Heinäkuun kivoimpia juttuja

Heinäkuussa nautimme ihanista kesäpäivistä, kävimme mökillä, tytöt leikkivät vesileikkejä, söimme paljon jäätelöä ja mansikoita. Sain Oot niin ihanalta ihanan yhteistyöpaketin ja pääsimme testaamaan Kiddexin lähettämiä Namakin luonnonmukaisia tuotteita. Mutta ikävä kyllä heinäkuusta jäi mieleen myös tuskaisen helteiset viikot. Tuntui siltä, että niille ei loppua näy. Onneksi paahde kuitenkin lopulta hellitti täällä Kouvolassa 27 päivän jälkeen. Melkein koko heinäkuu tuli tehtyä pihahommia ristiäisiä varten. Saimme tehtyä "remppapihasta" paljon viihtyisämmän ja siistimmän, vaikka vieläkin hommia riittää. Kävimme pari kertaa Leevin kanssa neuvolassa, meidän poika kasvaa ja kehittyy hyvin. Meillä on ihana ja tyytyväinen vauva. Heinäkuussa tapahtui monenlaista. Mitkä olivat niitä heinäkuun kivoimpia juttuja? 

V kolme vuotta

Vietimme V:n toivomia muumisynttäreitä pienellä porukalla. Meillä oli kiva päivä, tärkeintä oli se, että V oli onnellinen. Isi teki juhliin hienon muumiteemaisen ilmapallokaaren, herkuttelimme mm. Pikku Myy kakulla. Meillä on niin ihana ja rakas kolmevuotias. 

Leevi 1kk

Miten Leevin syntymästä voi olla jo kuukausi? Tätä heinäkuun alkupuolella pohdin. Meidän pieni suloinen poika on kasvanut hurjasti. Kuukauden ikäisenä hän painoi 4090g ja oli jo 53.5cm pitkä! Vau! Ihana seurata miten meidän pikkuinen kasvaa ja kehittyy.  

Tyttöjen reissu Kotkaan

Teimme kivan tyttöjen reissun S-kummin kanssa. Kävimme Kotkassa Äijänniemen uimarannalla, tytöistä oli hauska leikkiä meressä vesileikkejä. Ennen kotiin lähtöä ajelimme vielä Katariinan meripuistoon ihastelemaan maisemia ja leikkimään.

  

Isovanhempieni timanttihääpäivä

Juhlimme läheisten kesken S-mamman ja P-papan timanttihääpäivää. Heillä on takanaan 60 vuotta avioliitossa, toivottavasti vielä paljon yhteisiä vuosia edessä. Oli kiva viettää aikaa yhdessä, herkutella ja tanssia. V ihasteli S-mamman mekkoa, huntua ja koruja, nautti tanssimisesta livemusiikin soidessa. H:stä oli kiva nähdä pikkuserkkuja ja Leevi nukkui melkein koko ajan, lopuksi hän heräsi ihmettelemään, hih. Tämä oli niin ihana päivä, muistelen sitä varmasti vielä pitkään.  

Leevin ristiäiset

Meidän rakas poika sai nimekseen Leevi. Meillä oli ihana juhlapäivä sukulaisten kesken. Sääkin suosi meitä, oli puolipilvistä, lämmintä, mutta ei tukahduttavan kuumaa. Hauskaa, että pystyimme pitämään juhlat ulkona, niin kuin olimme suunnitelleetkin. Ristiäisistä jäi erityinen muisto, ihania hetkiä ja kauniita kuvia. Olemme niin kiitollisia ja onnellisia meidän pienestä pojasta, meidän ihanasta perheestä, meidän lähipiiristä. Miten onnekkaita ja rakastettuja olemme. Miten monet rukoilivat puolestamme, toivoivat Leeville hyvää, turvallista ja onnellista elämää. Sitä mekin Pekan kanssa toivomme. 

Ihanat häät + Kahdenkeskistä aikaa

Pääsimme juhlimaan ihania häitä. Meillä oli tosi kiva kesäpäivä kavereiden kanssa. Kiitos vielä hääparille kutsusta ja kivoista juhlista. Matkaa juhlapaikalle oli meidän kotoa monta tuntia, joten meidän oli pakko jäädä yöksi. Hotelliyö ja kahdenkeskeinen aika Tampereella tuntui nyt aika spessulta, sillä pienen vauvan vanhempina ei tälläistä muuten olisi tänä kesänä tehnyt. Samalla halusimme pienesti juhlistaa Pekan kanssa meidän 8. hääpäivää, kun olimme reissussa kahdestaan. (oikea hääpäivä oli alkuviikosta 27.7) Kiitos vielä vanhemmilleni, että mahdollistitte minun osallistumiseni häihin. Lapsilla oli ollut hauskaa mamman ja papan kanssa. 

