sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Maaliskuun kuulumisia

Maaliskuu on ollut lämpimämpi ja aurinkoisempi: kevät on täällä! Vaikka välillä on tullut lisää lunta ja meidän pihalla on vielä isot kasat, niin kadulla kulkiessa asfaltti jo näkyy! Mukavaa, että lumet sulaa... hitaasti, mutta varmasti. Aurinko paistaa ja linnut laulaa kohta pääsee laittamaan talvikamppeet varastoon, aika ihanaa!


Maaliskuun alussa sairastelimme, emme ole perheenä koskaan olleet niin kipeitä ja väsyneitä kuin silloin. Valitettavasti emme laskiaisena päässeet flunssan takia pulkkamäkeen, mutta pystyimme fiilistelemään sitä syömällä herkullisia laskiaispullia. Onneksi kurja, monen viikon kuume-yskä-nuha tauti lopulta selätettiin ja olemme voineet sen jälkeen hyvin. Väsyneitä olemme edelleen vauvan itkuisten öiden takia, mutta onneksi myös niitä hyviä öitäkin mahtuu joukkoon.


Vilma täytti 8kk ja kävimme neuvolassa. Helmillä oli kerhossa ulkoilupäivä ja hän on tuonut kotiin kivoja askarteluja. Naistenpäivänä me tytöt saimme Pekalta ihanat vaaleanpunaiset neilikat. Näimme läheisiä, sukulaisia ja ystäviä. Vietimme P-papan nimipäivää, pikkuserkuksilla oli hauskoja leikkejä. Juhlimme minun syntymäpäivääni, täytin 28 vuotta, sain ihania kukkia ja kivoja lahjoja, kiitos kaikille, jotka minua muistivat onnitella ♡ Muumikokoelmiin tuli uusia astioita. Ruusutarha -muki, Tove 100 -iso purkki ja muumi lastenastiasto iloinen perhe (1995-2007). 25.3 oli vohvelipäivä ja silloin tietysti herkuttelimme. Kävimme Ikeassa ja vierailimme Lappeenrannassa tyttöjen pikkuserkun 2v juhlissa. 30.3 osallistuimme Earth Hour -tapahtumaan ja sammutimme valot kotonamme tunniksi. Starbox blogiportaali suljettiin ja blogini Laura "Hassu"  muutti tänne uuteen vanhaan osoitteeseen.


Saimme testiin herkullisia reseptejä sisältävän Perheen Ruokavuosi -kirjan ja kokkasimme yhdessä perheenä. Kävimme ystäväni kanssa mielenkiintoisella ja inspiroivalla kukkakurssilla Rosariumissa ja tein elämäni ensimmäisen kukkakimpun, siitä tuli upea! Olen niin otettu siitä, että meidät valittiin Arksie:n brändilähettiläiksi instagramissa ja tytöt saivat uusia suloisia eläinvaatteita!


Maaliskuussa päällimmäisenä mielessä flunssa, aurinko, kivat juhlat, ihanat kukat, väsymys, blogin muutto ja tietysti rakkaat ihmiset ♡ Ensi kuussa on tiedossa kivoja juttuja mm. blogin siirtyminen Kaksplussan blogiverkostoon ja Lapsimessut!


Tälläisiä postauksia kirjoitin maaliskuussa:














lauantai 30. maaliskuuta 2019

Meidän talvi

Kevät on jo täällä, mutta ainakin meidän pihalla on vielä paljon lunta, joten ajattelin vielä tässä maaliskuun puolella kirjoitella blogiin meidän talvesta. Mitkä olivat tämän talven kivoimpia juttuja?

Me sairasteltiin aika paljon talven aikana, välillä oli myös niin kylmää, että emme pystyneet ulkoilemaan vauvan kanssa. Tämä talvi piti sisällään kauniita, aurinkoisia pakkaspäiviä ja lunta tuli enemmän kuin tarpeeksi. En muista milloin lunta olisi ollut näääääin paljon. Se on kyllä niin kaunista, kun puut ovat lumisia ja ympärillä on valkoista koskematonta hankea. Meidän piha on talvisin kauneimmillaan, oikea winter wonderland, hih.




