perjantai 19. toukokuuta 2017

Mamma, tänään pääsit Papan viereen

Hautausmaalla kappelin kellot soivat Mamman kunniaksi, kun saatoimme hänet viimeiseen lepopaikkaansa. Isäni kantoi ja laski Mamman Papan viereen, yhdessä me peittelimme ja hyvästelimme Mamman. Hetki oli todella surullinen, mutta omalla tavallaan kaunis. Tänään on ollut kevään lämpimin päivä, aurinko paistoi kauniisti, puihin on ilmestynyt lehtiä ja kukat ovat alkaneet kukkimaan. Aivan kuin tämä kaunis päivä olisi tullut Mammaa varten. Toimme haudalle kukkia ja äitini sytytti äitinsä, minun mamman, Helmin mammanmamman muistoksi kynttilän. Siinä muisteltiin yhdessä Mammaa, lähetimme hänelle terveisiä ja kerroimme, että aiomme juoda kahvit hänen muistokseen ja syödä sellaisia syömisiä mitä Mammalla oli aina tapana tarjota. Karjalanpiirakoita, kääretorttua, hiirenkorvapipareita, mariekeksejä ja jäätelöä. (On Mammalla tullut syötyä myös pullaa, marjapiirakkaa, lettuja ja pannareitakin + ). 






Nyt nämä surutyön kannalta tietyllä tavalla rankimmat päivät on kärsitty. Nyt vain täytyy olla kärsivällinen ja odottaa, että aika parantaa. Yritän elää päivä kerrallaan, jatkaa omaa elämääni ja iloita niistä läheisistä, jotka vielä ovat täällä. Ikävä on kova, mutta olen niin kiitollinen kaikista ihanista hetkistä Mamman kanssa, ne lämmittävät mieltäni. Jatkan vanhaa tapaani, eli aion etsiä ja löytää jokaisesta päivästä jotain hyvää, vaikka tuntuisi kuinka kurjalta. Se auttaa minua jaksamaan ja kestämään tätä surua. Minun on pakko olla vahva, sitä Mammakin haluaisi. Rakastakaa, arvostakaa ja kertokaa/osoittakaa läheisillenne, että välitätte. Iloitkaa ja olkaa kiitollisia kaikista rakkaistanne. 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ❤️