Tässä alla vielä linkit kaikkiin heinäkuun postauksiin

Kolmevuotiaan muumisynttärit 

Leevi 1kk

Meille ei suositella uutta raskautta 

Huh hellettä

Kuusivuotiaan suosikkilautapelit

Jälkitarkastus

Rakkaan poikamme kastejuhla

Pronssihäät

Elämää liitoskipujen jälkeen

Heinäkuun kivoimpia juttuja

Elämää liitoskipujen jälkeen

Raskauden aikana minua vaivasivat kovat liitoskivut. Loppuraskaudessa en pystynyt kunnolla edes kävelemään tai siivoamaan. Siitä miten liitoskivut vaikuttivat elämääni, voit lukea enemmän täältä. 

Monet lohduttivat minua loppuraskaudessa "onneksi ei ole enää kauaa raskautta jäljellä". Minua tilanne ei kuitenkaan helpottanut heti vauvan syntymän jälkeen, koska olin aluksi todella kipeä sektiosta. Heinäkuun alussa, n. kuukausi leikkauksesta tuntui siltä, että vihdoinkin voin normaalisti tehdä kaikkea. 

Olen niin onnellinen siitä, että liitoskivut ovat poissa! Miten olenkaan nauttinut siitä, että voin taas touhuta lasten kanssa, tehdä pihatöitä, siivota ja kävellä! Täytyy kyllä myöntää, että kun melkein kolme kuukautta tuli lähinnä istuttua ja köllöteltyä, että olen rapakunnossa. Tosin en missään huippukunnossa ollut ennen raskauttakaan, heh. Lihakset kipeytyvät aika paljon, kun teen enemmän jotain fyysistä. Hiljaa hyvä tulee, eiköhän tästä se kunto kuitenkin vaunulenkkien myötä kohene. 

Pronssihäät

Meillä oli eilen 8. hääpäivä - pronssihäät. Sain hanilta niin ihania kukkia, että teki mieli vaihtaa muumihyllyyn muutamien vihreiden mukien tilalle oranssia sävyä. 🧡

Aika on mennyt kyllä todella nopeasti. Häät muistan hyvin, se on päivä mitä en tule koskaan unohtamaan. Toisaalta kuitenkin tuntuu siltä, että tuosta ihanasta päivästä on jo aika kauan. Onhan kahdeksan vuotta pitkä aika. Jännää. 2013 sanoimme tahdon ja tahdomme edelleen. Uskon, että meidät on luotu toisiamme varten. 🧡

Meillä on ollut tapana joka vuosi hääpäivänä (tai kesän aikana) mennä Helsinkiin, yöpyä samassa hotellissa missä vietimme hääyömme. Se on ollut meille ihana ja merkityksellinen hääpäiväperinne. Ainoat kerrat, milloin emme ole Helsinkiin menneet ovat olleet 2020 ja 2021, syynä on ollut koronatilanne. Jos vaikka ensi vuonna pääsisimme jatkamaan meidän ihanaa hääpäiväperinnettä. Minulla on ikävä Helsinkiä. 🧡

Tänä vuonna vietimme hääpäivää kotona lasten kanssa. He ovat parasta mitä meille on tapahtunut. Olemme niin onnellisia ja kiitollisia meidän ihanasta perheestä. 🧡

Viikonloppuna teemme pienen reissun Tampereelle Pekan ystävän häihin. Samalla aiomme nauttia kahdenkeskisestä ajasta ja fiilistellä kahdestaan meidän tällä viikolla ollutta hääpäivää. Aika ihanaa! Lapsilla tulee olemaan hauska ja spessu viikonloppu mamman ja papan kanssa. 🧡

Rakkaan poikamme kastejuhla

Meidän rakas poikamme sai kasteessa nimen. Meidän mielestämme kaikista parhaimmat nimet juuri hänelle. Kutsuimme sukulaiset kanssamme juhlimaan poikamme ristiäisiä. 