Kauniiden maisemien lisäksi tämän talven kivoimpia juttuja Helmin mielestä ovat olleet: pulkkailu, kelkkailu, mäenlasku lumikasoissa kiipeäminen, lumen heittely, lapioiminen ja kolaaminen. Helmistä oli myös hauskaa istua lumikolan kyydissä ja kun hänet kipattiin hankeen. Pekka lapioi taas Helmiä varten meidän pihalle sellaisen lumilabyrintin, jota Helmi kutsui "lumilinnaksi", siellä sitten juostiin lumipolkuja pitkin ja leikittiin hippaa, hih. Teimme lumiukkoja ja leikkimökissäkin tuli leikittyä ja käytyä puistossa. Se on ihanaa, että Helmi tykkää myös talvesta ja löytää aina jokaisesta vuodenajasta omat kivat juttunsa ♡





Vauvan ensimmäinen talvi oli tosiaan lumoavan kaunis. Lunta oli todella paljon. Vilma istui pulkan kyydissä, yhdessä siskon kanssa ja kerran jopa nukahti sen kyytiin, hih. On hän siskon kanssa yrittänyt tehdä lumienkeliäkin, eli siis köllötellyt lumessa, hih. Parhaiten hän kuitenkin viihtyi sylissä tai vaunuissa. Vilma on nukkunut talvella aina välillä ulkona (silloin kun sää on sallinut) ja ulkona onkin yleensä nukuttanut todella hyvin. Se on niin söpöä, kun hän tuhisee ja välillä jopa kuorsaa vaunuissa makuupussin sisällä, hih.



Vilmalla oli talvella käytössä toppahaalari, lämpöpussi, makuupussi ja kevyttoppahaalari. Ja täytyy sanoa, että tuo lämpöpussi turvakaukaloon on aivan ihana keksintö meidän mielestä. Se helpotti pukemistilanteita ja aina autoon nukahtaessa ja kotiin palatessa pussin sai avattua eikä pikkuiselle tullut liian kuuma ja hän pystyi jatkamaan unia. Toppahaalari on Helmin vanha, mutta niin ihana, että halusimme ehdottomasti sen myös Vilmalle käyttöön. Kevyttoppa tuli äitiyspakkauksen mukana.



Tästä talvesta jää kyllä ehkä eniten mieleen se, että lunta oli todella paljon ja miten kaunista ulkona oli. Myös lasten ilo ja riemu lumesta on niin ihanaa ja siitä tulee itsekin niin hyvälle tuulelle. Valitettavasti myös flunssa jää meille pakosti mieleen, kun sairastelimme talven aikana monta viikkoa. Vauvauosi on ollut ihana, mutta myös rankka ja siksi emme ulkoilleet ehkä niin paljon kuin aiempina vuosina ja se vähän harmittaa. Tykkään talvesta ja lumesta, mutta kyllä nyt on jo aika ottaa ilolla vastaan kunnon kevät. Odotan, että lumet sulaa, luonto herää eloon ja takkia ja pipoa ei enää tarvita.  

perjantai 29. maaliskuuta 2019

Blogi muuttaa - Kaksplus täältä tullaan

Tämä on viimeinen kirjoitukseni Starbox blogiportaalissa, jonka Kaakonviestintä sulkee  31.3.2019.  Ehdin kirjoittamaan Starboxissa tämän reilu vuoden aikana 190 postausta, joista mieleenpainuvimpia ovat raskauteen, Vilman syntymään ja vauvajuttuihin liittyvät postaukset, ihania postauksia ovat myös olleet Helmin juhliin liittyvät postaukset ja on muutama sisustuspostauskin jäänyt erityisesti mieleen.


Täällä kirjoitin aiemmin siitä mitä ajatuksia tämä Starboxin lopettaminen minussa herättää. Nyt minulla on jo katse eteenpäin ja ilmassa uusia tuulia. Blogini on muuttanut osoitteeseen www.laurahassu.blogspot.com. Onneksi minun ei tarvitse murehtia blogini kohtaloa, vaan minulla on iloisia uutisia: blogini Laura "Hassu" tulee olemaan huhtikuussa yksi Kaksplus verkostoblogeista.


Olen muutoksesta innoissani ja odotan mitä kaikkea kivaa pääsen blogini kanssa kokemaan Kaksplussalla. Tässä muutoksessa tulee olemaan kivalla tavalla sopivasti vanhaa ja uutta, sillä osoite tulee olemaan vanha tuttu osoitteeni www.laurahassu.blogspot.com (missä kirjoitin kaksi ensimmäistä blogivuottani), mutta pääsen kuitenkin olemaan osa blogiyhteisöä Kaksplussan verkostoblogina. Tästä on hyvä jatkaa ♡


