Elokuun kuulumisia

Elokuussakin nautimme kesästä niin hyvin kuin pystyimme. Vietimme hauskan päivän sukulaisten kanssa mökillä, näimme muutenkin sukulaisia ja ystäviä, juhlimme poitsun nimipäivää, kävimme Tykkimäellä useamman kerran huvittelemassa ja erilaisissa leikkipuistoissa leikkimässä. Herkuttelimme mansikoilla, jäätelöllä,  Pekan tekemällä mustikkapiirakalla ja -pirtelöllä.

Elokuu alkoi meillä kouluun ja päiväkotiin valmistautumisella. Kävimme ostamassa tytöille koulutarvikkeita ja uudet reput, poitsulle vaatteita. 

Kävimme vielä viimeisen kerran Kouvolan liikennepuistossa. Voi miten hauskaa lapsista oli siellä ajella erilaisilla polkuautoilla. Oli myös hauskaa tehdä vielä herkkuostoksia jäätelööautolla.

Edellisenä iltana, juuri ennen ensimmäistä koulupäivää oli tietenkin kaikille avoin perinteikäs kouluun siunaaminen kirkossa. V halusi alttarille häntä siunaamaan rakkaan kumminsa, Pekan pitkäaikaisen ystävän. Paikalla kirkossa oli myös tietenkin koko meidän perhe ja V:n isovanhemmat. Kouluun siunaaminen oli kaunis tilaisuus mikä toi juhlantuntua pienen koululaisen elämään. Voi miten iloinen ja ylpeä V itsestään oli, niin kuuluikin olla. Hän on niin ihana, rohkea ja ja reipas.

V:n ensimmäinen koulupäivä ja ensimmäiset viikot koulussa ovat sujuneet hyvin. Se on hienoa! Hänellä on siellä mukava ope ja kivoja kavereita. V on niin iloinen siitä miten ihana reppu hänelle löydettiin ja miten kivoja juttuja koulureppuun ostettiin. Tietenkin myös meidän konkarikoululaisella, 5 luokkalaisella H:lla koulu on jatkunut mukavasti ja kaikki sujunut hyvin. 

Poitsu oli muutaman päivän pidempään kesälomalla kuin tytöt. Tytöillä alkoi koulu torstaina, poitsu palasi päikkyyn maanantaina. Siellä häntä odottivat tutut aikuiset ja kivat kaverit. Poitsulla on ollut hauskaa päikyssä, se on ollut kiva kuulla. Minua nimittäin vähän jännitti, että miten hän taas asettuu päikkyyn piiiiiitkän kesäloman jälkeen, mutta hyvin hän pääsi päiväkotirytmiin, paremmin kuin äiti, hih.

Vaikka arki alkoikin, me vielä halusimme nauttia kesästä. Oli niin ihanaa päästä mökille, siellä aina sielu lepää ja mieli rauhoittuu. Oli mukavaa kerätä mustikoita, höpötellä sukulaisten kanssa, herkutella grilliruaalla ja sylitellä minun pienintä kummipoikaa. Hauskaa miten Pekka ja lapset nauttivat uimisesta ja vesileikeistä. Minä en tällä kertaa kyennyt uimaan. Pekka kävi "poimimassa" minulle järvestä perinteisen mökkikukan: kauniin keltaisen ulpukan. Ihanaa! Tietenkin mökillä myös sauna ja palju lämpenivät. 

Seikkailimme Kouvolan taiteiden yössä S-kummin kanssa. Ihastelimme taidetta Kouvolatalon Poikilossa, teimme vähän ostoksia, kävimme leikkipuistossa leikkimässä, herkuttelimme, kuuntelimme, livemusiikkia ja näimme tuttuja. Oli todella hauskaa! Kiitos vielä kerran seurasta S, meillä oli todella hauska päivä yhdessä!

Lapset osallistuivat Hippo-kisoihin, ensimmäistä kertaa ikinä! H osallistui 60m juoksuun ja pituushyppyn, V 60m juoksuun, L 40m juoksuun ja pallonheittoon. Myös lasten serkut osallistuivat Hippo-kisoihin, hauskaa! Lapsia oli meidän lisäksi kannustamassa tietenkin myös eno ja M sekä mamma ja pappa! Vietimme kivan liikunnallisen päivän yhdessä. Kaikki osallistujat saivat lopuksi hienot mitalit kaulaansa. Meidän mielestämme Hippo-kisat oli kiva hyvänmielen urheilutapahtuma missä tärkeintä oli liikunnan ilo. Meillä jäi tapahtumasta todella hyvä mieli. 

