaa asua kaupungissa missän luontoon pääsee hetkessä. 


V kulki tosi hienosti ja kovaa vauhtia, vaikka maasto oli paikoittain epätasaista, polulla oli kiviä ja puunjuuria. Hän yritti pysyä siskon perässä ja käveli vauhdikkaasti, tunnusteli miltä sammal tuntuu ja ihmetteli käpyjä, yhtä hän ehti vähä maistamaankin, hih. 



H tykkäsi kiipeillä kivien päälle ja hyppiä sieltä alas, juosta kovaa vauhtia. Kiva, että hän pääsi purkamaan energiaa. "Sissot" kävelivät yhdessä ja hihkuivat, sain aivan ihania kuvia muistoksi.



Ulkoillessa, leikkiessä ja touhutessa ei haittaa, vaikka vaatteet likaantuisivat. Sehän tavallaan kuuluu asiaan, kun luontoa tutkitaan, leikitään, kiipeillään ja maassa istuskellaan. Välillä joku kaatuu tai pyllähtää, se ei haittaaa mitään. Meillä kaikki vaatteet on sellaisia, että ne päällä saa touhuta, ei haittaaa vaikka ne likaantuisivat tai tulisi sotkua. Lapset saa olla lapsia, pesukone on sitä varten, että vaatteet tulevat puhtaiksi, tai jos jostain syystä niin ei käy, niin sille ei sitten voi mitään.


Tälläiset lämpimät syyspäivät on ihania, toivottavasti niitä tulisi vielä lisää. Suunnittelimme nimittäin koko kesän reissua Korkeasaareen ja ajattelimme, että "mennään sinne sitten joku päivä" ja oho, kesä meni jo. Sinne ei viitsi lähteä, jos sataa tai on kylmä. Toivottavasti jollekin Pekan vapaapäivälle sattuisi tämmöinen hyvä keli. 

lauantai 7. syyskuuta 2019

Unelmat - Mitä unelmia olen saavuttanut, mistä vielä unelmoin?

Unelmat - Mitä unelmia olen saavuttanut, mistä vielä unelmoin?

Minun suurimmat unelmat: mies, joka rakastaa minua juuri tälläisenä ja että minusta tulisi äiti. Olen onnellisesti naimisissa ensirakkauteni kanssa ja tiedän, että Pekka rakastaa minua, vaikka en ole herkkyyteni ja hulluuteni kanssa aina helpoimmasta päästä, hih. Olen saanut kasvattaa sisälläni uutta elämää, olen äiti kahdelle ihanalle tytölle. Olen niin onnellinen ja kiitollinen siitä, että kaikista suurimmat unelmani ovat toteutuneet. Toteutuneita unelmia on myös mm. meidän ihanat häät ja kaunis koti.


Unelmoin siitä, että lapsemme kasvavat onnellisina ja terveinä, että he olisivat aina toistensa tukena. Ehkä myös, että he saisivat joskus vielä pikkusisaruksen. Unelmoin siitä, että pystyn olemaan lapsilleni niin hyvä äiti, että he aikuisina muistelevat lapsuuttaan lämmöllä ja kaivaten, että he haluaisivat olla ystäviäni. Unelmoin eläväni pitkän hyvän elämän onnellisena mieheni kanssa, että saisimme joskus lapsenlapsia.


Haluaisin joskus tehdä Baltia roadtripin ja matkustaa Kööpenhaminaan, olla kunnolla turistina Tukholmassa, viipyä siellä useamman päivän. Suomessa haluaisin joskus käydä mm. Kalajoen hiekkasärkillä ja Kolilla, nähdä Lapin ruska-aikaan. Unelmoin myös asuntovaunusta, jolla tehdä reissuja ja retkiä, jonka saisin tuunata mieleisekseni... ehkä?


Unelmoin siitä, että voisin valokuvata ja/tai kirjoittaa työkseni. Haluaisin joskus kirjoittaa kirjan, olisi niin upeaa, kun omasta hyllystä löytyisi itse kirjoittama kirja, siitä jäisi ihana muisto myös lapsilleni.

