tiistai 31. tammikuuta 2023

Tammikuun kivoimpia juttuja

Tammikuu on aina blogin suhteen hiljaisempi kuukausi. Koska joulukuussa postaan aina erityisen paljon, tuntuu, että tammikuussa on takki tyhjä. Tuntuu että ei ole niin paljon sanottavaa enkä keksi niin paljon kuvattavaa. Tällä hetkellä kiputilanne on ollut myös todella inhottava, olen käynyt taas lääkärin vastaanotolla ja labroissa, koskee ja olen väsynyt, ei ole oikein tehnytkään mieli kuvailla. Mutta koska päivät ovat valoisampia ja helmikuussa on tulossa kivoja juttuja, niin enköhän tästä piristy. Tuntui siltä, että eihän tammikuussa tapahtunut oikein mitään, mutta voi kuinka väärässä olinkaan. Silloin tapahtui paljon kivoja juttuja. Yksi parhaimmista jutuista oli se, kun lapset saivat uuden serkun ja Pekasta tuli toistamiseen eno ♡ Mitä muuta kivaa tammikuussa tapahtui?


Uusi vuosi 
31. päivän juhlinnasta pääsee lukemaan täältä. Uusi vuosi antaa toivoa. Toivon eniten sitä, että olisin terveempi ja voisin paremmin, että kiputilanteeni viimein kokonaisuudessaan selviäisi. Tammikuun ensimmäisenä päivänä heiluttelimme vielä tähtisadetikkuja, korjasimme kaikki loput joulukoristeet pois, söimme tortilloja ja illalla lämpeni sauna. Pekalla oli aika kiva loman lopetus, meillä oli kaksi viikkoa yhteistä aikaa mikä oli kivaa! Kaikki hyvä loppuu aikanaan. 


Lasten eno ja ihana serkkutyttö olivat meillä leikkimässä 
No tämähän nyt oli huisin kivaa. V:lla on serkkutytön kanssa aina niin hauskat leikit, heillä on vähän reilu kaksi vuotta ikäeroa. Ihanaa, kun V hoivaa pienempiä. Minusta on kivaa, kun poitsulla on tyttöserkun kanssa ikäeroa vain 8kk. Hekin ovat hauska parivaljakko. Pieni nimipäiväsankari sai meiltä lahjaksi tekemiäni leluja.  ♡ 


Muumitalon tuho
Meillä on loppiaiseen liittyen oma erityinen perinne. Silloin meillä koittaa äitini tekemän upean muumitalon (piparkakkutalon) tuho. Se on samalla hauskaa, herkullista ja haikeaa. Muumitalosta oli meille paljon iloa. Kiitos mamma. Tämä upea luomus oli jo 9. muumitalo minkä äitini on meille tehnyt, ensimmäisen hän teki, kun H syntyi. Oli mukavaa, kun loppiaisena Pekalla oli vapaata. Kävimme yhdessä pulkkailemassa ja laskemassa mäkeä. Katsottiin illalla elokuva ja saunottiin. 


Näimme meidän söpöä kummipoikaa ja hänen suloista pikkuveljeä
Tätä kyläilyä olimme odottaneet erityisen paljon. Olin ikävöinyt meidän rakasta kummipoikaa ja miten ihanaa oli nähdä hänen uusi suloinen ja pieni pikkuveli. Oli ihanaa päästä sylittelemään heitä. Hauskaa myös, kun pääsin antamaan nämä virkkaamani lelut: isoveljelle pupupehmo, pikkuveljelle pupuhelistin. Lapsilla oli kivoja leikkejä yhdessä. Hauskaa, kun poitsulla ja meidän kummipojalla on ikäeroa vain 3kk. ♡


Hauskat lumiukkokelit
Hauskaa, kun on ollut lumiukkokelejä! Meidän pihalla oli parhaimmillaan neljä lumiukkoa. Tässä niistä yksi. Lumileikit lasten kanssa on kivoja. On ollut myös hauskaa käydä pulkkamäessä ja kiipeillä lumikasoissa. Meidän piha on välillä ollut niin upea winter wonderland ♡


