Syyskuun kivoimpia juttuja

Minulla on ristiriitainen ajatus syyskuusta. Meille tapahtui paljon kivoja asioita, mutta valitettavasti flunssa, TMD, lonkka/selkä/kylki kivut vaivasivat ja hankaloittivat elämää, oli myös vaikea nukkua. Haluan kuitenkin tässä postauksessa, niin kuin elämässä yleensäkin keskittyä enemmän iloisiin asioihin. Syyskuussa oli mukavaa viettää aikaa läheisten kanssa, juhlia yhden ihanan pienen pojan syntymäpäivää, ihastella alkanutta ruskaa, virkata ja askarrella. Mitä muuta kivaa syyskuussa tapahtui?

Perinteinen reissu auringonkukkapellolle

Meidän syksyisiin perinteisiin kuuluu mm. retki auringonkukkapellolle. Kävimme Pekan ja pikkuisten kanssa ihmettelemässä ja ihastelemassa auringonkukkia. Vähän myös keräämässä niitä ja ottamassa muutamia kuvia muistoksi.

Ihanat auringonkukat maljakossa

Kävimme auringonkukkapellolla hakemassa ihania kukkia maljakkoon kotia koristamaan. Sieltä pellolta oli lupa kerätä. Auringonkukat toivat iloa ja valoa syksyiseen kotiimme.

Pekan kesäloma

Syyskuun alussa Pekka vietti viimeisen kesälomapätkänsä, 10 päivää meidän kanssa. Lapsista oli tietysti hauskaa kun isi oli paljon kotona, oli mukavaa viettää aikaa yhdessä mm pelata lautapelejä ja pleikkaria sekä katsoa elokuvia. Kävimme Jyväskylässä tervehtimässä lasten isomummua. Oli hauskaa pitkästä aikaa päästä hotelliin nukkumaan ja käydä ostoksilla, mm Vaajakoskella Pandan tehtaanmyymälässä. 

Ompelin ihania pupupehmoja lasten leikkeihin

Olin jo pitkään halunnut kokeilla ommella Maileg tyylisiä pupuja lasten leikkeihin. Heti kun tytöt näkivät ensimmäisen pupun he tilasivat minulta lisää pupuja leikkeihin ja niin syntyi tämä söpö pieni pupuperhe. Olen ylpeä itsestäni, taitoihin nähden näistä pupuista tuli todella hienoja. Mikä tärkeintä: lapset tykkäävät leikkiä niillä. Poitsu leikkii pupuilla aina valvotusti, että hän ei ainakaan heti tuhoa niitä, hih. 

Omenat kuuluvat meidän syksyyn

Meidän perheen mestarikokki Pekka teki omenapiirakkaa vanhempieni omenapuun omenoista. Kävimme keräämässä omenoita isovanhempieni pihalta ja äitini teki meille perinteisesti monta pulloa omenamehua. Kiitos äiti. Tykkään syksyisin fiilistellä omenoita, vaikka en ole voinut enää vuosiin niitä syödä. Niissä on kuitenkin oma kiva tunnelmansa ja omenapiirakan tuoksu herkullinen. Minua harmittaa, kun meidän pihalla ei ole vanhaa kaunista omenapuuta, niin kuin 50-luvun talojen pihassa yleensä on. Voi miten ihana sellainen vanha "käkkärä"omenaapuu meidän pihalla olisikaan. Ehkä joskus, hih.

Virkatut kurpitsat

Äitini tilasi minulta 4 virkattua kurpitsaa. Toiveena oli tehdä niistä vähän erikokoisia/erinäköisiä, ihan niin kuin oikeastikin. Innostuin kurpitsojen virkkaamisesta niin paljon, että teinkin niitä neljän sijasta viisi. Virkkasin kurpitsat mukaillen tätä Disney-kurpitsa ohjetta.