Unelmoin myös melko arkisistakin asioista. Odotan esimerkiksi sitä, että saan kunnolla nukkua... joka yö, että jaksaisin paremmin ja olisin virkeämpi. Silloin olisi helpompi toteuttaa erilaisia haaveita, hih. Haluaisin mennä festareille, edellisestä kerrasta on liian kauan, melkein 10 vuotta. Unelmoin siitä, että saisin kokoelmaani minulta puuttuvia muumimukeja ja vitriinin johon saisin ne kauniisti esille.


Unelmoin siitä, että jonain päivänä kotona on täysin valmista, ei enää remontteja, keskeneräisiä askareita tai suuria projekteja. Unelmoin kauniista, vehreästä ja osittain myös kivisestä pihasta. Unelmoin tunnelmallisesta kesäkeittiöstä, sellaisesta, että ulkona pystyisi tekemään kaikki ruuat, jos siltä tuntuu, myös nuotiopaikka olisi kiva. Haluaisin tehdä terassista sellaisen ihanan kesäolohuoneen ja saada sen joskus valmiiksi.


Unelmoin siitä, että oppisin paremmin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, että minulla olisi parempi itsetunto. Olisin rohkeampi ja voittaisin pelkojani. Haluan kehittyä ja oppia uutta. Unelmoin siitä, että positiivinen elämänasenteeni ei koskaan katoa. Että osaan arjessa ja elämässä löytää aina ne hyvät ja ihanat jutut, myös silloin kun on vaikeampaa.


Koen, että unelmani eivät ole salaisia, mutta silti niiden ääneen sanominen vähän pelottaa. Osa haaveista on sellaisia, että ne saattavat jäädä haaveeksi, mutta tietysti toivon, että unelmat käyvät toteen. Tiedän myös, että elämässä ei voi kaikkea saada ja ymmärrän sen. Silti, en koskaan lakkaa haaveilemasta ja unelmoimasta, koska se tuo elämään niin paljon sisältöä. Se on ihanaa, kun on jotain kivaa mitä odottaa ja mitä varten haluaa tehdä parhaansa, jotain mitä kohti kurkotella.


Vaikka onkin ihana unelmoida, tärkeää on osata elää myös hetkessä. Osata olla kiitollinen siitä mitä on jo saavuttanut, mitä kaikkea ihanaa elämässä jo on, huomata kivat asiat ympärillä. Silloin unelmointi ei ole raastavaa, kun tietää elävänsä hyvää elämää jo nyt. Se on ihan ok, että unelmat ja haaveet saattavat muuttua, saa haaveilla vaikka tietäisikin, että se saattaa jäädä haaveiluksi. Mitä sitten? Tilalle tulee sitten jotain uusia unelmia.

torstai 5. syyskuuta 2019

Näin pääsen yli kesähaikeudesta

Minulla on aina kesän jälkeen vähän haikea olo, koska se on lempivuodenaikani. Minulla on kuitenkin keinoja miten pääsen tämän haikeuden yli.

Vaikka kesä onkin lempparini niin tykkään omalla tavallaan kaikista vuodenajoista. Mietin mitä kivaa ja ihanaa syksyssä on.


Syksyn yksi kivoimmista jutuista on se, kun pääsee sisustamaan kotia syksyiseksi. Meillä se tarkoittaa sitä, että tekstiileissä näkee enemmän yhtä lemppariväriäni: okraa. Otetaan kynttilät ja valosarjat käyttöön, tunnelmoidaan pimeitä iltoja.

Odotan innolla ruskaa, luonnon väriloistoa monissa syksyisissä sävyissä. Se näky on joka vuosi yhtä kaunis ja taianomainen. On kiva päästä kuvaamaan kullanhohtoisia puita ja ikuistaa lapset ihaniin syksyisiin kuviin.



Aurinkoisina syyspäivinä on kiva ulkoilla, vielä ei ole liian kylmä. Sateisina päivinä on tunnelmallista kuunnella sateenropinaa ja juoda kuppi kuumaa. Sateen jälkeen ilma on raikas ja lapsista on hauskaa pomppia ja kävellä kuralätäköissä.