Pejantai 13.
Perjantai 13. päivä oli kiva, ei yhtään epäonnea. Saimme keskimmäisen kummit lapsensa kanssa meille kyläilemään ja herkuttelemaan. He valitsivatkin hyvän päivän kyläilylle, koska tunnetustihan meillä perjantai on lettupäivä, hih. Ihanaa miten kivat leikit lapsilla oli. Oli muutenkin kiva nähdä, höpötellä ja vaihtaa kuulumisia. Mukava viikonlopun aloitus ja ihana piristys. ♡

Lauran päivä
En olisi muistanut nimipäivääni ilman ystäväni ja Pekan onnitteluja. Olin vähän järkyttynyt, koska  yleensä olen hyvin perillä kaikista juhlista. Toisaalta olipa hauska kerrankin yllättyä iloisesti. Myös äitini ja anoppi yllättivät minut kyläilemällä ja tuomalla ihania nimipäivälahjoja. Sain kokoelmastani puuttuvan muumimukin, herkkuja, kukkia ja söpöt villasukat. Kiitos! Ihanaa, kun kävitte. Meillä on yleensä tapana juhlia lähipiirin kesken myös aikuisten nimipäiviä. Nyt kiputilanteeni on kuitenkin ollut sellainen, että en olisi mitenkään jaksanut järjestää juhlia. Ihanaa, kun silti sain vieraita ja minua haluttiin piristää. Ilahduin todella. Illalla vielä perheen kesken syötiin pizzaa ja herkuteltiin, sain paljon suukkoja ja haleja. Kiitos kaikista nimipäiväonnitteluista. ♡

Herkuttelimme ravintolassa 
Kävimme tammikuussa pitkästä aikaa ravintolassa syömässä. Kävimme herkuttelemassa Tykkimäki resortin Lammenranta kitchen & bar:ssa. Ruokaa odotellessa lapset saivat eteensä kyniä, värityskuvat ja tarroja. Ruoka tuli nopeasti ja lapset saivat ruuat ensin. Ruoka oli hyvää ja palvelusta jäi hyvä mieli. Minä otin pizzaa, Pekka burgerin ja lapset kana-annokset. Kaiki söivät masut täyteen. 

Tässä alla vielä linkit kaikkiin tammikuun postauksiin:






Tammikuun kivoimpia juttuja 


Ps. Meillä ei ole enää sohvapöytää, koska poitsu on niin mahdoton kiipeilemään.

lauantai 14. tammikuuta 2023

Kuukauden päästä on ystävänpäivä - Muutamia juhlavinkkejä

Kuukauden päästä on ystävänpäivä. Nautin suuresti kaikista juhlista. Ne tuovat iloa ja piristystä arkeen. Erilaisia juhlia varten innostun usein askartelemaan, ompelemaan ja koristelemaan. Pekka leipoo aina teemaan sopivia herkkuja. Minulla on nytkin mielessä monenlaisia ideoita ystävänpäivään liittyen. Katsotaan mitä niistä toteutan, miten jaksan ja kykenen. Miksi teen ystävänpäivään liittyvän postauksen näin aikaisin? No siksi, että jos inspiroidut, niin ehdit hankkia tarvikkeet ja askarrella ajoissa, hih. Ei tule kiire. Tässäpä siis muutamia vinkkejä aiemmilta vuosilta ystävänpäivään liittyen! 


Punaiset ilmapallot koristeluun
Edullinen ratkaisu ja pieni vaiva on koristella kotia ystävänpäiväksi ilmapalloilla. Siitä lapset ilahtuvat todella paljon. Kokemusta on! Ilmapalloja on hauska heitellä ja pomputtaa, tehdä erilaisia temppuja. Ilmapallot jos mitkä tuovat juhlan tuntua.