Minusta on niin kivaa, että olet löytänyt blogini ja kulkenut tätä matkaa kanssani, toivon että luet kirjoituksiani ja pysyt mukana jatkossakin, vaikka osoite muuttuu ♡ Löydät blogini tuttuun tapaan edelleen Instagramista @laurahassu ja Facebookista Laura "Hassu", joissa on suoraan linkit blogiini ja ilmoitukset uusiin postauksiin. Blogini löytyy jo uudesta osoitteesta www.laurahassu.blogspot.com ja seuraavat postaukset julkaisen jatkossa siellä.

torstai 28. maaliskuuta 2019

Minulla ei ole äitikavereita

Minulla ei ole äitikavereita ja välillä se harmittaa minua, se on asia mitä kaipaisin elämääni. Ystävillämme, kavereillamme tai sisaruksillamme ei ole lapsia, meidän ihan naapurissakaan ei asu perheitä kenellä olisi pieniä lapsia, ainakaan niin, että tietäisimme/tuntisimme heitä.


Olisi ihanaa, että olisi päivisin seuraa, Helmillä ja Vilmalla olisi leikkikavereita. Olisi hauska leikkiä ja ulkoilla yhdessä muiden kanssa. Olisi mukava jutella jonkun kanssa huolettomasti lapsiin liittyvistä jutuista. Niistä asioista mitä lapset ovat puuhanneet ja oppineet, siitä että elämässä perhe ja lapset ovat kaikista tärkeimpiä juttuja. Niistä asioista mitkä välillä vanhemmuudessa ottavat päähän, väsymyksestä, uhmasta, kiukkukohtauksista ja yöitkuista. Olisi mukava höpötellä jonkun kanssa, lastenvaatteista, syömisistä tai syömättömyydestä/nirsoilusta, leikeistä, leluista, peleistä tai ihan mistä vain. Tehdä jotain hauskaa lasten kanssa yhdessä esim. käydä porukalla Hoplopissa, puistossa tai metsäretkellä, kesällä Tykkimäessä tai rannalla. Jakaa jonkun muun äidin kanssa kokemuksia raskaudesta, synnytyksestä, lapsiarjesta, ruuhkavuosista, äitiydestä ylipäätään. Jakaa iloisia uutisia siitä mitä kaikkea lapset ovat oppineet ja miten he ovat kasvaneet, mahdollisesti saada myös tukea vanhemmuuteen ja uudenlaisia näkökulmia, ennen kaikkea uuden kaverin, jolla on samanlainen tai ainakin samantyylinen elämäntilanne kuin minulla. Olisi ihanaa, että tytöt saisivat kavereita.


Vaikka minulla ei ole äitikavereita, niin onneksi minulla on ihania ystäviä ja kavereita muuten. Sitten tämä menisi jo todella surulliseksi, jos ei olisi yhtään ystävää. Ja tottakai juttelen heidän kanssa samoja asioita mitä tuossa aiemmin mainitsinkin, mutta välttämättä minulla ei ole heidän kanssaan aina niin paljon sellaisia yhteisiä juttuja. Ja kun ei ole samanlaista elämäntilannetta, niin en ehkä saa heiltä sellaista vertaistukea tai ymmärrystä mitä toiselta äidiltä ehkä saisin. Tiedätte ehkä mitä tarkoitan? Näen myös aina välillä serkkujani kenellä on pieniä lapsia ja Helmillä on seuraa onneksi kerhossa. Ja olenhan minä pärjännyt tähänkin asti näin, että kyllähän minä pärjään, mutta olisihan se mukavaa saada uusia tuttavuuksia. 

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Me herkutellaan vohveleilla melkein viikottain

Tiesitkö, että tänään 25.3 on herkullinen vohvelipäivä, jota erityisesti vietetään naapurimaassamme Ruotsissa. Pekka hemmottelee meitä tyttöjä melkein joka viikko vohveleilla, letuilla tai pannulla paistetuilla pannukakuilla. Vohvelit on helppo ja nopea herkku, joten siksipä juuri myös minä osaan ja tykkään niitä aina välillä tehdä, hih.


Vohvelit on kivoja aamu/väli/iltapalana, toki niistä voi halutessaan tehdä myös lounaan, päivällisen tai illallisenkin. Riippuu siitä mitä niiden päälle/väliin laitetaan. Vohveleista saa tehtyä monenlaisia versioita, mutta meidän suosikkeihin kuuluu herkkuvohvelit hillolla, marjoilla, kermalla/jäätelöllä. Tosin Helmin vohveleihin ei saa laittaa hilloa, hih. Vohvelit on ihana piristys arjessa ja ne kruunaavat myös juhlat!



