Aika huikeaa! Olen kirjoittanut seitsemässä vuodessa 1000 blogipostausta, 1000 kirjoitusta ihanine kuvineen. Tämä ei ole aprillia, vaan täyttä totta. Voit laskea vaikka itse, jos et usko, heh. Kaikki alkoi siitä, kun esikoisemme oli pieni ja halusin kaikki ihanat muistot talteen. Sairastuin masennukseen ja halusin elämässäni keskittyä hyviin asioihin. Halusin paikan mihin kaikki kivat jutut jäävät, jotta huonona päivänä voin lukea/katsoa niitä ja todeta, että elämässäni on oikeasti paljon hyvää. Olen oikeasti onnellinen, vaikka aina ei siltä tunnukaan. Päässäni on aina paljon ideoita. Kirjoittaminen on aina ollut minusta kivaa ja helppoa. Minulla on aina ollut kiinnostusta ja inspiraatiota valokuvaamiseen. Blogin myötä niistä on tullut minulle tärkeitä ja rakkaita harrastuksia.
Kirjoittaminen on paitsi muistojen tallentamista, myös terapeuttista. On hyvä, että on paikka ja keino purkaa ajatuksia, ainakin minulla se helpottaa oloani. Päässäni kun vilisee koko ajan jotain. Elämä ei ole aina helppoa, on hyvä, että minulla on blogi, jossa voin turvallisesti kirjoittamalla käsitellä tunteitani. Niin iloja kuin surujakin. Esimerkiksi minulla kesti kauan hyväksyä itseni sellaisena kuin olen ja kaikki valtavat tunteeni ja henkilökohtaiset haasteeni, blogi auttoi minua siinä. Oudot kivut, oireet ja sairastumiseni fibromyalgiaan on ollut rankkaa ja pelottavaa, vei pitkään selvittää kiputilanteeni syy ja jouduin elämään epätietoisuudessa. Raskaudet ja synnytykset ovat elämässäni olleet tärkeitä ja odotettuja, mutta myös osaltaan pelottavia ja kivuliaita kokemuksia. Yöt itkevän vauvan kanssa 1.5 vuoden ajan oli rankkaa, näin jälkikäteen mietin, miten ihmeessä selvisin siitä järjissäni. K Pandemia ja rajoitukset oli outoa ja pelottavaa aikaa. Yksi elämäni vaikeimmista asioista on ollut se, kun jouduin luopumaan mammasta (H:n mammanmammasta, äitini äidistä). Hän oli minulle, Pekalle ja H:lle erittäin läheinen, rakas ja tärkeä. Kirjoittaminen ja sitä kautta asioiden käsitteleminen on auttanut minut vaikeuksissani eteenpäin, auttanut minua hyväksymään elämässäni tapahtuvat ikävät, vaikeat ja muuttuvat asiat.
Jakamalla avoimesti kokemuksiani ja ajatuksiani olen samalla ollut vertaistukena muille. Vaikka kirjoitan eniten itseäni varten, olen ollut iloinen kuullessani monet kerrat näiden vuosien aikana miten blogini ja kirjoitukseni ovat auttaneet muita, ilahduttaneet ja inspiroineet. Positiivisen palautteen kuuleminen on joka kerta ollut minulle tärkeää ja tuntunut hyvältä. Kannustavat sanat ovat auttaneet minua ja niiden ansiosta olen uskaltanut olla rohkeampi ja avoimempi. Nyt lähiaikoina olen myös tietoisesti halunnut olla vertaistukena ja levittää tietoa esim TMD purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöstä sekä Fibromyalgiasta. Haluan kiittää teitä lukijoita, ihanaa kun kuljette tätä matkaa kanssani. Iso kiitos ♡
Minulla on blogissa paljon rakkaita muistoja: raskauskuulumisia (2018 & 2020-2021), lasten syntymät sekä vauva/ pikkulapsikuulumiset, parisuhteen ihanat hetket, kaikki kivat juhlat, kotimaan matkailut, reissut ja retket.
Blogistani löytyy kuulumisten ja vertaistuen lisäksi paljon myös inspiroivia juttuja ja vinkkejä kuten esimerkiksi DIY ja askartelupostauksia, sisustus- ja koristelujuttuja, itsetehtyjä leluja, lahjoja ja kortteja, hamahelmi-ideoita ja sellaista.
Seitsemän vuoden aikana olen enemmän blogannut itsekseni täällä bloggerissa. Olen kuitenkin kokeillut olla mukana blogiyhteisöissäkin. 2018-2019 olin bloggaajana kaakkoissuomalaisessa Starbox blogiportaalissa mistä sain pientä kuukausipalkkaakin ennen kuin blogiportaali lopetettiin. Sieltä siirryin bloggaamaan Kaksplussan verkostoblogeihin, kunnes sen toiminta loppui muistaakseni 2021. Siitä asti olen taas blogannut itsekseni. En sano ettenkö koskaan enää liittyisi mihinkään blogiyhteisöön, mutta ainakin toistaiseksi tykkään olla itsenäisenä bloggaajana.
Ajattelin, että olisi hauska kertoa teille mitkä ovat olleet seitsemän vuoden ajalta, 1000 postauksesta ne kaikkein luetuimmat:
Minulla riittää vielä ideoita ja kiinnostusta bloggaamiseen, joten aion tuttuun tapaan jatkaa kirjoittamista. Postauksia tulee jatkossakin siis tasaiseen tahtiin. Yleensä joka viikko, toki poikkeuksiakin mahtuu joukkoon esim silloin kun olen kipeänä. Ilmoitan uusista blogipostauksista Facebookissa Laura "Hassu" sekä usein myös instagramissa @laurahassu. Ne kannattaa ottaa seurantaan.
1000 postausta eikä loppua näy. Hurja määrä tekstiä ja ihania kuvia. En ehkä olisi uskonut aloittaessani vuonna 2016, miten paljon tekstiä syntyisi. Toisaalta en kuitenkaan ole yllättynyt. Tämä harrastus on vienyt minut mukanaan ja onhan seitsemän vuotta pitkä aika. Näiden vuosien aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Olen niin onnellinen ja kiitollinen ihanasta perheestäni, kaikista kivoista muistoista ja kokemuksista. Minulla on luova mieli ja paljon ajatuksia. Saa nähdä miten seikkailumme jatkuu, mistä kaikesta vielä kirjoitan. Se jää nähtäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