Vauvamuistoja

Kirjoitin aikaisemmin masuikävästä. Nyt olen jotenkin erityisen paljon muistellut Helmin vauva-aikaa. Tänään tutkittiin Helmin kanssa kaikkia ihania vauvamuistoja. Olemme säästäneet Helmin äitiyspakkauksenlaatikon (2014) ja laittaneet sen sisään Helmin ensimmäisiä leluja, vaatteita, kenkiä, Helmin syntymäpäivän Kouvolan Sanomat, muistivihkon Helmin syömisistä (kirjasimme koko vuoden ajan Helmin kaikki syömiset, monelta hän on syönyt/juonut ja mitä), ensimmäisen vaipan (puhtaan tietysti), ruokalappuja, tuttipullon + paljon muuta. Helmistä oli hauska katsella laatikon sisältöä ja ihastuikin uudelleen erittäin rakkaaseen kissahelistimeen ja ihasteli muitakin leluja. Laatikko kiehtoi Helmiä ja minulla tuli kaikki Helmin ihanat vauvamuistot niin elävänä mieleen. Oi.

Siitä tuntuu olevan jo todella kauan kun Helmi oli vauva, vaikka onhan Helmi pieni vieläkin. Meillä sattui olemaan ihana, leppoisa ja mukava vauva-aika. Helmi oli hyvä nukkumaan ja itki vähän, masukin sattui toimimaan tosi hyvin. Köllöteltiin, syliteltiin, haliteltiin ja leikitimme Helmiä mielellämme. Katseltiin myös kirjoja ja puuhamatto oli ihan ykkösjuttu. Helmi viihtyi kylvyssä ja vaunuissa. Helmi jäi myös mielellään hoitoon isovanhemmilleen. Helmi oli ihana, hyväntuulinen ja onnellinen vauva.

(tuo lammassoittorasia oli joka ilta masuni päällä, jotta Helmi kuuli sen suloisen sävelmän)

Vaikka ensimmäisinä kuukausina yöunet olivat vajaita ja välillä väsytti todella paljon, niin päivät vauvan kanssa sujuivat hyvin. Vauva tyytyi vähään, riitti että antoi rakkautta, suukotteli ja piti sylissä. Lauloin ja juttelin Helmille. Katselimme kirjoja yhdessä ja tutkimme leluja. Kutittelin ja silittelin Helmiä ja kikattelimme yhdessä. Nautin siitä kiirettömyydestä ja olin niin onnellinen siitä, että rankan raskausajan ja tuskaisen synnytyksen jälkeen saimme "helpon" vauvan.

Vaikka Helmi oli "helppo" vauva, niin on vauvavuodessa sellaisiakin asioita mitä en juurikaan ikävöi. Valitettavasti imetys on yksi niistä. En nauttinut imetyksestä, enkä oikeastaan edes pitänyt siitä. Imetin Helmiä, koska tiedän että se on hyväksi vauvalle. Ehkä myös imetyksen hankaluus yllätti. Olin nimittäin kuvitellut itseni täysimettäjäksi raskausaikana. Helmi ei jostain syystä oppinut kunnollista imuotetta, imetys oli siksi hankalaa, joten annoimme lisäksi myös korviketta (mistä välillä koin ihan turhaan huonoa omatuntoa). Luulen että sillä oli vaikutusta Helmin imuotteen oppimiseen kun hän ei päässyt heti synnytyksen jälkeen rinnalle, vaan vasta seuraavana päivänä. Toisaalta korvikkeen antaminen helpotti Helmin hoitoon jättämistä ja Pekkakin pystyi syöttämään Helmiä, mikä helpotti arkea. Imetys on raskauden ja synnytyksen lisäksi asia mitä ei pitäisi liikaa suunnitella. Kaikki ei mene nimittäin aina niin miten on kuvitellut. Joskus tulee mutkia matkaan, silloin täytyy tehdä uudet suunnitelmat.

Olen jäänyt harmittelemaan sitä miten vähän loppujen lopuksi me Pekan kanssa ostimme vauvan vaatteita ja leluja. Helmillä on paljon läheisiä ja monia ostajia, joten ajattelin silloin että "en voi tuhlata kun Helmillä on jo kaikkea mitä hän tarvitsee". Entä sitten? Ihan hyvin olisimme voineet ostaa itsekin Helmille enemmän vaatteita ja tavaroita, mielestäni vauvalla ei voi olla liikaa ihania juttuja. Ehkä siksi nyt taaperolle onkin kiva ostella kaikenlaista kun vauva-aikana ei juuri mitään ostellut.

Vauvat ovat ihania, vauvan vaatteet, tarvikkeet ja lelut ovat niin söpöjä. Helmi on aina ollut hyväntuulinen, iloinen ja onnellinen, mikä on auttanut jaksamaan silloin kun itselläni on ollut vaikeaa. Helmin kanssa kaikki asiat ovat onneksi sujuneet mutkattomasti ja hyvin (imetystä lukuunottamatta), Helmi on aina ollut myös hyvä nukkumaan. Helmin vauva-aika oli mielestäni ihana, harmi vaan että aika menee niin nopeasti. Onneksi olemme säästäneet paljon kaikkia ihania Helmin vauvajuttuja ja olen aina ollut innokas kuvaamaan, Helmin vauvavuodesta on jäänyt paljon ihania kuvia muistoksi.