Halusimme pitää juhlat ulkona, monestakin syystä. Korona-aikana tuntui turvalliselta pitää juhlat ulkona raikkaassa ilmassa missä halutessaan pystyi pitämään turvaväliä.  

Kesällä on muutenkin kiva pitää juhlat ulkona, varsinkin kun tänä kesänä olemme ahkeroineet pihalla, pyrkineet tekemään remppapihasta viihtyisämmän ja siistimmän. Pihaa koristelimme silkkipaperipalloilla ja ilmapalloilla. Pöydille laitoimme valkoiset pöytäliinat ja äitini tekemät kukka-asetelmat. Kastepöydälle laitettiin mm. perinneliinoja, kynttilä, kastemalja ja kukkakranssi. Juhlat ja piha saivat kehuja, pieni poikamme ihastelua, hän oli tietenkin juhlien keskipiste ja sankari.

Ristiäis-seremonia oli mielestäni tunnelmallinen ja rento. Pappi puhui kauniisti perheestämme ja kummeista. Poitsu nukkui tyytyväisenä isin sylissä. Hänellä oli päällään sama ihana kastemekko missä on kastettu myös siskot, äiti, eno ja serkku. Kädessään hänellä oli mamman ja papan ostama Suomileijona-sormus. Poikamme sai kasteessa nimet Leevi Sulo Matias. Siskot pääsivät osallistumaan seremoniaan kuivaamalla pikkuveikan pään pyyhkeellä. 

Nimi Leevi oli läheisten tiedossa siitä asti kun saimme tietää odottavamme poikavauvaa, muut nimet pysyivät salaisuutena ristiäisiin asti. Oli hauskaa ja jännittävää pitää osa nimistä tällä kertaa yllätyksenä. Toinen nimi on sama kuin pappani isällä,  kolmas nimi on Pekan toinen nimi. Nimestä Leevi pidämme todella paljon, meidän mielestämme se on kaikista paras nimi meidän poitsulle. 

Herkuttelimme lasten tätsyn tekemillä upeilla kakuilla, isin tekemillä pizzoilla, mamman tekemillä pipareilla ja kuivakakulla. Lisäksi tarjolla oli salaattia, patonkia, juustoja ja leikkeleitä. Suklaamansikoita, poppareita, karkkeja. Ihanaa, että saimme apua tarjottavien kanssa.

Leevi sai lahjaksi koruja, astioita, kummilusikan, taulun, pehmoja, vaatteita, duploja ja rahaa. Kauniita kortteja ihanilla kirjoituksilla ja teksteillä. 

Haluan kiittää vanhempiani ja S-kummia avusta ristiäisvalmistelujen suhteen. Kaikki apu tuli tarpeeseen. Kolmen lapsen kanssa isojen juhlien järjestämisessä on nimittäin aika paljon hommaa.

Kiitos kaikkia Leeviä muistaneille, meillä oli ihana juhlapäivä sukulaisten kesken. Sääkin suosi meitä, oli puolipilvistä, lämmintä, mutta ei tukahduttavan kuumaa. Hauskaa, että pystyimme pitämään juhlat ulkona, niin kuin olimme suunnitelleetkin. Tästä päivästä jäi erityinen muisto, ihania hetkiä ja kauniita kuvia. Olemme niin kiitollisia ja onnellisia meidän pienestä pojasta, meidän ihanasta perheestä, meidän lähipiiristä. Miten onnekkaita ja rakastettuja olemme. Miten monet rukoilivat puolestamme, toivoivat Leeville hyvää, turvallista ja onnellista elämää. Sitä mekin Pekan kanssa toivomme.

Jälkitarkastus

Minulla oli eilen jälkitarkastus. Oma vointini on ollut hyvä ja haava omasta mielestäni näyttänyt siistiltä, joten ajattelin kaiken olevan hyvin. Menin jälkitarkastukseen hyvällä fiiliksellä.

Ensin oli aika terveydenhoitajalla. Minulle tehtiin samat tutut raskaudenaikaiset rutiinitarkastukset. Hemoglobiini oli 118, jos alkaa väsyttämään enemmän voin syödä rautakuurin. Minulta otettiin myös pissanäyte ja verenpaine, ne olivat ok. Mielenkiinnosta menin vaa'alle. Meillä ei nimittäin kotona ole vaakaa, kiinnosti mitä painan raskauden jälkeen, vaikka ei sillä mitään merkitystä minulle olekaan. Olin ajatellut, että minulle olisi jäänyt pari kiloa, mutta iloiseksi yllätykseksi painoinkin kaksi kiloa vähemmän kuin ennen raskautta. En valita, hih. 

