Tilannekuvissa on aina oma erityinen tunnelma, niissä näkyy jokin oikea hetki ja ne muistuttavat eletystä elämästä, mitä olemme kokeneet. Joskus huomaan, että meinaan unohtaa elää hetkessä ja nauttia siitä mitä nyt on, mutta onneksi silloin lapset muistuttavat minua siitä. Eivät sanoillaan vaan teoillaan. Heille maailma on kiehtova ja myös tavallinen arki pitää sisällään ihmeellisiä, kauniita ja mielenkiintoisia juttuja. On ihana seurata miten he saattavat lumoutua katsellessaan perhosta, tulta, auringonlaskua, kaunista kukkaa tai ihanaa mekkoa. Miten he ilahtuvat auringonpaisteesta, lettupäivästä, yhteisestä leikkihetkestä, trampoliinilla pomppimisesta, jopa siitä, että he saavat auttaa minua ja olla apulaisina. Ainakin minuun lasten ilo ja riemu sekä heidän tapansa tutkia maailmaa tarttuu, se on kiva huomata.
Minäkin haluan nähdä elämässäni joka päivä hyvää ja nauttia arjen pienistä iloista. Joskus se on vaikeampaa, mutta tiedän, että juuri silloin pohdinta on erityisen tärkeää, keskittyä miettimään positiivisia asioita. Kauniit ja kivat kuvat sekä kirjoittamani tekstit auttavat minua siinä. Elämä on helpompaa, kun osaa nauttia siitä mitä nyt on, mitkä asiat ovat hyvin eikä keskity liikaa siihen mistä jää paitsi ja mitä uupuu. Siitä ei jää kuin pahamieli. Tottakai saa ja pitääkin haaveilla, miettiä tulevaa, ja mitä haluaisi. Haluan kuitenkin tehdä niin positiivisella asenteella.
Tykkään ottaa tilannekuvia siksi, että niistä jää ihania muistoja, niissä näkyy elämä ja oikea hetki. Siitä huolimatta tykkään ottaa myös stailattuja/mietittyjä kuvia. Haluan tallentaa esimerkiksi lasteni kasvuvaiheet ja heidän iloiset kasvot mm. syntymäpäivinä ja jouluna (ja muutenkin, hih). Joskus myöhemmin on sitten kiva miettiä ja muistella minkänäköiseltä tytöt ovat lapsena näyttäneet, minkälaisia vaatteita he ovat pitäneet ja minkälaisia ilmeitä heillä on ollut. Haluan tallentaa kuvia meidän ihanasta perheestä, myös minusta ja Pekasta, meidän tärkeistä hetkistä. Minusta molemmat kuvaustyylit ovat kivoja ja niistä tulee ihania kuvia, eivätkä tilannekuvat ja stailatutkuvat sulje toisiaan pois. Molemmissa kuvaustyyleissä näkyy se mikä elämässä on tärkeintä.
Olen oppinut positiiviseen ajatteluun/elämäntapaan vaikeuksien/haasteiden kautta. Minun olisi ollut helppo luovuttaa, mutta en halunnut tehdä niin. Työstämällä mieltäni joka päivä ja konkreettisesti ottamalla joka päivä kuvia iloisista asioita opin ajan myötä oikeasti ajattelemaan elämästä positiviisesti. Olen niin onnellinen, että ne ovat toimineet minuun. Haluan korostaa, että vaikka osaankin nauttia pienistä iloista ja olla elämästä kiitollinen, niin toki minäkin välillä kamppailen näiden asioiden kanssa, minullakin on huonoja päiviä ja joskus se positiivinen fiilis unohtuu. Se kuitenkin löytyy joka kerta uudelleen mistä olen enemmän kuin iloinen.
Haluan jakaa muutamia vinkkejä positiiviseen ajatteluun/elämäntapaan. En voi luvata, että ne auttaisivat juuri sinua, mutta minua ne ovat auttaneet.
• Mieti joka päivä joku hyvä asia mitä päivän aikana tapahtui/mikä ilahdutti sinua. Niitä voi olla useampikin, mutta yksikin riittää
• Mieti mistä asioista olet kiitollinen, mitkä asiat elämässäsi ovat tällä hetkellä hyvin
• Tee niitä asioita mistä nautit, mistä tulet iloiseksi, mikä inspiroi sinua
• Älä mieti liikaa mitä muut sinusta ajattelevat ja yritä olla vertailemalla itseäsi muihin (tiedän, että tämä on välillä vaikeaa, mutta kannattaa yrittää)
• Tallenna hyvät hetket kuviin ja/tai kirjoita niistä. Sillon ku on huono päivä, kivoja kuvia katselemalla tai kivoja juttuja lukemalla on helpompi muistaa, että on monta syytä olla onnellinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