Itsetehdyt ystävänpäiväkortit rakkaille 
Mikä olisikaan ihanampi tapa muistaa ystäviä ja sukulaisia ystävänpäivänä kuin ystävänpäiväkortit missä näkyy oma kädenjälki. Askartelu on lapsista hauskaa puuhaa, niin monista aikuisistakin. Täältä löydät enemmän meidän tekemiä ystävänpäiväaskarteluja. 

DIY sydänviiri koristeeksi
Tein viime vuonna meidän marimekkokotiin sopivan ystävänpäivän sydänviirin Marimekon räsymattoserveteistä. Liimasin servetinpalat paperiin ja leikkasin lopuksi palaset sydämen muotoon, mallina käytin suurta piparkakkumuottia. Annoin niiden kuivua painon alla. Viirin voi tehdä sen näköiseksi kuin itse haluaa, myös esim punaisesta kartongistakin saisi tehtyä teemaan sopivan koristeen. Kun on liimannut ja leikannut hyvän määrän sydämiä, niihin tehdään neulalla reiät ja ne pujotetaan siimaan/lankaan. Sitten vain viiri roikkumaan. 

Teemaan sopivat herkut
Meillä juhliin sopivat herkut loihtii Pekka. Osa herkuista ostetaan kaupasta. Meillä se on jo perinne tehdä syömisiä sydämen muotoon, esim keksejä, pizzaa tai lettuja. Jos ei jaksa itse ryhtyä leipomishommiin, voi esimerkiksi ostaa sydämenmuotoisia vaahtokarkkeja, punaisia marmeladeja, punaisia sydänkarkkeja irtokarkkihyllystä, hakea sydämen muotoisia donitseja tai muuten vain vaaleanpunaisia donitseja Arnoldsilta. 


Ihanat kukat 
No ainahan kukat ilahduttavat ja ne sopivat jokaiseen juhlaan. Erityisesti vaaleanpunaiset tai tummanpunaiset kukat tuovat mukanaan ystävänpäivän fiilistä. Kukat sopivat erittäin hyvin myös  ystäville lahjaksi. 


Myöhemmin on tulossa uusia ideoita, ajatuksissa on tehdä jossain vaiheessa postaus meidän tämän vuoden diy jutuista ystävänpäivään liittyen. Askartelemme lasten kanssa kortteja, mutta haluaisin myös ommella jotain teemaan sopivaa. Aika näyttää mitä käsissämme syntyy. 

torstai 12. tammikuuta 2023

Kiputilanteeni kuulumisia

Minulla on taas kovaa kipua mm. lonkissa, polvissa, kaulassa, niskassa, selässä, leuassa ja sormissa. Kävin taas lääkärissä. Nukkuminen ja syöminen on ollut vaikeaa. Aloitin uudestaan kipulääkkeen syömisen. Toivon todella, että siitä on apua. Sain myös lääkettä uniongelmiin. Nukuin pitkään todella huonosti ja aloin olemaan todella väsynyt. Olen niin onnellinen, kun viime yönä sain nukuttua. Luotan siihen, että kyllä tilanne tästä vielä helpottuu. Kipuasia lopullisesti selviää varmaan tässä talven aikana. Niin todella toivon. On tässä jo kauan (kuukausia) selvyyttä asiaan odoteltukin. Kivut alkoivat vuosi sitten ja pahenivat/laajenivat syksyllä. Ymmärrän, että kiputilanteen tutkiminen jäi tauolle, kun marraskuussa selvisi, että minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja siihen täytyy saada lääkitys kuntoon. Olen syönyt tyroksiinia marraskuusta asti, joulukuussa annosta nostettiin. Loppukuusta taas verikokeet, toivon, että silloin arvot ovat kohdallaan.