Olemme nyt, huhtikuu-elokuu välisenä aikana käyneet leikkimässä kaikissa Kouvolan (Vanhan Kouvolan) leikkipuistoissa. Kiitos mielenkiinnostanne meidän Leikkipuistoja Kouvolassa -postaussarjaa kohtaan. Tämä on ollut perheellemme todella hauskaa. Olemme itsekin löytäneet tämän haasteen myötä meille uusia lempparipuistoja mistä emme olisi tienneet mitään ilman tätä meidän seikkailua. Tykkäämme kierrellä erilaisia leikkipuistoja, se houkuttaa lapsia liikkumaan, leikkimään ja ulkoilemaan.

Valitettavasti sain pari viikkoa sitten ikäviä uutisia tilanteeseeni liittyen, mikä on meinannut musertaa minut. Sairaslomani ja kuntoutus/ tulevaisuuden suunnitelmat eivät toteudu, niin kuin lääkärin kanssa suunnittelimme, koska Kela on tilanteestani eri mieltä. Monista tutkimuksista vuosien varrelta ja useiden lääkärien toteamassa työkyvyttömyydestä  huolimatta, nyt yksi ihminen on päättänyt minua näkemättä/hoitamatta, että mukamas mikään ei estä minua tekemästä koulutustani vastaavaa työtä. Valitus on tehty, mutta tuskin se mitään muuttaa. Nyt olen pakon edessä joutunut ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työkyvyttömänä. Asia on minulle vaikea ja tilanteeni tuntuu epäreilulta. Mieli on synkkä, mutta haluan kuitenkin uskoa, että asiat jollain tapaa järjestyvät. Päivä kerrallaan eteenpäin, onneksi saan apua. Minulla maailman ihanin puoliso ja minulla alkaa syyskuussa miepä-hoito. Te-toimistossa on avuliaita ja ymmärtäväisen oloisia ihmisiä. Aika näyttää miten asiat kohdallani etenevät.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna huvittelimme Tykkimäellä ja ihastelimme upeaa ilotulitusta. Meidän H oli niin onnellinen, kun pääsi vielä viimeisille ajeluille Tykkimäen Idän pikajunan kyytiin, koska se kuulemma joudutaan tämän kesän jälkeen purkamaan. Se on ollut jo ainakin pari vuotta meidän esikoisen lemppari laite. Tosiaan kiitos mamman ja papan ostamien kultapassien, kävimme lasten kanssa Tykkimäellä kesän aikana yli 20 kertaa. Meillä oli jälleen todella hauska huvipuistokesä! On aika mukavaa asua huvipuiston "naapurissa", meiltä Tykkimäkeen on vain 2km matka.

Tänään on tosiaan kesän viimeinen päivä. Olen todella kiitollinen kaikista rakkaista ihmisistä, monista hyvistä hetkistä, kivoista reissuista ja retkistä. Me kyllä todella nautimme kesästä niin hyvin kuin pystyimme. Vaikka on vähän haikeaa luopua ihanasta kesästä, on kuitenkin kiva ottaa vastaan syksy omine kivoine puuhineen.

Tässä lopuksi vielä linkit kaikkiin elokuun postauksiin:

Kesäreissu Turun seudulle (reissun teimme heinäkuun lopulla)

Meidän hauskat huvittelupäivät Tykkimäellä

Leikkipuistoja Kouvolassa (Nurmipolun leikkipaikka, Hovinpuiston leikkipaikka, Vesakujan leikkipaikka ja Kaupungin puutarhapuiston leikkipaikka)

Arki on todellakin alkanut

Meidän lasten ensimmäiset Hippo-kisat

Leikkipuistoja Kouvolassa (Haanojan leikkialue, Kesontien leikkipaikka ja Pyydysmäen leikkikenttä)

Elokuun kuulumisia

Leikkipuistoja Kouvolassa

Aloitin huhtikuun loppupuolella uuden postaussarjan: Leikkipuistoja Kouvolassa. Olen koonnut näihin postauksiin aina muutamia täällä sijaitsevia leikkipuistoja kuvien kera. Tykkäämme kierrellä erilaisia leikkipuistoja, se on kivaa ilmaista tekemistä mikä houkuttaa lapsia liikkumaan, leikkimään ja ulkoilemaan. Tässä postauksessa esittelemme kolme leikkipuistoa missä olemme nyt lähiaikoina käyneet. Niissä on paljon samaa, mutta myös jotain erilaista, hih. Lopussa on linkit aiempiin Leikkipuistoja Kouvolassa postauksiin. 