Ihastelimme meidän "kotioravan" touhuja

Meidän pihassa näkyy usein orava tai jopa kaksi oravaa. Ne hyppivät puusta toiseen, kiipeilevät ja kököttävät puissa. Käyvät keräämässä meidän pihalta käpyjä ja pesänrakennustarpeita. Niin söpöjä otuksia. 

Tein savesta miniatyyrikoristeita

Aloitin syyskuussa hauskan projektin muuttaa pappani tekemä vanha nukkekoti hurjan hauskaksi halloweentaloksi lasten leikkeihin. Tein ensimmäistä kertaa ikinä miniatyyriesineitä savesta, onnistuin yli odotusten. Hauskoista halloweenkoristeista tuli hurjan söpöjä, hih. Lokakuun alussa paljastan teille miltä valmis halloweentalo näyttää. Kuulette siitä silloin lisää.

Tässä lopuksi vielä linkit kaikkiin syyskuun postauksiin. Syyskuussa niitä ei kovin montaa tullutkaan, kun melkein kaikki aikani lastenhoidon lisäksi meni halloweentalon tuunaamiseen. Lokakuussa odotan eniten halloweenia, sitä kun ystäväni, lasten kummi tulee meille viettämään viikonloppua ja tietenkin sitä kun Pekka täyttää pyöreitä. Tiedossa on monen muunkin läheisen syntymäpäiviä. Hauskaa!

Mistä tiedän, että syksy on täällä? 

Ihana syksyinen perinne: retki auringonkukkapellolle

Isin kesäloma

100 päivää jouluun

DIY pupuja askarteluhuovasta

Syyskuun kivoimpia juttuja

DIY pupuja askarteluhuovasta

Olen jo pitkään halunnut kokeilla ommella Maileg tyylisiä pupuja lasten leikkeihin. Ompelukone on ollut jo tovin rikki eikä uutta konetta ole tullut vielä ostettua, joten päätin kokeilla ommella pupusia käsin.

Miksi askarteluhuovasta? No esimerkiksi siksi, koska olen aiemmin ommellut käsin monia pehmoleluja askarteluhuovasta. Myös siksi, että minulla sattui olemaan monta arkia askarteluhuopaa kaapissa. Olen huomannut, että huopakankaasta on kiva ommella, koska kappaleet pysyvät hyvin muodossaan/ paikoillaan/ vastakkain.

Yhteen isoon pupuseen meni 3 kpl A4 koon askarteluhuopa-arkkia. Vähän valkoista ompelulankaa, mustaa ja vaaleanpunaista puuvillalankaa. Täytteeksi vanua. Kaikki tarvikkeet näihin pupusiin löytyi meidän askartelu/ompelu kaapista. Pinterestistä löytyy inspiraatiota kaavoihin esim hakusanoilla Maileg bunny pattern. Yhden ison pupun ompeluun ja viimeistelyyn meni minulla n. 5tuntia.

Vaikka käsinompelu on työlästä on se siitä mukavaa, että sitä pystyy tekemään missä vain. Eli vaikka samalla kun seurailee lasten leikkejä tai kun katsoo sohvalla telkkaria. Ja tulihan näistä tosi söpöjä. Heti kun tytöt näkivät ensimmäisen pupun he tilasivat minulta lisää pupuja leikkeihin ja niin syntyi tämä söpö pieni pupuperhe. Olen ylpeä itsestäni, taitoihin nähden näistä pupuista tuli todella hienoja. Mikä tärkeintä: lapset tykkäävät leikkiä niillä. Poitsu leikkii pupuilla aina valvotusti, että hän ei ainakaan heti tuhoa niitä, hih. 

Tykkään ommella ja virkata leluja lasten leikkeihin. Uskon, että tekemistäni leluista jää lapsilleni ihania lapsuusmuistoja, niin ainakin toivon. Ompelu ja virkkaaminen on mukavaa ajanvietettä. Varsinkin kylminä sadepäivinä. 

