Eilen oli kiva päivä olla Laura, sillä eilen (18.1) oli minun nimipäivä, hih. Meidän perheessä on ja on aina ollut tapana juhlia aina kun siihen on tilaisuus. ja nimipäivä on yksi niistä.
Olen sukurakas ihminen, meille esimerkiksi nimipäivien vietto on hyvä syy kutsua kaikki koolle, nähdä ja vaihtaa kuulumisia, viettää aikaa yhdessä herkuttelujen merkeissä. Ja kun meidän isossa lähipiirissä monet viettävät synttäreitä ja nimppateita (siis myös me aikuiset) niin niiden ansiosta näemme toisiamme usein ja välit pysyvät läheisinä.
Kaikilla on omalla tavallaan kiireistä ja hektistä arkea, varsinkin kun perhepiirissä on yrittäjiä ja muutamilla ruuhkavuosia, joten juhlat ovat hyvä syy hetkeksi pysähtyä ja viettää aikaa rakkaiden kanssa. En tee nimipäivästä mitään isoa numeroa, tarkoitus on vain viettää aikaa läheisten kanssa.
Meidän perheessä on kuitenkin tapana muistaa toisiamme myös nimipäivinä pienin elein, joskus vähän isomminkin, jos joku oikein innostuu, heh. Pekka oli askarrellut tyttöjen kanssa minulle ihanan kortin, he olivat ostaneet kukkia ja kokoelmastani puuttuvan Alkuperää kunnioittaen sarjan muumikulhon. Aamupalaksi sain pannukakkuja, oi.
Minulla oli eilen ihana päivä, tämmöiset päivät ovat kivaa vaihtelua arkeen. Monet ovat hämmästelleet perhepiirissäni pidettäviä nimipäiväjuhlia (kahvitteluja), mutta se on meidän tapamme, josta me tulemme iloiseksi. Ihanaa, että näemme toisiamme usein ja tiedämme toistemme kuulumisia muutenkin kuin netin välityksellä. Olen kiitollinen isosta lähipiiristämme, perheestä ja sukulaisista. Oloni on rakastettu, kiitollinen ja onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