maanantai 30. syyskuuta 2019

Syyskuun kuulumisia

Syyskuu meni ehkä nopeammin mitä olin ajatellut. Aluksi kärsin vähän ja vähän enemmänkin kesähaikeudesta, mutta selätin sen miettimällä mitä kaikkea ihanaa syksyssä on. Saimme nauttia kauniista, lämpimistä, aurinkoisista päivistä, vaikka tietenkin oli myös sadepäiviä. Aurinkoisina päivinä tehtiin metsäretkiä, sadepäivinä siivoiltiin ja tunnelmoitiin.


Kuun alussa sairastelimme ja varsinkin minä olin tosi kipeänä. Syyskuu tuntui aluksi tylsältä vauhdikkaan kesän jälkeen, mutta pian kuitenkin arki alkoi tuntua mukavalta, tutulta ja turvalliselta, hih. Ostimme tytöille uudet ihanat syystakit, tytöt olivat muutenkin vaatteiden ja varusteiden puolesta hyvin valmistautuneet syksyyn. Alkukuusta myös meidän pikkuinen V täytti 1v 2kk. Hänestä on tullut jo niin iso tyttö, vaikka pieni vielä onkin, hih.


3.9.2019 / Nykyään V naureskelee, hihkuu ja riehaantuu enemmän tai herkemmin, varsinkin leikkiessään siskon kanssa, hyppiessään trampoliinilla ja myös silloin kun häntä kutitetaan tai jahdataan, hih. Häneltä tulee muutenkin enemmän erilaisia ääniä, äännähdyksiä ja sanoja. Hän on oppinut mm. laskeutumaan sohvalta alas itse, heittämään palloa ja on hän oppinut tekoitkunkin, hih. Hän leikkii paljon myös itsekseen esim palikoilla, duploilla tai kotileikkitarvikkeilla. Hänestä on kiva katsella kirjoja ja harjoitella palapelien tekemistä. V tykkää hoivata pehmoleluja ja nukkeja, myös äitiä, isiä ja siskoa. Meidän ihana ja vauhdikas taapero.



Kävimme Moision Kartanossa taidesyksyn avajaisissa. Lapset ihastelivat tauluja ja patsaita, katselivat vaikuttuneina ympärilleen "vau". Ulkona olevat valkoiset hevospatsaat ihastuttivat, kartano ja sen piha on muutenkin niin kaunis ja tunnelmallinen paikka.



Syyskuussa teimme paljon metsäretkiä, joita H kutsuu seikkailuiksi. Kiersimme erilaisia metsäpolkuja, kävimme läheisellä suolla ja leikkipuistoissa. Kävimme tutustumassa myös uusittuun Kuovin perhepuistoon.



On ollut ihanaa, fiilistellä pimeitä iltoja kynttilän valossa. Kynttilöitä onkin ripoteltu pitkin kämppää, turvallisuussyistä monet niistä ovat kuitenkin patterituikkuja. Myös erilaiset valosarjat ja lamput ovat päässeet kesän jälkeen käyttöön. Sisustimme kotia syksyisemmäksi, muumihylly sai uuden ilmeen, sohvalle laitettiin okran värisiä tyynyjä ja lattialle ihana lehtimatto, joka viimevuonna toimi vauvan leikkimattoja, hih.


Kun elokuun viimeinen viikonloppu meni sairastellessa, niin syyskuun viimeinen viikonloppu oli oikein onnistunut. Teimme kivan reissun Korkeasaareen, ulkoilimme, löhösimme ja vietimme aikaa yhdessä. Vaikka vettä satoi saimme nauttia myös lämpimästä, aurinkoisesta kelistä. Lokakuu saa tulla, täällä jo kovasti odotetaan halloweenia (ja jouluakin, hih)


Tässä alla linkkejä syyskuun postauksiin:













Lisää meidän kuulumisia ja enemmän ihania kuvia näet meidän instagram-tilillä @laurahassu


sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Vietimme kivan päivän Korkeasaaressa

Me vietimme kivan päivän Korkeasaaren eläintarhassa. Koko kesän puhuimme, että "mennään sinne sitten joku päivä" ja se joku päivä olikin sitten vasta nyt syyskuun viimeisenä viikonloppuna, hih.