100 päivää jouluun

Vaikka nyt on vasta syyskuu, niin täytyy myöntää, että kyllä se joulu jo mielessä on. Oikeastaan ollut koko vuoden. Päätin viime vuodesta johtuen, että tänä vuonna teen ja ostelen lahjoja pitkin vuotta, hyödyntäen mahdollisimman paljon alennuksia ja niin olen tehnytkin. Puolet joululahjoista on jo ostettu, osa jopa -70% alennuksella. 

Rakastan joulua, siihen liittyviä kivoja perinteitä ja tunnelmaa. En kuitenkaan vielä tässä vaiheessa fiilistele joulua muuten kuin miettimällä lahjoja ja koristeita. Ennen joulua meidän perheessä juhlitaan halloweenia.

Odotan jouluun liittyviä kivoja puuhia kuten pipareiden ja joulutorttujen paistamista, kodin koristelua, joululaulujen kuuntelua, lahjojen paketointia, jouluisia askarteluita... En halua kuitenkaan fiilistellä joulua liian aikaisin. Meidän perheen joulujutut alkavat yleensä marraskuun lopussa, esikoisen synttäreiden jälkeen. Silloin minulla on lupa jouluttaa, hih. Jokainen saa juhlia ja fiilistellä joulua milloin haluaa, mutta meille on sopinut parhaiten aloittaa jouluhulinat vasta marraskuun lopulla/joulukuun alussa.

Tämän vuoden joulusta on tulossa todella ihana ja spessu. Olen melko varma siitä. Tärkeintä tulee olemaan rakkaiden kanssa vietetty aika, lasten ilo ja mukavat yhteiset puuhat. Tälle joululle on tiedossa meidän kotiin myös muutamia uusia juttuja, kuulette niistä lisää sitten lähempänä. Toivon, että jouluna olisi lunta. (Tämän postauksen kuvat on otettu viime vuonna, joulukuussa 2021) Vaikka joulu jo mielessä onkin, nautin ensin kivoista syksyisistä jutuista.

Isin kesäloma

Voi miten onnellisiame olimme, kun Pekalla alkoi kesäloma. "Isillä alkoi loma, jee!!" Pekalla oli kesällä n. kolme viikkoa lomaa, nyt syyskuun alussa 10 päivää lomaa. 

Ensimmäinen  kesälomapätkä kesä-heinäkuussa ei mennyt yhtään niin kuin olisimme halunneet. Pekan loma meni kodista, lapsista ja minusta huolehtimiseen, koska kiputilanteeni oli silloin niin paha, että en pystynyt kunnolla kävelemään, istumaan, kumartelemaan enkä nostamaan poitsua. Onneksi kaikesta huolimatta Pekka nautti myös lomasta, kiireettömistä aamuista, meidän kanssa yhdessä vietetystä ajasta ja ulkoilusta lasten kanssa. Pääsimme loman loppupuolella käymään mökillä, se oli ihanaa (vaikka siitä kipeydyinkin).

Viimeinen kesälomapätkä nyt syyskuun toisella viikolla oli vähän parempi. Emme päässeet kiputilanteeni takia kesällä minnekään reissuun, joten voi sitä riemun määrää kun pääsimme hotelliin nukkumaan. Teimme loman alussa pienen reissun Jyväskylään lasten isomummua tapaamaan, samalla kävimme vähän kaupoilla ja herkuttelimme. Lasten mielestä oli erityisen hauskaa käydä lelukaupassa ja Vaajakoskella Pandan tehtaanmyymälässä. Meillä oli tarkoitus alunperin käydä myös perhepuistossa ja yhdellä luontopolulla, mutta sateisen/epävakaan kelin vuoksi ne jäivät tällä kertaa kokematta. 

Lomalla oli myös kiva vain kotoilla, olla vaan rennosti. Katsoimme elokuvia, pelasimme lautapelejä ja pleikkaria, teimme myös muutamia pieniä diy juttuja. Täysin rentoa ei kuitenkaan ollut, koska vaikka Pekalla oli loma, niin lapsilla ei, heh. Harmiksemme saimme loman aikana kokea myös inhottavan flunssan. 

