lauantai 5. marraskuuta 2016

Pyhäinpäivä

Tänä vuonna veimme perinteiseen tapaan kynttilöitä haudoille ja samalla muistelimme edesmenneitä rakkaitamme. Tuntuu, että ikävä ei helpota koskaan ja tälläisinä päivinä ikävä jotenkin tuntuu entistä kovemmalta. Ikävöin pappaa todella paljon. Tuntuu niin väärältä, että hän ei ollut paikalla kun minusta tuli ylioppilas, hän ei ole koskaan tavannut Pekkaa, hän ei ollut näkemässä kun valmistuin ammattiin, pappa ei ollut häissämme, eikä hän ole koskaan pitänyt Helmiä sylissään. Tämä kaikki tuntuu niin epäreilulta. Varsinkin kun tiedän että Pappa olisi ylpeä minusta, hän olisi varmasti pitänyt Pekasta ja hän olisi rakastanut Helmiä todella paljon.  Se tekee luopumisesta entistä vaikeampaa. Olin myös aina kuvitellut, että kaikki isovanhempani olisivat jakamassa kanssani elämäni tärkeimmät hetket.


Pappa oli minulle erityisen rakas, hän on minulle edelleenkin rakas ja elää vahvasti muistoissani. Olen onnekas että sain tuntea papan 16 vuotta, minä muistan papan ja sain kokea hänen kanssaan monia hyviä hetkiä. Pappa oli aina kannustava ja hyväntuulinen, hän rakasti lapsenlapsiaan. Veljeni kanssa vietimme lapsena paljon aikaa papan kanssa. Pappa järjesti meille aina kaikkea hauskaa puuhaa ja otti meidät mukaan arjen askareisiin. Hän oli läsnä lapsuudessamme ja oli kiinnostunut minun ja veljeni elämästä. Tunsin olevani tärkeä ja rakastettu. Kun mietin lapsuuttani, niin pappa on ollut todella iso osa sitä. Olen hänelle kaikesta erittäin kiitollinen, rakastan ja arvostan häntä todella paljon. Vaikka papan poismenosta on jo vuosia niin kaipaan häntä edelleen yhtä paljon. Melkeinpä aina itku tulee kun mietin pappaa tai hänestä puhutaan, mutta oloa vähän helpottaa kaikki kauniit muistot ja papan rohkaisevat sanat. Elämä jatkuu. Pappakin varmasti haluaisi, että ihmiset eivät liikaa murehtisi vaan muistelisivat lämmöllä hänen kanssaan yhdessä vietettyjä hetkiä. Olit pappa rakas minulle, lapsillesi, lapsenlapsillesi ja myös lapsenlapsenlapsillesi, sekä tietysti muillekin läheisille. Sinua jäivät kaipaamaan monet rakkaat, haluan uskoa siihen, että vielä me tavataan. Hyvää pyhäinpäivää pappa, olet ajatuksissani ja elät muistoissani. <3



Kävimme papan haudan lisäksi myös isäni isovanhempien haudalla. Muistimme myös Pekan pappaa kynttilällä. Ostimme haudoille kynttilät joiden pitäisi palaa pitkään (100h), halusin lisätä kynttilöihin jotain henkilökohtaista. Helmi on rakkaudella maalannut, minä leikkaillut ja liimaillut sydämet koristamaan kynttilöitä ja lähettämään taivaaseen terveiset: "olette ajatuksissamme". 










2 kommenttia:

  1. Koskettava teksti.
    On minunkin muistoissa ja sydämessä, aina <3 Mie en eilen pappaa ehtinyt fyysiseti käydä muistamassa, ajeltiin Elimäen ja Muhniemen suunnilla Korialaisten kans... Mut kynttilän sytytin ja kaikkia edesmenneitä rakkaita lämmöllä muistelin.
    Haikea päivä :'(
    -Sande

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♡