Vohvelit on kauniin näköisiä ja se on vain niin söpöä kun perinteisellä vohveliraudalla paistetuista vohveleista saa irroitettua sydämen muotoisia palasia! Vohveleita voi syödä käsin tai ottimilla ja ainakin meillä tyyli vaihtelee fiiliksen ja täytteiden mukaan. Meiltä löytyy tutun vohveliraudan lisäksi myös belgialainen vohvelirauta, joka tekee neliönmuotoisia vohveleita. Onkin hauska välillä vaihdella, että kummalla raudalla kokkailee.


Me syömme tosiaan vohveleita ympäri vuoden, mutta täytyy myöntää, että parhaimmalta ne maistuvat kesällä tuoreiden suomalaisten marjojen kera! ♡


sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Itsetehty ihana kevätkimppu

Kaupallinen yhteistyö / Rosarium 

Osallistuimme ystäväni kanssa tällä viikolla ihanalle Rosariumin Kevätkimppu -kurssille ja teimme itse kauniit ja uniikit kukkakimput. Tässä postauksessa kerron ajatuksiani kurssista ja infoa Rosariumin tulevista kursseista ja tapahtumista.


Minua jännitti aika paljon, sillä jos kukkien keräämistä maljakkoon ei lasketa, niin en ollut koskaan aiemmin tehnyt kukkakimppua itse. Jännitystä helpotti ajatus siitä, että menen kurssille oppimaan uutta ja inspiroitumaan. Ei minun tarvitsekaan olla etukäteen superhyvä, kurssi on sitä varten, että siellä opetellaan, hih. Ilmapiiri oli rento ja mukava. Aluksi kahviteltiin, naposteltiin ja rennosti jutusteltiin, kävimme ihastelemassa sisustusjuttuja ja kukkakaupan puolella kukkia. Sen jälkeen aloitimme, floristi näytti meille mallia miten kimppu tehdään spriraalisidonnalla, meille myös näytettiin miten tehdään korkea kimppu. Lisäksi saimme henkilökohtaista opastusta mikä ainakin minulle tuli tarpeeseen. Kun floristi auttoi minut kimpun kanssa alkuun, niin sen jälkeen homma alkoi sujua paremmin ja sain kimpun tehtyä, hih.






Esillä oli paljon ihania kukkia ja oksia mistä valita materiaalit kimpun tekoon. Huomasin, että täytyi vain rohkeasti valita useita kukkia/oksia, että kimpusta sai näyttävän näköisen,  hih. Halusin sitoa rennon ja minun näköiseni kimpun. Kimpun tekeminen oikeaoppisesti oli ehkä haastavampaa mitä ajattelin, mutta hyvällä opetuksella ja opastuksella onnistuin ja mielestäni kevätkimpustani tuli upea!



Olen niin ylpeä itsestäni, sain tehtyä kauniin, uniikin kimpun, opin uutta ja uskalsin taas haastaa itseäni. Kimppu on kaunis koriste ja ihana yksityiskohta kodissamme. Kimppu on ollut jo usemman päivän maljakossa ja se on edelleen upean näköinen, ihan kuin olisin sen vasta tehnyt, hih. Luulen, että siitä riittää iloa vielä pitkään!


Kevätkimppu -kurssi oli minulle ihana kokemus, mukavaa puuhastelua ja kaivattua omaa aikaa. Tämä oli myös ystävälleni kiva kokemus ja olimme koko loppupäivän niin hymyssä suin, kun ihastelimme itsetehtyjä kimppujamme.



Rosariumilla on tässä kevään aikana tulossa vielä monenlaisia kivoja kursseja, joista seuraavana Kevätasetelma -kurssi 3.4! Täältä pääset Rosariumin sivuille näkemään lisätietoa kaikista kursseista ja ilmoittautumaan! Tälläisiä kursseja on siis tulossa:

Uppoudu kevätasetelman saloihin 3.4

Pihasta kesähuone luento 15.4

Supertrendikäs "hyggekimppu" -kurssi luonnonelementeistä 16.4

Luento workshop: Värit ja niiden yhdistelmät sisustuksessa 2.5

Maalausta ja kuplivaa - Marika Mustasillan opein 10.5

Asetelman tekoa leikkokukista 15.5

Kukkia ja Kampauksia - Saana Nurmen opein 25.5

Juhlakimppu valmistuneille ja päivänsankareille 29.5

Lisää tietoa kursseista ja ilmoittautumiset https://www.rosarium.fi/tapahtumat-ja-kurssit