Terkkari kyseli vointiani, jaksamistani ja minkälainen mieliala on ollut. Myös synnytyksestä, milloin jälkivuoto loppui, onko kuukautiset alkaneet ja miten vauvan kanssa sujunut. Oli kiva vastata, että ainakin toistaiseksi oma jaksaminen on hyvä, vaikka väsyttääkin. Myös mieliala on ollut alun vaikauden, sektiosta toipumisen jälkeen hyvä. Jälkivuoto kesti 2-3 viikkoa. Kuukautiset alkoivat tällä kertaa 1-2 viikkoa jälkivuodon jälkeen. Yllätyin sillä tyttöjen kohdalla kuukautiset alkoivat n. 6 kuukauden päästä synnytyksestä. Leikkaus sujui hyvin, vaikka se olikin rankka. Meillä on ollut kiva alku vauvan ja sisarusten kanssa. Tytöt niin ihanasti hoitavat, hoivaavat ja rakastavat pikkuveljeään. Koska on kesä, eikä arjen kiireitä ja aikatauluja, niin elämä on tuntunut välillä jopa leppoisalta. Pekka sai isot kehut siitä, että osallistuu tasavertaisesti lasten hoitamiseen ja asioihin, kyllä se minustakin on ihanaa ja kivaa, niin lapsistakin. 

Lääkärikin kyseli mielialasta ja kuukautisten alkamisesta, myös ehkäisystä. Kuulemma mitä enemmän synnytyksiä takana sitä aikaisemmin kuukautiset voivat jälkivuodon jälkeen alkaa. Lääkäri sanoi, että sisätutkimus ei ole kohdallani välttämätön, koska en ole synnyttänyt alakautta, mutta sanoi että tulevia raskauksia varten olisi hyvä katsoa, kun vauva on kuitenkin raskauden aikana painanut sinne. Kerroin, että minulle ei suositella enempää raskauksia ja siksi lapsilukumme on täynnä. Hän kyseli onko ollut kipua/virtsankarkailua, kerroin että ei ole ollut ja lääkäri totesi sen jälkeen, että ei sisätutkimusta tarvitse tehdä, jos en halua.

Sektiohaavan hän tietenkin halusi tutkia, olin samaa mieltä! Minua kiinnosti mitä mieltä lääkäri siitä on. Hän sanoi, että haava näyttää siistiltä, hyvin parantuneelta, osittain jo "häipyneeltä". Minulla on pieni kovempi kohta haavan vasemmassa reunassa ja se johtuu kuulemma siitä jotenkin, kun siitä kohtaa on menty vatsanpeitteiden ja lihaksen läpi ja jotenkin siksi siihen on tullut sellainen kovempi kohta(hän selitti sen hienosti mutta en enää niin tarkkaan muista sitä, heh). Voin kuulemma hieroa sitä, että se kova kohta ei kiinnity arpeen. Lääkäri muistutti minua, että jos haava/arpi jostain syystä vaivaa 1-2 vuoden päästä, niin pitää käydä tutkituttamassa asia. Hän myös muistutti, että ei raskasta liikuntaa, kuin vasta 4-6kk päästä sektiosta ja sen jälkeenkin varovaisesti kokeillen, niin yksilöllistä milloin kukakin on valmis. Minulla ei ole kiire, maltan ison leikkauksen jälkeen odottaa kyllä. 

Olen helpottunut siitä, että vaikka haava on nykyään isompi kuin tyttöjen jäljiltä, niin se on tosiaan siisti. Aluksi se oli niin rajun näköinen, että pelkäsin minkälainen siitä tulee. Onneksi pelkoni olivat turhia, heh. Odotan sitä, että pääsen mökille uimaan ja saunomaan, toivottavasti järvivesi pysyy lämpöisenä, vaikka nyt on ollutkin vähän viileämpiä kelejä. Ihanaa, että olen toipunut sektiosta hyvin! Vaikka ei minulla mitenkään erityisesti tule ikävä raskauden aikaisia neuvolakäyntejä, niin on se tavallaan kuitenkin haikeaa, kun tiedän että tämä oli kohdallani viimeinen raskauteen liittyvä neuvolakäynti. 