Meidän perheessä Pekalla ja H:llä on syksyllä syntymäpäivät, samoin aika monilla sukulaisillakin. Syksyllä juhlitaan myös isänpäivää ja muistetaan isiä, pappoja ja ukkeja. Ehdottomasti yksi syksyn kohokohdista on myös halloween mitä meidän kotona juhlitaan aika isosti. Syksy on siis yhtä juhlaa, hih.


Loppusyksystä pääsee vähän jo fiilistelemään joulua. Kuuntelemaan ja laulamaan joululauluja, suunnittelemaan juhlapyhiä ja ostamaan lahjoja. Ehkä nähdään myös ensilumi?

Syksyssä, niin kuin jokaisessa vuodenajassa on ne omat hyvät ja ihanat puolensa. Kun ottaa positiivisen asenteen, on helpompi löytää kivoja juttuja ympäriltä. Ihanaa syksyn alkua kaikille. Toivottavasti myös sinun syksy tulee sisältämään monia kivoja juttuja. ♡

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Elokuun kuulumisia

Meillä oli ihana elokuu, teimme monenlaisia kivoja juttuja. Hauskaa, että osa Pekan kesälomasta ajoittui juuri tälle kuukaudelle. Elokuu on kaunis, vielä kesäinen, mutta syksyn tuntua ilmassa. Lämpimiä päiviä ja aurinkoa, mutta myös koleaa ja sadetta. Harmiksemme loppukuusta saimme flunssan ja kesän viimeiset päivät ovat menneet sairastellessa. Elokuun aikana ehdimme kuitenkin tekemään monenlaisia kivoja reissuja ja retkiä, vietimme monia hauskoja hetkiä ja saimme taas paljon ihania kesämuistoja.


Teimme hauskan reissun Tampereelle, kävimme mm. Muumimuseossa ja Koiramäellä, olinkin odottanut Muumimuseoon menoa koko kesän, lapset vuorostaan pääsyä Koiramäkeen, hih. Se on ihanaa kun odotus palkitaan.


Olemme käyneet mökillä uimassa, saunomassa ja grillailemassa. Kävimme myös Kotkassa Katariinan Meripuistossa, merenrannalla on aina ihana ulkoilla. Ihastelimme Pyhtäällä kaunista auringonkukkapeltoa ja saimme kerätä sieltä kukkia kotiinkin. Jotenkin itsekerätyissä kukissa on niin ihana fiilis. 


Olemme viettäneet paljon laatuaikaa perheenä, nähneet ystäviä ja sukulaisia. Kävin ystäväni kanssa fiilistelemässä Porvoossa vanhoja taloja ja mukulakivikatuja. Oli kiva saada vähän omaa aikaa ja viettää muutenkin aikaa ystäväni kanssa, ihan kahdestaan, kerrankin saimme jutella rauhassa ilman keskeytyksiä tai hälinää, hih. Kävimme useamman kerran lasten kanssa Tykkimäessä ja kuun lopussa vietimme kivan illan huvpipuiston päättäjäisissä ja näimme upean ilotulituksen.


Oli ihana kuulla, että meidät on valittu Martinexin muumituotteiden brändilähettiläiksi. Muumit on minulle tärkeä asia, ollut aina, ihan lapsesta saakka, myös lapseni rakastavat muumeja, varsinkin ihania pehmoja. Meidän kotona muumeja näkee muuallakin kuin tv:ssä, hih. 


Elokuu oli ihana ja sen loppuminen tuntuu vähän haikealta, kesä on ohi. Toivottavasti syyskuussa olisi vielä kauniita ja lämpimiä päiviä ja toivottavasti tämä meillä jylläävä flunssa pian helpottaa. 