Täältä pääset kurkkaamaan kun olimme Helmin kanssa yhdessä kukkakurssilla ja täältä pääset lukemaan enemmän Rosarium Kukkatalosta.  


lauantai 23. maaliskuuta 2019

Synttärit - 28 vuotta

Tänään on syntymäpäiväni ja täytän 28 vuotta. Olen niin kiitollinen siitä, mitä kaikkea olen saanut ja päässyt elämäni aikana kokemaan, miten ihana perhe minulla on, miten ihania ihmisiä ympärilläni on. 28 vuoteen on mahtunut paljon erilaisia tunteita ja kokemuksia. Olen kasvanut ja oppinut uutta, niin itsestäni kuin elämästä yleensäkin. Tuntuu hurjalta ajatella, että parin vuoden päästä täytän jo 30, samalla kuitenkin vanhenen hymyssä suin liikaa miettimättä, niin kuin ystäväni sanoi: "ikä on vain numeroita" ja nuoriahan tässä vielä ollaan, hih.


Kotimme täyttyi naurusta ja puheensorinasta, pikkuserkusten leikeistä, kivoista keskusteluista, halleista, onnitteluista ja kukista. Minulla oli ihana päivä. Tälläiset hetket muistuttavat minua siitä miten rakastettu olen ja miten moni minusta välittää, se tuntuu hyvältä.


Pekka etsi ja lopulta löysikin minun synttäreille uusia 1,5 litran muumilimupulloja, myös uuden mustikka-vadelma maun mitä en ollut vielä maistanut. Täytyy myöntää, että minua vähän jännitti miltä se maistuu, toivoin, että se olisi hyvää, mutta minulla oli epäilykseni. Ei se ollut niin hyvää kuin alkuperäinen metsämansikka, ei se kyllä ollut pahaakaan, mutta en ehkä ostaisi sitä uudelleen, ainakaan ihan heti, hih.



Pekka leipoi minulle upean ja herkullisen vadelmakerroskakun. Aluksi en ollut ajatellut kakun päälle mitään muuta koristetta kuin kakkutikun ja neilikan, mutta Helmi niin kovasti halusi kakkua koristella niin hän laittoi lopuksi vielä kakun päälle nompparelleja. Pekka leipoi myös herkullisia suklaakeksejä, tarjolla oli lisäksi pientä pikkunaposteltavaa ja muumilimujen lisäksi myös kuumia juomia.



Helmi ja Vilma tekivät isin kanssa minulle ihanan kortin ja sain heiltä lahjaksi kokoelmastani puuttuvan Ruusutarha -mukin ja Helmin valitsemia keltaisia neilikoita, oi! Iso kiitos kaikille onnittelijoille ja minua muistaneille ♡ Ihanaa, että olette siellä, olen niin kiitollinen teistä jokaisesta! ♡



tiistai 19. maaliskuuta 2019

Hyvää tasa-arvon päivää

Hyvää Minna Canthin / Tasa-arvon päivää! Tänää tulee kuluneeksi 175 vuotta Minna Canthin syntymästä. Hän on liputuspäivänsä ansainnut tasa-arvon puolesta puhujana uranuurtajana. Hän ryhtyi myös sanoista tekoihin ja omalla toiminnallaan edisti naisten ja tyttöjen asemaa Suomessa. Hän oli aikansa supernainen ja on sitä vielä tänäkin päivänä. On hänen ja monien muiden suomalaisten supernaisten ansiota, että Suomessa nainen on vapaa tekemään mitä itse haluaa, kouluttautumaan, tekemään töitä ja vastaamaan omasta elämästään. Valitettavasti nämä asiat eivät toteudu kaikkialla maailmassa, joten tasa-arvon eteen täytyy tehdä vielä töitä.


Olen kiitollinen siitä, että itse naisena ja kahden tytön äitinä koen, että pystymme mihin vain haluamme, esteenä ei ole se, että olemme tyttöjä, vaan kyse on sitten ihan muista asioista, jos esteitä tulee vastaan. Minusta on ihanaa, että myös mieheni ajattelee ja toimii tasa-arvoisesti. Se on tärkeää, että olemme tyttärillemme roolimalleja, jotka aidosti uskovat ja tukevat heitä valinnoissaan ja kiinnostuksen kohteissaan. Kannustamme heitä olemaan juuri sellaisia kuin ovat ja tekemään asioita mistä he tulevat iloisiksi. 