Kuusivuotiaan suosikkilautapelit

Eskarivuoden aikana esikoinen kiinnostui pelaamaan paljon erilaisia lautapelejä. Olemme aiemminkin välillä pelailleet, mutta nyt tämän kuluneen vuoden aikana olemme selkeästi pelanneet enemmän ja monipuolisemmin erilaisia pelejä.

Meillä on aika kiva lautapelikokoelma, osa niistä on vähän uudempia, osa minun ja Pekan lapsuudesta, osa meidän esikoiselle hankittuja. Tässä postauksessa esittelen niitä lautapelejä mitä olemme  kuusivuotiaan kanssa pelanneet. 

Meillä on erilaisia muistipelejä, jotain niistä pelataan lähes päivittäin. Niiden lisäksi tässä lähiaikoina eniten pelattuja pelejä ovat olleet mm. Afrikan tähti, Muuttuva labyrintti, Muumilaakson puuhapolku, Arvaa kuka, Kanin loikka, Myyräpeli, Pyramido, Muumi choco, Gran Prix Formula 1 ja Hullunkuriset perheet. Viimeisinpänä uutena pelinä olemme pelanneet esikoisen kanssa noppapeli Yatzya.

Tietyllä tapaa se on haikeaa, kun lapset kasvavat niin nopeasti. Olen toisaalta myös innoissani siitä miten isoksi ja taitavaksi esikoisemme on kasvanut. Olen aina tykännyt tosi paljon lautapeleistä ja on todella hauskaa, että voin H:n kanssa kisailla ja pelailla, vaikka joka päivä! Tätä olen odottanut. Mahtavaa! 

Lautapelejä pelaillessa on kiva viettää aikaa yhdessä, samalla jutustella ja nauraa. Kannustaa toista ja onnitella voittajaa. Pelaillessa ihan huomaamatta monet taidot kehittyvät, kuten laskeminen, ongelmanratkaisutaidot ja päättelykyky. Aika hauskaa! 

Toivon, että tämä superkova innostus pelejä, pelaamista ja lautapelejä kohtaan säilyy, sillä tämä on minun mielestäni todella kiva juttu! Hauskaa yhteistä puuhaa. Ehkä joku päivä voisimme kokeilla pelata myös jotain korttipelejä?

Huh hellettä

Se on mukavaa, että kesällä on lämmintä ja aurinko paistaa, tietty. Mutta viikkoja kestänyt kuumuus ja helle niin sisällä kuin ulkona saisi jo riittää. 

Näin pitkä hellejakso tuntuu olevan liikaa. Kun sisälläkin lämpötila on jatkuvasti viikosta toiseen lähemmäs 30 astetta on vaikea nukkua, mikä on ehkä isoin harmitus. Välillä astman takia on vaikeampi hengittää, kun kuuma ilma tuntuu raskaalta. Päivisin ei kauheasti tee mieli syödä, vaikka syödäkin pitäisi. Olo on väsynyt ja uupunut, nihkeä ja nahkea, päätä särkee. Haavanhoito on ollut hankalampaa hiostavalla kelillä. Itse en voi viilentyä edes uimalla, koska se on suht tuoreen sektiohaavan takia vielä kiellettyä. Suihkussa käyminen tuo hetkeksi helpotuksen, mutta ei se ilo kauaa kestä. 

Välillä myös vauva tuskastelee kuumuutta eikä välttämättä nuku niin hyviä päiväunia. Vaikka ihme kyllä, tämä kuumuus on vaikuttanut vauvaamme yllättävän vähän, hän nukkuu kuitenkin yleensä hyvin. Olisi kiva ulkoilla enemmän, mutta en viitsi viedä vauvaa paahteeseen, kuuma vaunukoppa ei houkuttele. Imetys on alkanut olemaan hankalampaa kuumuuden takia, vauva ei haluaisi päivisin olla rinnalla. Meidän oli pakko ostaa rintapumppu, kun vauva alkoi syömään rinnalla vain aamulla ja illalla. (Meillä vauva on osittaisimetyksellä, syö myös korviketta). Harmittaa, kun vauvalla tulee sylissä kuuma, niin minullakin.