Haanojan leikkialue

Tämä leikkipuisto sijaitsee Haanojan alueella, Eskolanmäessä, kirjaston ja pienen vesistön vieressä. Puistoa käyttää myös Steiner päiväkoti. Haanojan leikkialueelta löytyy hauska heiluva laiva minkä kyytiin mahtuu monta matkustajaa, vauvakeinut ja lautakeinut, pari keinulautaa, hiekkalaatikko, pyörivä esterata, pieni kiipeilykoroke, pyörivä härpäke (mikä ei kyllä toiminut kunnolla), söpö pupujousikiikku ja erikoinen laite millä itseään voi liuttaa ylös ja alas. Hauskaa, että leikkipuistoleikkien jälkeen voi mennä ihastelemaan pienessä lammessa/purossa uikentelevia sorsia. 

Kesontien leikkipaikka 

Tämä pikkuinen leikkipuisto sijaitsee Töröstinmäessä nimensä mukaisesti Kesontiellä. Sieltä löytyy pieni kiipeilyteline, lautakeinut, vauvakeinut sekä mopo jousikiikku. Täällä meillä oli aika pikainen pysähdys.

Pyydysmäen leikkikenttä

Tämä leikkipuisto sijaitsee nimensä mukaisesti Pyydysmäessä ja se oli aikoinaan minun lapsuuteni lähin leikkipuisto. Silloin 90-luvulla/2000-luvulla tämä oli melko uusi, iso ja monipuolinen leikkipuisto. Alueella oli silloin myös aikuisille kuntoilupaikka. Ikävä kyllä tämä nykyinen, jossain vaiheessa uusittu leikkipuisto on paljon pienempi ja suppeampi. Harmi. Mutta koska meidän lapset eivät paremmasta tiedä, he eivät osanneet tänne mitään kaivatakaan, hih. Täällä he keinuivat, kiipeilivät ja laskivat liukumäkeä, poitsu kokeili myös söpön sarvikuonojousikiikun ja vähän leikki hiekkalaatikolla. Hauskaa, että tästä leikkipuistosta pääsee suoraan metsään retkeilemään ja puiston vieressä on hiekkakenttä maaleineen. 

Tässä linkit kaikkiin tekemiini Leikkipuistoja Kouvolassa -postauksiin. 

Eteläpuiston leikkipaikka, Kappelikadun leikkikenttä ja Eräpolun leikkipaikka

Kuovin leikkipuisto, Kymenraitin leikkikenttä ja Jaakonpuiston leikkikenttä

Puutarhurinkadun leikkipaikka, Hongistontien leikkikenttä ja Vatajanpuiston leikkikenttä

Hiiritien leikkipaikka, Nevantien leikkipaikka ja Tykkimäen leikkimaa leikkipuisto

Keskuspuiston leikkipaikka, Neulastien leikkikenttä ja Urheilupuiston leikkikenttä

Kisakentän leikkikenttä, Viitakummun leikkikenttä ja Männistöntien leikkipaikka

Käyrälammen uimarannan kaksi leikkipaikkaa

Metsonraitin leikkipaikka, Ravilehdon leikkikenttä, Laidunkujan leikkipaikka ja Kyllikinraitin leikkipaikka

Siipikujan leikkipaikka, Kojumäenkierron leikkipaikka, Mielakanrinteen leikkipaikka ja Talvikkitien leikkipaikka

Leppäpuiston leikkipaikka, Mäntypuiston leikkikenttä, Volttikadun leikkikenttä, Hiihtäjänraitin leikkipaikka ja Laihotien leikkikenttä

Nurmipolun leikkipaikka, Hovinpuiston leikkipaikka, Vesakujan leikkipaikka ja Kaupungin puutarhapuiston leikkipaikka

Haanojan leikkialue, Kesontien leikkipaikka ja Pyydysmäen leikkikenttä 

Kiitos mielenkiinnostanne meidän Leikkipuistoja Kouvolassa -postaussarjaa kohtaan. On ollut mukavaa kertoa ja jakaa kokemuksiamme erilaisista leikkipuistoista. Tämä on ollut perheellemme todella hauskaa. Olemme itsekin löytäneet tämän haasteen myötä meille uusia lempparipuistoja mistä emme olisi tienneet mitään ilman tätä meidän seikkailua. Aion jossain vaiheessa syksyllä tehdä vielä koostepostauksen Leikkipuistoja Kouvolassa - Kaikki leikkipuistot, missä mm. kerromme mitkä kaikista Kouvolan (Vanhan Kouvolan) leikkipuistoista ovat meidän lemppareita. Ehkä kerron myös siitä minkälaista leikkipuistoa meidän perhe tänne kaipaisi.