Kiputilanteeni selvittely on ollut hankalaa, kun syytä on ollut vaikea löytää. Odotan sitä päivää, kun diagnoosi selviää. Olen jo asennoitunut siihen, että en varmaan tule pääsemään kivuista kokonaan eroon. Se on vähän pelottavaa. Siitä olen kuitenkin kiitollinen, että vaikka tilanteeni on inhottava ja elämää rajoittava, tämä ei ole vaarallista ja tuhoavaa, se selvisi onneksi jo melko aikaisessa vaiheessa. Nyt ei auta kuin tsempata, odotella ja toivoa, että lääkkeistä on apua. Keskittyä kivoihin asioihin. 


sunnuntai 8. tammikuuta 2023

Vuoden ensimmäinen viikko

Tämä vuosi on alkanut vähän ristiriitaisissa merkeissä. Minulla leuka, hampaat, kaula, niska, selkä ja lonkat ovat kipuilleet enemmän joulukuussa sairastetun flunssan ja pitkän automatkan jälkeen. Nukkuminen on ollut jo pari viikkoa haastavaa. Yritän positiivisella asenteella mennä eteenpäin ja jumppailla. Eiköhän kiputilanne taas jossain vaiheessa rauhoitu. Täytyy vain olla kärsivällinen. 


On ollut vaikeaa nukkua ja siksi olen väsynyt. Olen kärsinyt erilaista kivuista ja kolotuksista kohta jo vuoden. Nyt on taas pahempi vaihe menossa. Marraskuussa selvisi, että minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Sain siihen lääkityksen, mutta se ei ole auttanut kipuihin, sillä on kuitenkin ollut vaikutusta jaksamiseen. Olen ollut virkeämpi, paitsi nyt kun pahentuneen kiputilanteen takia nukahtaminen on vaikeaa. Onneksi tilannettani tutkitaan lisää. Saa nähdä mitä selviää vai selviääkö.

Vaikka olen väsynyt ja kipuja on, niin on tällä vuoden ensimmäisellä viikolla ja lasten viimeisellä lomaviikolla tapahtunut kivojakin juttuja. Olemme yhdessä ulkoilleet, käyneet pulkkamäessä, pelanneet lautapelejä ja pleikkaria. Esikoisella oli kaveri meillä yökylässä, mikä toi hänelle ja myös meidän keskimmäiselle paljon iloa. Ystäväni kävi meillä kylässä ja olen läheisten kanssa soitellut. Erityisen ihanaa oli, kun meidän lähipiiriin syntyi suloinen vauva! Olen käynyt lenkillä ja jumppaillut omien voimien ja jaksamisen mukaan.  Kävimme Veturissa shoppailemassa, H tuhlasi synttärilahjaksi saatuja lahjakortteja, osti mekon, avaimenperän ja paidan, V osti söpön merenneitomekon. Kävimme syömässä Lammenranta kitchen & bar ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja ravintola viihtyisä. Ruuat tulivat pöytään nopeasti, lapsilla oli ruokaa odottaessa puuhaa kun saivat pöytään värityskuvat ja kynät. 


Loppiaisesta tietää, että joululoma lähenee loppuaan. Meillä on loppiaiseen liittyen oma erityinen perinne. Silloin meillä koittaa äitini tekemän upean muumitalon (piparkakkutalon) tuho. Se on samalla hauskaa, herkullista ja haikeaa. Muumitalosta oli meille paljon iloa. Kiitos mamma. Tämä upea luomus oli jo 9. muumitalo minkä äitini on meille tehnyt, ensimmäisen hän teki, kun H syntyi. Oli mukavaa, kun loppiaisena Pekalla oli vapaata. Kävimme yhdessä pulkkailemassa ja laskemassa mäkeä. Katsottiin illalla elokuva ja saunottiin. 


Lasten joululoma oli kiva ja vauhdikas. Ihanaa kun Pekallakin oli loppuvuodesta kaksi viikkoa lomaa. Meillä oli paljon aikaa olla yhdessä. Lomaan mahtui mm.  joulunodotusta, leipomista, askartelua, joulu, välipäivien herkuttelua, reissu Kuopioon, uudenvuodenjuhlintaa, yhteisiä peli- ja leffailtoja. Oli ihanaa kun ei ollut kiire minnekään ja saimme aamuisin nukkua pitkään. 

