lauantai 9. maaliskuuta 2019

En muista milloin olisimme olleet näin kipeitä

Tuntuu, että tänä talvena/keväänä kaikki ovat olleet enemmän tai vähemmän kipeitä. Me olemme sairastelleet jo monta viikkoa. Toivon todella, että tässä alkaa olemaan meillä tämän vuoden sairastelut. Nämä viikot neljän seinän sisällä alkaa jo kyllästyttämään. En muista milloin olisimme Pekan kanssa olleet näin kipeitä ja tämä on ollut myös Helmin ja Vilman kohdalla selkeästi ensimmäinen rajumpi flunssa.


Mietimme Pekan kanssa, että nämä kuluneet pari viikkoa ovat varmaan olleet kaikista rankimmat viikot mitä olemme vanhempina kokeneet. Vilman ensimmäiset kuukaudet olivat rankkoja huutoöiden ja itkuisuuden takia, mutta vaikka väsytti, niin terveenä kuitenkin jaksoimme sitä hässäkkää jotenkin. Ja silloin pystyimme viemään lapsia hoitoon. Tällä kertaa oli ensimmäistä kertaa sellainen olo, kun Pekan kanssa mietimme miten ihmeessä jaksamme, kun kummallakin meistä oli useampana päivänä 38-39 astetta kuumetta ja kamalaakin kamalampi olo. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olimme Pekan kanssa yhtäaikaa kipeinä, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jaksaa. Onneksi tauti osoittautui silti perusflunssaksi, että kyseessä ei ole mitään sen vakavampaa, vaikka kamalaa on ollutkin.


Uskon, että flunssasta parantuisi nopeammin, jos saisi levätä, mutta miten tässä levätään, kun on kaksi lasta hoidettavana? Onneksi kuitenkin pahin taitaa olla jo ohi, meillä on takana jo useampi kuumeeton päivä. Meidän vointi alkaa olemaan jo ihan hyvä, enää vain vähän yskää ja nuhaa. Kyllä tämä tästä. Olemme selvinneet tästä kaaoksesta herkkujen, lääkkeiden, leffojen ja kivojen sarjojen ansiosta. Helppoa ei ole ollut, mutta huomasimme, että tarpeen vaatiessa kropassa ja mielessä piilee uskomaton voima selviytyä. Tsemppiä kaikille flunssan, kuumeilun ja/tai noroilun kanssa kamppaileville ♡

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♡