Oli upea sää, sininen taivas ja aurinko paistoi, lämmintäkin oli lähemmäs +15 astetta. Muutkin olivat huomanneet upean sään, parkkipaikka oli niin täynnä, että emme meinanneet saada sinne autoa ja eläintarhassa oli aika paljon porukkaa. Päästyämme perille kiersimme katsomaan kaikki aitaukset ja eläintalot. H oli innoissaan ja kuulemma kaikki eläimet olivat hänen lemppareitaan. Pikkuinen V näki hienosti leijonan, tiikerin ja apinoita ja ne taisivat olla hänen lemppareitaan, hih.










Näimme tosiaan läheltä mm. leijonat, tiikerin ja melko läheltä myös leopardin, suuret kissaeläimet ovat kyllä vaikuttavan näköisiä, läheltä vähän hurjiakin. Varsinkin upeasta tiikeristä sain kauniita kuvia, aivan kuin lasia ei olisi ollut ollenkaan. Aikaisempina vuosina tiikeri on lähinnä makoillut jossain aitauksen perällä, mutta tällä kertaa näimme sen paraatipaikalla, hih. Kaiken lisäksi kuulimme sen vielä karjuvan/ääntelevän mahtavalla äänellä. Se oli meistä myös hauskaa kun näimme kaksi korppia, jotka istuivat vieräkkkäin ja raakkuivat, aivan kuin ne olisivat jutelleet toisilleen, hih.





V on oppinut matkimaan koiran, possun, leijonan ja apinan ääniä ja olikin hauskaa kun nähdessään leijonan ja tiikerin hän rupesi karjumaan/murisemaan ja nähdessään apinan hihkumaan: "u u u a a". Oli mukava viettää lämmin ja aurinkoinen syyspäivä ulkoillen eläimiä ihastellen ja niihin tutustuen. Olla yhdessä ja tehdä kiva reissu Helsinkiin. Kesä oli kivoja reissuja täynnä, mukava tehdä jotain hauskaa ja arjesta poikkeavaa myös syksyllä.


torstai 26. syyskuuta 2019

Lastenvaatelempparit

Tämä on ainakin toistaiseksi viimeinen Lastenvaatelempparit postaus. Siitä on jo vuosi kun aloitin tämän hauskan postaussarjan, tämä on ollut ihana projekti. Olen joka kuukausi vuoden ajan tehnyt postauksen liittyen lastenvaatteisiin, lastenvaatelemppareihin. Yksikään näistä postauksista ei ole ollut kaupallinen yhteistyö, vaan olen tehnyt näitä postauksia kiinnostuksestani ihaniin lastenvaatteisiin. Tässä alla näet linkit kaikkiin tämän postaussarjan postauksiin.

H&M/Freya Lillie-Kaiko-Martinex-Kaiko-Yo Zen-Mainio-Omin-Mainio


Metsola-Mainio-Vimma-Kaiko-Mainio

Niin kuin etukäteen ajattelinkin, näistä lastenvaatepostauksista jää kiva muisto siitä, minkälaisia ihania vaatteita meidän lapset ovat pitäneet, mistä vaatteista on tullut niitä lemppareita. On ollut mukava kuulla miten nämä postaukset ovat inspiroineet teitä ja osa on saanut niiden kautta vinkkejä kivoista vaatteista, kiitos ihanista palautteista.

Marimekko-Marimekko-H&M-Wild Kind Kids-Martinex-H&M

Vaikka tämä postaussarja tulee tällä erää päätökseen, niin ajattelin kuitenkin kirjoittaa lastenvaatteista blogiin aina jos ja kun siltä tuntuu. Tämä postaussarja tulee päätökseen siksi, että vaikka tykkäänkin tehdä näitä, koen että postaukset alkaisivat ehkä herkästi toistamaan itseään, koska olen jo esitellyt aikalailla kaikki tyttöjen vaatteet.