maanantai 2. tammikuuta 2023

Vuosi 2022 oli minulle yksi vaikeimmista - Tärkeintä oli perhe ja yhdessä vietetty aika

Valitettavasti vuosi 2022 ei kohdellut minua hyvin. Vuodesta 2022 tulee pakosti jäämään mieleen heikentynyt terveydentilani, kovat kivut (lonkissa, päässä, leuassa, hampaissa, niskassa, kaulassa, selässä, sormissa, ranteissa, rintakehällä...), juurihoito, leukajumi, syömis- ja kävelyvaikeudet, astman ja allergian pahentunut oireilu, hengitysvaikeudet, useat päivystysreissut, epätietoisuus, unettomat yöt, väsymys, uupumus, fyssarilla / hammaslääkärillä / lääkärillä ravaamiset, tutkimukset, verikokeet, peruuntuneet suunnitelmat, monet pettymykset. Vuosi ei todellakaan ollut minulle helppo, vaan ehdottomasti yksi elämäni vaikeimmista. En olisi ikinä selvinnyt tästä vuodesta ilman läheisteni apua, kun pahimmillaan en pystynyt viikkoihin kunnolla kävelemään enkä poitsua nostamaan / kantamaan, en voinut kunnolla syödä enkä nukkua. Kun mietin kaikkea minulle tänä vuonna tapahtunutta en voi itkulta välttyä. Haluan niin kovasti vain jättää tuon kamalan vuoden taakseni ja koko sydämestäni toivon, että vuosi 2023 kohtelisi minua lempeämmin, voisin paremmin ja olisin terveempi. Vaikka olen saanut apua, niin minulla on vieläkin terveyteeni liittyen muutamia kysymysmerkkejä, toivon että saan niihin vastauksia. Siitä olen kuitenkin kiitollinen, että melko aikaisessa vaiheessa selvisi, että hengenhätää ei ole, vaikka tämä on ollut vaikeaa, kivuliasta ja elämää rajoittavaa. Tammikuussa kivut alkoivat, eikä vieläkään loppua näy. Onneksi kuitenkin tilanteeni on nyt paljon parempi kuin esim kesällä. Kyllä eteenpäin on menty. Asioilla on tapana järjestyä.

Onneksi minulla on taito löytää hyviä asioita aina, vaikka olisi kuinka vaikeaa. Se on ollut läheisteni lisäksi kantava voimani selvitä, keskittyä hyvään. Äitinä minulla ei ole ollut vaihtoehtoa täysin romahtaa, vaikka lähellä se on ollutkin. Perheeni on ollut koko ajan tukenani, onneksi lapset ovat sopeutuvaisia erilaisiin tilanteisiin. En ikinä olisi selvinnyt tästä vuodesta järjissäni ilman Pekkaa. Sitä se rakkaus on, vierellä seisomista, toisen tukena olemista niin myötä kuin vastoinkäymisissä. Helppoa sairasteluni ei ole ollut perheellenikään, mutta onneksi valoa on alkanut näkymään.

Vaikka vuosi 2022 oli minulle rankka, voin myös rehellisesti sanoa, että kyllä tuohon vuoteen mahtui myös paljon hyviä hetkiä. Olen niin kiitollinen läheisistäni, miten paljon iloa ja toivoa he ovat tuoneet elämääni. Kun tämän vuoden kuvia katsoo niissä näkyy monet elämän pienet ilot ja rakkaus. Tärkeintä on ollut perhe ja yhdessä vietetty aika. Kaikesta huolimatta olen onnellinen, en koko ajan, mutta tiedän, että oikeasti olen. Minulla on monta hyvää syytä olla onnellinen. Kuukauden kivoimpia juttuja -postaukset sen todistavat. Joka kuukausi on tapahtunut jotain hyvää, monia kivoja asioita, edes pieniä. Jos haluat enemmän muistella kanssani kulunutta vuotta, linkit kuukausipostauksiin löytyy tästä alta, kuvia vuoden 2022 varrelta. 