Olisimme halunneet seikkailla enemmän, mutta flunssan takia seikkailut jäivät vähiin. Pääsimme kuitenkin käymään auringonkukkapellolla mikä on meille tärkeä kiva syksyinen perinne. Tyypillistä tuuriani, että nyt kun lonkkakiputilanteeni on sen verran hyvä, että seikkailut onnistuisivat, niin sitten olen monta päivää kipeänä flunssan takia. Höh. Onneksi Pekka ja H selvisivät vähällä, minua ja pikkuisia flunssa kuritti kunnolla. Onneksi kuitenkaan kyse ei ole ollut mistään vakavasta. 

Meistä oli ihanaa, kun isi oli kanssamme kotona monta päivää, paljon yhteistä aikaa ja flunssasta huolimatta kivaa tekemistä. "Aika hassua, että kun syksy alkoi, isillä oli kesäloma", no niinpä. Loma tuli kyllä niin tarpeeseen ja teki hyvää! Kotiäidillä ei oikeastaan koskaan ole lomaa, mutta ajattelen, että Pekan loma on myös lomaa minulle, koska kotona hommat helpottuu, kun meitä on täällä kaksi, hih. Ja tällä kertaa Pekka hemmotteli ja passasi minua erityisen paljon, kipeänä olin aika raasu. Seuraavaksi meidän perheellä on lomaa lokakuussa kun tytöillä on syysloma koulusta ja kerhosta. Jos vaikka silloin olisimme terveitä ja pääsisimme enemmän seikkailemaan?  

Ihana syksyinen perinne: retki auringonkukkapellolle

Meidän syksyisiin perinteisiin kuuluu mm. retki auringonkukkapellolle. Kävin tänään Pekan ja pikkuisten kanssa ihmettelemässä ja ihastelemassa auringonkukkia. Vähän myös keräämässä niitä ja ottamassa muutamia kuvia muistoksi. Tältä pellolta kukkia saa kerätä. Se sijaitsee kätevästi Kouvolasta Valkealaan vievän tien varrella. 

Tänä vuonna (ehkä kuumasta kesästä johtuen?) auringonkukat olivat melko pieniä. Kauniita silti. Kukkia oli vielä aika paljon, mutta silti kuvausmiljöö ei ehkä ollut paras mahdollinen. Lisäksi ampiaisia ja kimalaisia oli liikkeellä yllättävän paljon. Kuvia tuli otettua vähemmän kuin aiempina vuosina. Ehkä tänään oli myös vähän levotonta porukkaa eikä kuvaushommat niin paljon kiinnostaneet, ei äitiä eikä lapsia, heh. Pääasia, että saimme ihania kukkia maljakkoon kotia koristamaan.

Tälläiset jutut ovat niitä elämän pieniä iloja, ihania piristyksiä arkeen. Kauniit kukat ilahduttavat ja retket on aina hauskoja. Kivaa kun isi on tämän viikon kesälomalla ja meillä on paljon yhteistä aikaa. 

Mistä tiedän, että syksy on täällä?

No siitä kun on syyskuun ensimmäinen päivä

No siitä kun muumihyllyn kesämukit on otettu pois

No siitä kun tarvitsee käyttää takkia

No siitä kun innostun enemmän askartelemaan, virkkaamaan ja ompelemaan

No siitä kun kausivalot ja kynttilät on otettu käyttöön

No siitä kun kesän lämpö, hiki ja helle ovat poissa

No siitä kun ruska tekee tuloaan

No siitä kun minulla on villasukat jalassa melkein päivittäin

No siitä kun syksyn värit viehättävät (ruskean sävyt, okra, oranssi...)

No siitä, kun mielessä on jo kivoja halloweenjuttuja