Omin-Kaiko-Yo Zen-Martinex-Kaiko-Mainio

Haluan tähän tällä erää viimeiseen Lastenvaatelempparit -postaukseen kertoa teille vielä muutamia tämän hetkisiä lemppareita erilaisista kategorioista tai aiheista, joista olen tämän kuluneen vuoden aikana kirjoittanut. Mielestäni tämä kokoaa kivasti yhteen vuoden tämän mielenkiintoisen projektin parissa ja on samalla ihana päätös tälle postaussarjalle. Tässä vielä muutamia lastenvaatelemppateita:

Syksyiset asut 


Samistelua


Yksi äidin suosikeista


Yksi H:n suosikeista


Neutraaleja sävyjä


Värikkäät asut


Syksyiset asut - Mainio, Wild Kind Kids & Omin, H&M. Samistelua - Martinex. Yksi äidin suosikeista - Kaiko. Yksi H:n suosikeista - Arksie. Neutraaleja sävyjä - Mainio & Yo Zen. Värikkäät asut - Martinex & Wild Kids Kids. Osa tämän postauksen vaatteista on melko uusia, osa jopa 1.5 vuotta vanhoja tai vielä vanhempia, silti kaikki niin kauniita ja ihania!


Tytöillä on ja tulee olemaan paljon ihania lastenvaatteita. Eihän sitä koskaan tiedä vaikka tämä postaussarja saisi joskus myöhemmin vielä jatkoa?

maanantai 23. syyskuuta 2019

Ulkoilu tekee hyvää koko perheelle - Missä me ulkoillaan?

Me ulkoillaan yleensä omalla pihalla, leikkipuistossa, metsässä ja/tai suoalueella, samalla monesti tehdään joku pieni kävelylenkki. Meidän asuinalueella on paljon kivoja paikkoja missä ulkoilla lasten kanssa. Luonto inspiroi erilaisiin leikkeihin ja innostaa tutkimaan mitä kaikkea ympärillä näkyy, samalla luonnossa kulkeminen kehittää lapsen motorisia taitoja.


Epätasaisessa maastossa kulkeminen kehittää lapsen tasapainoa ja esim. meidän pikkuisen V:n kävelytaitoa. Hän osaa jo hienosti varoa tai väistää puunjuuria tai kulkea niiden yli, pysyä pystyssä, vaikka polku olisi pöpperöinen. Kivet ja kannot houkuttelevat lasta kiipeilemään, metsä on täynnä erilaisia kiipeilypaikkoja ja ainakin H tykkää kovasti kiipeillä ja hyppiä.



Metsästä niin kuin suopolultakin tarttuu joskus mukaan keppi, käpy tai pieni kivi. H usein keräilee myös kauniita vaahteranlehtiä tai heiniä matkamme varrella. Ihastelemme erilaisia varpuja, sieniä ja sammaletta. On kiva kävellä ja katsella ympärilleen, luonnossa sielu lepää.




Puistossa H tykkää kiipeillä, laskea liukumäkeä ja keinua, myös hämähäkkikeinussa, mikä on hänen lempparinsa tällä hetkellä. Pikkuinen V tykkää keinua ja olla siskon kanssa keinulaudalla, mutta kaikista kivoin juttu on liukumäen rappuset, on hän (tuettuna) laskenut liukumäkeäkin monet kerrat ja tykkää siitä.



Omalla pihalla leikitään hiekkalaatikolla ja järjestetään teekutsuja leikkimökissä, potkitaan/heitellään palloa. Joskus pelataan sählyä, kannustetaan toisiamme saamaan palloja maaliin. V tykkää keinua ja H pomppia trampalla, tosin kohta se pitää purkaa pois, kun alkaa olemaan liian kylmää ja märkää pomppimiseen. Usein myös katsellaan nähdäänkö lintuja, oravia tai pupuja, samoin minkälaisia autoja ja mopoja tiellä näkyy.