Linkkejä elokuun postauksiin:












Lisää ihania kuvia ja meidän kuulumisia löytyy instagramista @laurahassu 


lauantai 31. elokuuta 2019

Kesän viimeinen viikonloppu

Pari päivää sitten oli ihana kesäpäivä, nautimme auringosta ja ulkoiltiin, jopa hikoiltiin, leikittiin vesileikkejä ja käytiin kivalla metsäretkellä. En olisi mitenkään arvannut, että seuraavana päivänä minuun iskisi flunssa.


Olo on niin pettynyt, meillä oli näille kesän viimeisille päiville vaikka mitä kivoja suunnitelmia. Keli olisi mitä parhain, lämmintä ja aurinko paistaa, mutta minä joudun kökkimään sisällä sohvalla köllöttäen.

Meidän oli tarkoitus tehdä reissu Korkeasaareen mitä olimme suunnitelleet koko kesän. Ajattelimme mennä mökille saunomaan ja grillailemaan, suppailemaan kenties vielä uimaankin? Meiltä jää väliin myös rakkaan serkunpojan synttärit, olisi ollut niin kiva nähdä sukulaisia.


Harmittaa, harmittaa tosi paljon. Ehkä siksi kun olimme suunnitelleet kaikkea kivaa tekemistä. Ehkä siksi kun olin itselleni tehnyt näistä kesän viimeisistä päivistä ison jutun. Olisin halunnut tehdä vielä paljon ihania kesäjuttuja. Ehkä siksi kun olimme tyttöjen kanssa odottaneet Pekan kolmen päivän vapaita.

Onneksi H:llä on ollut vain nuhaa ja V vähän aivastellut. Jostain syystä tauti iski rankimmin minuun, hyvä niin. Mielummin minä olen kipeänä kuin lapset, varsinkin nyt kun Pekka on kotona ja pystyy hoivaaman minua ja hoitamaan lapset. Tämä päivä on heti parempi kuin eilinen, kyllä tämä tästä.


Onneksi Korkeasaareen ja mökille pääsee syyskuussakin, sukulaisiakin näkee muulloinkin. Mökille ei vain viitsi mennä, jos on kylmää. Toivottavasti syyskuun alku olisi lämmin ja aurinkoinen. Toivottavasti pysytte terveinä. Tsemppiä muillekin flunssapotilaille!

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Tykkimäen päättäjäiset

Olimme viime viikonloppuna Tykkimäen päättäjäisissä. Hauskaa, että H pääsi vielä käymään laitteissa ennen kuin huvipuisto meni tämän kesän osalta kiinni. Myös pikkuinen V kävi muutamassa laitteessa isin ja siskon kanssa: Riemurallissa Heppakarusellissa Safarissa.






Tänä kesänä H pääsi pituutensa puolesta uusiin laitteisiin mm. Pilvenpyörään, Calypsoon ja Autoradalle. Niiden lisäksi hän kävi kaikissa pienten laitteissa ja Teekupeissa, Safarilla, Tornissa, Kustiradalla sekä Heppakarusellissa.







Päättäjäisiltana huvipuistossa on aina erityinen tunnelma. Ihastelimme jälleen valaistuja laitteita, ympärillä oli niin kaunista, ihmisillä hauskaa ja musiikki soi. Oli ihana seurata miten iloinen H oli laitteissa ja miten innoissaan V katseli ympärilleen. Aika mahtavat kesän päätösjuhlat.





Pääsimme paikalle jälleen vasta illalla, koska Pekalla oli työpäivä, mutta siellä oli paljon muitakin perheitä. Olimme etukäteen ajatelleet, että ostaisimme Tykkimäessä kenties kesän viimeiset pehmikset, mutta jono oli niiiiin pitkä, että jouduimme unohtamaan jätskit. Hattarakojulle ei ollut jonoa, joten lopuksi nappasimme vielä sellaisen matkaan, hih.


Meillä oli jälleen kiva kesä Tykkimäessä. Aika ihanaa, että omasta kotikaupungista, vieläpä melkein naapurista löytyy huvipuisto. Ensi kesänä odottaa uudet huvittelut ja V:kin on varmaan jo niin iso, että pääsee sitten uusiin laitteisiin.