Kirjoitin vuoden 2022 aikana yhteensä 126 postausta. Kiinnostaako teitä mitkä olivat vuoden 2022 postauksista ne luetuimmat? Minä olin ainakin utelias ja siksi tutkin asiaa. Osa postauksista ehkä yllättää, osa ei. Tässä ne listattuna: 

sunnuntai 1. tammikuuta 2023

Hyvää uutta vuotta - Meidän uudenvuodenaatto

Vuosi 2022 päättyi teemaan sopivalla tavalla. Alkuperäiset suunnitelmat uudenvuodenaattoon liittyen peruuntuivat, niin kuin niin monta kertaa vuoden aikana aiemminkin peruuntuneet kivat jutut sairastelujeni takia. Meidän oli alunperin tarkoitus mennä mökille, mutta vaikka Kuopion reissu kiva olikin kipeydyin siitä niin paljon, että kävely on hankalaa, lonkat, niska, kaula ja selkä todella kipeät. Toisaalta olin myös niin uupunut, että olisimmeko mökille jaksaneet lähteäkään, vaikka kipuja ei olisi ollutkaan. 

Meillä oli kotona kivaa! Herkuttelimme, diskoilimme, ulkoilimme ja ihastelimme raketteja, katsoimme elokuvaa, söimme Pekan tekemiä törkeän hyviä hamppareita, pelasimme lautapelejä ja pleikkaria. Laitoimme tyttöjen kanssa kimaltavaa päälle ja tietysti tuunaamani hiuspannat. Ostin Normalista kuudella eurolla kolme mustaa hiuspantaa minkä ympärille pyöritin ja kuumaliimalla liimasin vanhaa joulukuusen nauhaa. Hiuspannoista tuli hienot! 


Kaikki lapset ihastelivat raketteja, eivät pelänneet. Kuului vaan "ooi" "vaau" "oo". Olen ihan häkeltynyt siitä miten upeita raketteja näimme olohuoneen ikkunasta. Kiitos naapureille! Upea rakettivaloshow läheisellä kentällä kesti yli 30min. Siinä vaiheessa ei haitannut yhtään, että vietimmekin uudenvuodenaattoa kotona. Oli meillä alkuillasta myös omia raketteja ja nekin oli hienoja. 



Tietysti vuoden viimeinä päivänä tuli mietittyä kulunutta vuotta. Valitettavasti vuosi 2022 ei kohdellut minua hyvin. Vuodesta 2022 tulee pakosti jäämään mieleen kovat kivut, syömis- ja kävelyvaikeudet, astman ja allergioiden pahentunut oireilu, useat päivystysreissut, epätietoisuus, unettomat yöt, uupumus, tutkimukset, verikokeet, peruuntuneet suunnitelmat, monet pettymykset. Vuosi ei todellakaan ollut minulle helppo, vaan ehdottomasti yksi elämäni vaikeimmista. 

Vaikka vuosi 2022 oli minulle rankka, voin myös rehellisesti sanoa, että kyllä tuohon vuoteen mahtui myös paljon hyviä hetkiä. Olen niin kiitollinen perheestäni ja läheisistäni, miten paljon iloa he tuovat elämääni. Kun tämän vuoden kuvia katsoo niissä näkyy elämän pienet ilot ja rakkaus. Onneksi minulla on taito nähdä hyviä asioita jokaisessa päivässä. Tärkeintä on ollut perhe ja yhdessä vietetty aika. Kaikesta huolimatta olen onnellinen, en ehkä koko ajan, mutta tiedän, että oikeasti olen. Minulla on monta hyvää syytä olla onnellinen. Isoin kiitos siitä kuulu teille mun rakas Pekka ja lapset. 


Vuosi 2023 otettiin vastaan raketteja ihastellen ja pussaillen. Sanoinkin Pekalle, että "vaikka vuosi oli minulle ehkä rankin ikinä, niin olen sitä mieltä, että jokaisen vuoden minkä saan viettää sun kanssa yhdessä on oikeasti hyvä vuosi". Tärkeintä on rakkaat ja yhdessä vietetty aika.