Meidän lasten ensimmäiset Hippo-kisat

Kaikki lapsemme osallistuivat tänä vuonna Hippo-kisoihin, ensimmäistä kertaa ikinä! Tämä tapahtuma on kyllä ollut mielessämme jo useamman vuoden, mutta aina aikaisemmin on käynyt niin, että olemme unohtaneet ilmoittautua tai olemme kuulleet tapahtumasta vasta, kun se on ollut jo ohi. Nyt olisi käynyt samalla tavalla, ellei veljeni olisi minua muistuttanut: "huomenna on muuten viimeinen Hippo-kisojen ilmoittautumispäivä", kiitin veljeäni ja ilmoitin lapset samantien. H halusi osallistua 60m juoksuun ja pituushyppyyn, V 60m juoksuun, L 40m juoksuun ja pallonheittoon. Hauskaa! 

Saavuimme yleisurheilukentälle, lapset saivat päälleen kilpailunumerot, odotellessa he harjoittelivat juoksua radalla ja poitsu sai myös etukäteen harjoitella pallonheittoa. Kaikki halusivat kokeilla pituushyppyäkin, vaikka H olikin ainut joka pituushyppykilpailuun osallistui. Tietenkin kävimme moikkaamassa Hippo-maskottia!

Meidän lisäksi lapsia olivat kannustamassa myös veljeni perheineen sekä mamma ja pappa. Hauskaa, kun lasten serkutkin osallistuivat Hippo-kisoihin, tietenkin kannustimme myös heitä! Oli niin mukavaa viettää aikaa yhdessä. Nähdä iloiset ilmeet lasten kasvoilla ja miten kivasti serkukset odotellessa leikkivät ja harjoittelivat juoksua yhdessä. 

Poitsu oli 40m juoksussa oman lähtönsä nopein, hän juoksi hurjan kovaa. Pallokin lensi pitkälle. Pienten suorituksia ei mitattu. Oli niin kivaa yhdessä kannustaa poitsua ja nähdä iloinen ilme hänen kasvoillaan. Juokseminen ja pallonheitto oli hänestä hauskaa! Tietenkin kannustimme myös meidän tyttöjä, kun he olivat juoksemassa ja kun H hyppäsi pituutta. Oli niin hauskaa nähdä ensimmäistä kertaa lapsia urheilukilpailuissa. Miten paljon he nauttivat siitä, että pääsivät osallistumaan, heitä kannustettiin ja miten hienot mitalit he lopuksi saivat. Jokainen pieni ja isompikin urheilija oli kivan osallistumispalkintonsa ansainnut. Mukavaa, että kaikki lapset saivat osallistumisesta mitalit palkinnoksi, mutta mukavaa myös, että isommilla lapsilla palkittiin vielä erikseen kolme parasta kulta-, hopea- ja pronssimitaleilla palkintokorokkeella.

Hippo-kisat oli kiva hyvänmielen urheilutapahtuma missä tärkeintä oli liikunnan ilo! Meille kaikille jäi kilpailuista todella hyvä mieli. 

Haluan tähän lopuksi vielä muistella sitä, kun olen itsekin osallistunut Hippo-kisoihin 90-luvulla, en ole varma vuosista, mutta kuva minusta on otettu vuonna 1998 tuolla samalla yleisurheilukentällä. Lajeina on ehkäpä ollut juoksua ja/tai pituushyppyä? Äitini on säästänyt minun osallistumispalkinnot: muovisen Hippomukin, hopealusikan ja voittamani pronssimitalin. Siihen aikaan mitalin saivat vain lajien kolme parasta. Minä voitin pronssia, mutta kukaan perheestäni ei muista tuliko se juoksusta vai pituushypystä. No, ei sen väliä, kiva muisto jokatapauksessa. Pekkakin on kuulemma lapsena osallistunut Hippo-kisoihin, ainakin Kuopiossa asuessaan. Näin hän muistelee. 

Olin lapsena kovakuntoinen urheilijatyttö. Harrastin kaksi vuotta taitoluistelua ja 10 vuotta koripalloa. Minulla on useita mitaleja, muutama lasten hiihtokilpailuista, useita koulun yleisurheilukilpailuista ja eniten tietenkin koripallosta. Se aika tuntuu niin kaukaiselta, nyt kun olen jo vuosien ajan sairastanut fibromyalgiaa, kroonista kipu- ja uupumussairautta mikä vaikuttaa isosti liikkumiskykyyni. 

Olen niin onnellinen siitä, että lapsemme ovat oivaltaneet sen, että tärkeintä ei ole voitto, vaan osallistuminen, liikunnan ilo ja se, että yrittää parhaansa.