Tänään 10.6 laskettuun aikaan on enää kuukausi. Tuntuu uskomattomalta miten loppusuoralla tämä raskaus oikeasti jo on, muutaman viikon päästä meillä on ihana pieni vauva sylissämme. ♡
Minusta on ihanaa miten hyvin tämä raskaus on sujunut, miten hyvin olen voinut, eikä vauvallakaan ole ollut missään vaiheessa hätää. Raskaus on edennyt juuri niin kuin pitääkin mistä olen ollut todella helpottunut ja kiitollinen. Liikkeitä on tuntunut rv 16 asti voimakkaasti ja tämä neiti potkutteleekin paljon. Masu on ollut todella muhkea jo pitkään mikä tuntuu minusta siihen nähden hassulta, että painoa on tällä toisella kerralla tullut niin paljon vähemmän kuin ensimmäisellä. Tällä hetkellä vain 5-6kg (edellisessä raskaudessa painoa tuli 18kg). Vaikka painoa on tullut paljon vähemmän kuin viimeksi en ole silti stressannut syömisiäni, olen myös herkutellut.
Minusta on tosiaan niin kiva, että ensimmäisen melko rankan raskauden jälkeen olen saanut kokea raskauden, josta olen helposti voinut nauttia. Kuten olen aiemmin kertonut ensimmäinen raskaus teki minut todella huonovointiseksi, kärsin huimauksesta ja verenpaine oli korkealla. Raskaus rajoitti elämääni todella paljon. Tässä raskaudessa olen voinut elää ns. normaalisti, olen voinut mm. käydä kaupassa, istua autossa ja seisoa hississä ilman, että koko ajan oksettaa ja tai närästää. Olen uskaltanut liikkua yksin ja touhuta, sillä tällä kertaa huimauksesta ei ole ollut tietoakaan. Tällä toisella kertaa olen ollut myös tietoisempi raskaudesta ja kaikenlaisista tutkimuksista mitä minulle tehdään, joten ei ole tarvinut tulevia asioita jännittää niin paljon.
Olen tällä toisella kerralla ollut myös itsevarmempi, olen uskaltanut nauttia raskaudesta juuri niin paljon kuin olen halunnut. En ole välittänyt muiden mielipiteistä siitä kuinka paljon raskaudesta saisi höpistä, laittaa kuvia tai miltä näytän. Valitettavasti ensimmäisestä raskaudesta ei ole kauheasti kuvia, joten tällä kertaa halusin varmistaa, että kuvia tulee otettua ja näin olen tehnytkin. Olen ylipainoinen odottaja ja silti kaunis odottaja. Vauvamasuja on monenlaisia, monennäköisiä ja kokoisia, mielestäni kaikki yhtä kauniita. Mielestäni raskaana oleva nainen on aina kaunis. Olin epävarma itsestäni ensimmäisessä raskaudessa, tällä kertaa olen alusta asti ihaillut kasvavaa vatsaani, tiedän, että minun muhkea masuni on kaunis omalla tavallaan. Jotenkin nyt raskaana ollessa minun on helpompi nähdä itseni kauniimpana kuin "normaalisti". Toivon, että tunne siitä, että koen olevani kauniimpi jäisi minulle mieleeni myös raskauden jälkeen.
Kun tiesin olevani raskaana niin tiesin myös, että haluan kirjoittaa raskaudestani tänne blogiin, onhan tämä minulle paikka käsitellä tunteitani ja tallentaa muistot. Raskaus on kuitenkin niin henkilökohtaista, minulle iso ja tärkeä asia, että kyllä minua vähän myös jännitti. Olen ollut niin iloinen siitä, miten blogin kautta olen saanut vertaistukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta, raskauden kokeneilta ja/tai siitä haaveilevilta. Olen uskomattoman kiitollinen kaikista yhteydenotoistanne niin täällä blogin puolella kuin myös instagramissa ja facebookissa. Olen saanut ihania tsemppiviestejä ja olen saanut jakaa kokemuksia kanssanne. On ollut suuri ilo, että nämä raskauspostaukseni ovat antaneet vertaistukea, tsemppiä ja lohdutusta myös teille. Kiitos, että kuljette tätä matkaa kanssani. ♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