En muista lähivuosina olleen näin paahtavaa kesää, näin tuskaisen kuumaa näin pitkään. Tuntuu, että ei tälle loppua näy. Pidän siitä, että on lämmintä ja aurinko paistaa joo, mutta mielestäni tämä viikkoja jatkuva helle ja kuumuus on liikaa. Tästä kärsii varmasti ihmisten lisäksi myös luonto ja eläimet. Uskon, että nämä kuumat kelit eivät tuntuisi minusta niin tuskaisilta, jos sisällä olisi viileää, mutta näin ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole. Toivottavasti jossain vaiheessa helpottaa, että lämpötila olisi lähemmäs +20 astetta kuin +30 astetta.

Kaikesta valituksesta huolimatta yritän kuitenkin nauttia kesästä niin hyvin kuin pystyn. Onhan kesässä paljon hyvää. Voi syödä hyvällä omallatunnolla paljon mansikoita ja jäätelöä. Saan viettää aikaa kaikkien lasteni kanssa kotona ennen esikoisen koulun aloitusta. Minulla ei ole lasten kanssa pakollisia aikatauluja ja menoja neuvolapäiviä lukuun ottamatta. Elämä tuntuu rennolta ja huolettomalta, vaikka minulla onkin aika paljon hommaa kolmen lapsen kanssa ja väsyttää. Kesällä on niin kaunista, ihastelen kukkia, vehreyttä ja laineiden liplatusta. On välillä kiva tehdä pieniä retkiä, mökkeillä ja syödä ulkona. Mukavaa ja helppoa, kun ulos lähtiessä ei tarvitse laittaa kuin kengät jalkaan. Ei ole sellaista pukemisrumbaa kuin muina vuodenaikoina, heh. On kiva nähdä lasten ilo ja riemu vesileikeistä, miten hauskaa heillä on altaassa, trampalla, hiekkalaatikolla ja retkillä. Miten paljon he nauttivat kesästä. ♡

Kuvat on meidän hauskalta tyttöjen reissulta minkä teimme viime viikolla S-kummin kanssa. ♡

Meille ei suositella uutta raskautta

Pohdin raskaana ollessa sitä, mitä jos kolmas raskaus on minun viimeiseni. Tiedän, että sektiossa on aina riski, kyseessä on iso leikkaus eikä lasten saaminen muutenkaan ole koskaan itsestäänselvyys. Kuten aiemmin kirjoitin, kolmas sektio oli pitkäkestoinen ja rankka. Kohtu kestäisi uuden raskauden, mutta siitä huolimatta lääkäri ei suosittele minulle neljättä raskautta.

Siksi, koska kohtuuni oli kiinnikkeiden takia vaikea päästä. Siihen kului paljon aikaa ja leikkaus oli vaativa. Jos minulle tai vauvalle olisi käynyt jotain, minulle ei olisi pystytty tekemään hätäsektiota. Eli hätätilanteessa vauvaa ei olisi saatu nopeasti ulos mikä olisi voinut olla vakavaa minulle tai vauvalle, jopa kohtalokasta. Ajatus siitä kauhistutti. Olen niin onnellinen ja kiitollinen siitä, että vauva pysyi sisälläni kiltisti suunniteltuun sektioon asti ja vauvan vointi oli myös leikkauksen ajan hyvä. Vaikka leikkaus oli pitkäkestoinen mitään hätää ei ollut eikä tullut. Onneksi. 

Kun nähtävästi tässä kolmannessakin sektiossa oli riski mitä en etukäteen tiennyt, en voisi ottaa sellaista riskiä neljättä kertaa, nyt kun tiedän asiasta. (Ja tiedän kyllä että jokaisessa sektiossa on aina riskejä, mutta en tiennyt tätä yksityiskohtaista riskiä minun kohdallani.) En voisi riskeerata omaa terveyttäni kolmen lapsen äitinä, enkä tietenkään pienen viattoman vauvan elämää. Siksi päätös oli helppo tehdä, vaikka se ehkä vähän haikealta tuntuukin. Meille ei tule enempää lapsia, meidän lapsiluku on täynnä. 

Olimme haaveilleet kolmesta lapsesta ja toiveemme toteutui mistä tunnen suurta kiitollisuutta ja onnea. Voi olla, että meidän lapsiluku olisi joka tapauksessa ollut täynnä ilman tätä uutistakin. Nyt ainakin loppuu jahkailu ja miettiminen lapsiluvun suhteen. 