Vaikka olen itse kotiäitinä ja opiskellut ns.naisvaltaisen alan olen tehnyt valintoja omasta halustani ja kiinnostuksestani, en siksi, että minua olisi johdateltu tai painostettu tekemään niin. Valinnan vapaus ja mahdollisuus toimia niin kuin itse haluaa on mahtavaa, voimme olla juuri sellaisia kuin olemme ja olemme hyviä juuri tälläisinä, jokainen on oman elämänsä supersankari.


maanantai 18. maaliskuuta 2019

Vilma 8kk

Kuun alussa meidän pikkuinen Vilma täytti 8kk. Yleensä olen tehnyt tämän kuukausipostauksen silloin, kun Vilmalla tulee kuukausi täyteen, mutta nyt poikkeuksellisesti kirjoitan tästä myöhemmin, kun neuvola-aika oli vasta tässä kuun loppupuoliskolla.


Vilma oppi ennen kahdeksaa kuukautta konttaamaan ja seisomaan tukea vasten (7kk). On hän jo muutamia askeleiltakin ottanut tuen varassa. Samana päivänä kun hänellä tuli 8 kk täyteen hänelle ilmestyi suuhun kolmas hammas, kahden nököttimen viereen ja nyt hänelle on ilmestynyt myös kaksi ylähammasta. Hänestä on tullut jo niin ison tytön näköinen ja oloinen.


Tuttuun tyyliin yöt ovat olleet vaihtelevia, ikuisia öitä ja valvomista mahtuu joukkoon, mutta yösyömiset ovat huomattavasti vähentyneet. On öitä, että hän syö maitoa 2 kertaa, on öitä että hän ei syö yöllä ollenkaan. Joskus on myös öitä, että syödään 2-3 tunnin välein, mutta monesti tutti riittää rauhoittamaan.


Meidän imetystaival päättyi nyt 8kk iässä. En ollut suunnitellut imetystä tai sen lopettamista sen kummemmin, tavoitteenani oli kuitenkin imettää 6kk ikään asti. Nyt kuitenkin kävi niin, että imetys tuli meillä päätökseen. Vilma ei enää niin paljoa välittänyt/malttanut olla rinalla ja niin kuin Helmin kohdalla myös nyt kuuntelin lasta ja hänen mieltymyksiään. Olen imettynyt, koska tiedän sen olevan hyväksi vauvalle, en siksi että olisin varsinaisesti pitänyt siitä, joten tavallaan olen helpottunut siitä, että ei tarvitse enää imettää. Läheisyyttä ja rakkautta voi osoittaa muutenkin.


Imetystaival päättyi, mutta korviketta hän syö edelleen 60-130ml riippuen tilanteesta. Ruuan kanssa harjoitellaan veden juomista nokkamukista. Vilma syö erilaisia soseita, nyt myös sellaisia, joissa on pieniä sattumia seassa, hih. Hän on välillä vieläkin maiskutellut maistelututtia, vaikka on jo harjoitellutkin sormiruokailua ja syönyt mm. kurkkua, banaania, naksuja, omenaa, päärynää, lettuja (sokerittomia, suolattomia).


Edellinen neuvolakerta oli kun Vilma täytti 6kk. Nyt 8kk ikäisenä hän on 69cm pitkä, painaa 9.500kg ja päänympärys on 44.5cm.  Terveydenhoitajan lisäksi myös lääkäri tutki Vilman. Kaikki on hyvin, Vilmaa ihasteltiin ja oltiin tyytyväisiä hänen kasvuun ja kehitykseen. 10kk neuvola on vapaaehtoinen ja näillä näkymin meiltä se tulee jäämään väliin (ellei tule huolia tai tarvetta mennä). He eivät nähneet käyntiä tarpeelliseksi, mutta jos olisimme halunneet niin käynti onnistuisi kyllä. Tällä hetkellä emme koe tarvetta, joten seuraava neuvola onkin vasta heinäkuussa, kun Vilma täyttää 1 vuotta.


Tämän vuoden puolella Vilman kehitys on ollut hurjaa, on ollut mielenkiintoista seurata kun hän oppii uusia asioita. Vuoden vaihtumisen jälkeen hän on oppinut ryömimään, konttaamaan, taputtamaan, vilkuttamaan, kiipeämään rappusia, seisomaan tuen varassa ja harjoitellut askeleiden ottamista tuettuna. Nyt jäädään odottamaan milloin hän lähtee tuen varassa kävelemään, kävelykärry odottaa jo tulevaa käyttäjäänsä, hih.