Tällä hetkellä uutinen siitä, että minulle ei suositella enää neljättä raskautta ei järkytä. Vaikka muutama kyynel sen suhteen on vierähtänytkin. Olen omasta mielestä kuitenkin sinut asian kanssa. Olen niin kiitollinen ja onnellinen meidän rakkaista lapsista H, V & L. He ovat juuri sitä mitä olemme Pekan kanssa yhdessä aina halunneet. Meillä on täydellinen ihana perhe, unelmien täyttymys. 

Leevi 1kk

Tänään 4.7 meidän rakas Leevi on jo kuukauden ikäinen! Kesäkuu meni vauvaan tutustuessa, sylitellessä, syöttäessä ja hoivatessa. Minun toipumiseeni sektiosta.

Olen nauttinut joka hetkestä, meidän poitsu on niin söpö ja ihana pieni tuhisija. On hän aika vauhdikaskin. Jo masussa hän myllersi ja sama meno on jatkunut, kun hän syntyi. Hereillä ollessaan hän melkein koko ajan viuhtoo käsillään ja sylissä välillä möngertää. Hän hienosti harjoittelee pään kannattelemista ja pienen hetken siinä onnistuukin. Hän tarkkaan kuuntelee puhetta, lauluja ja loruja. Hän tykkää ihmetellä hymynaamakuvaa, puista lelua missä on pöllön kuva, siskojen näyttämiä leluja sekä sohvalla olevia Marimekon Unikko ja Mansikka tyynyjä, tietenkin myös äitiä, isiä ja siskoja. Unissaan hän välillä suloisesti hymyilee. 

Leevi on alusta asti ollut kirjaimellisesti pieni vauva, syntyessään 2798g 48cm, viimeisimmässä neuvolassa pari viikkoa sitten 3050g 50cm.  Hän käyttää vielä ykköskoon vaippaa ja koon 50 vaatteita. Onneksi osa 56 koon vaatteista alkaa olemaan sellaisia, että niitäkin voi käyttää.

Leevi on ainakin toistaiseksi tyytyväinen vauva, syö, nukkuu ja ihmettelee. Syli on paras paikka, mutta on hän välillä lattiallakin "leikkimässä". Vauva syö osittaisimetyksellä. Öisin hän herää syömään ja jatkaa unia, välillä vähän itkettää. Usein hän aloittaa yöunet omassa sängyssä ja yöllä jossain vaiheessa siirtyy viereen nukkumaan. Leevi heräilee yleensä syömään 2-3 tunnin välein ja öisin syö korviketta. Päiväunia hän nukkuu vaihtelevasti yleensä 1-3 tuntia kerrallaan. Imetän 4-6 kertaa päivän aikana ja vauva saa myös lisämaitoa 30-60 ml kerrallaan vähän tilanteesta riippuen, korviketta hän syö yleensä 60-70 ml kerrallaan. Vauvalla on hyvä napakka imuote, mutta imetyksen onnistuminen/kesto riippuu vähän siitä millä tuulella vauva on. Kovimpaan nälkään annan ensi vähän korviketta, sitten hän malttaa olla rinnalla kauemmin. Yleensä 10-20 min kerrallaan. Joskus imetys ei onnistu ja joskus hän on rinnalla melkein 30 min. 

Hauskaa, että vauva on alkanut olemaan enemmän hereillä. Kerrallaan yleensä puolesta tunnista tuntiin. Joskus enemmän joskus vähemmän. Vielä kuitenkin suurin osa päivistä menee nukkumiseen. Olen vauvan päiväuniaikaan lepäillyt, tuulettanut haavaa, kirjoittanut blogia, siivonnut, leiponut, tehnyt ruokaa, virkannut, pelannut isompien kanssa, katsonut heidän kanssaan elokuvia tai ulkoillut. Ihanaa, että ainakin toistaiseksi meidän poitsu nukkuu hyvin. Se auttaa minua jaksamaan paremmin. Toki joskus poikkeuksiakin on.

Olen niin kiitollinen siitä miten hyvin meillä on mennyt. Miten ihana ja rakas meidän poitsu on. Ihanaa, että saimme hänet osaksi perhettämme. Olen niin onnellinen ja pursuan rakkautta. Aion nauttia jokaisesta hetkestä, sillä tiedän kokemuksesta miten nopeasti vauvavuosi menee. Kasva kulta, mutta älä pidä kiirettä ♡