Ulkoilu tekee hyvää koko perheelle, lapset pääsevät purkamaan energiaa, oppivat uutta ja äiti tulee yleensä silloin pirteämmäksi ja paremmalle tuulelle, hih. Minusta tuntuu, että ulkona lapsia ei tarvitse komentaa niin usein kuin sisällä ja melu ei tunnu ulkona niin suurelta kuin sisällä. Vaikka tykkäänkin ulkoilla niin aina en kuitenkaan jaksa järjestää mitään erikoista retkeä tai seikkailua, silloin on kiva, että myös omalta pihalta löytyy viihdykkeitä. Joskus on myös päiviä jolloin emme ulkoile kauppareissua kummemmin eikä se haittaa. Pieni sade/tihku ei haittaa, mutta en vie lapsia ulos esim. silloin kun sataa kaatamalla tai sattuu kohdalle jokin tosi väsy päivä tai alkava flunssa. Se on ihan ok, jos joskus on joku päivä, että ei tule ulkoiltua, se ei kaada maailmaa, pitää olla myös armollinen itseään kohtaan.


Olemme kyllä onnekkaita, kun tosiaan meidän naapurustosta löytyy metsää, suota ja leikkipuistoja. Muutamia askeleita kotiovelta ja olemme jo luonnossa, silti asumme kaupungissa, melko lähellä keskustaa ja palevelut on lähellä. Ja kun luonto on lähellä, on sinne lähteminen helpompaa ja tulee tehtyä usein erilaisia retkiä, joita H kutsuu seikkailuiksi.

torstai 19. syyskuuta 2019

Olettamuksia minusta ja meidän perheestä - Ovatko ne totta?

Tässä postauksessa on olettamuksia/väittämiä minusta ja meidän perheestä, jotka instagramseuraajani ovat kertoneet. Kokosin ne vastauksineen tänne blogiin ja lisäilin vastauksiin vielä vähän extraa. Onko olettamukset meistä totta?


OLET KOVA SIIVOAMAAN, SISUSTAMAAN JA JÄRJESTÄMÄÄN

Tykkään sisustaa ja järjestää. Kun kotona on melkein 24/7 haluaa panostaa siihen, että koti on viihtyisä. Se on kivaa, kun on siistiä, mutta siedän kyllä sotkuakin ja sitähän lapsiperheessä syntyy. Yleensä siivoan ja järjestelen huoneita, kaappeja ja paikkoja enemmän silloin kun on tylsää, esim. sadepäivinä. Leluja siivotaan monta kertaa päivässä yhdessä lasten kanssa. Pekka on kuitenkin innokkaampi siivoamaan kuin minä.

OLET RAUHALLINEN JA LEMPEÄ

Olen tietyllä tapaa ja monissa tilanteissa rauhallinen tai rauhallisen oloinen, mutta osaan olla myös räiskyvä persoona, varsinkin kotona tai läheisten seurassa. Näytän kaikki tunteet aika voimakkaasti, niin ilon, surun, rakkauden kuin suuttumuksenkin. Harvoin olen vihainen, mutta väsyneenä ja nälkäisenä tulee kiukuteltua, hih. 

Olen rakkaudentäyteinen tyyppi ja koen olevani myös lempeä. Sellainen ainakin haluan olla. Kerron Pekalle ja lapsille joka päivä, että rakastan heitä ja että he ovat ihania. Tykkään halailla ja suukottaa ja teen niin jokaisena päivänä, pidän lapsia sylissä, kainalossa ja hoivaan. Haluan ajatella ihmisistä hyvää ja tehdä hyviä tekoja. Ihanaa, että se välittyy myös ruudun toiselle puolelle.


TYKKÄÄT PUKEA LAPSET HIENOSTI

Riippuu mitä hienolla tarkoitetaan? En koe pukevani lapsia mitenkään erityisen hienosti. Kauniisiin, käytännöllisin ja mukavan tuntuisiin vaatteisiin kylläkin. Kauneus on katsojan silmissä, ehkä myös se minkä mieltää hienoksi? Minulle sanasta hieno tulee mieleen "juhlavaatteet", sellaiset vaatteet, jota tosi paljon varjellaan ja niiden käyttö on vähäistä. Sellaisia vaatteita meidän lapsilla ei ole, kaikki vaatteet on käyttövaatteita. 

TEILLÄ ON RAKKAUDENTÄYTEINEN JA TASAPAINOINEN PARISUHDE

Totta. Vaikka se voikin jonkun mielestä kuulostaa kliseistä, niin silti olemme kuin luodut toisillemme. Täydennämme toisiamme. Olemme halunneet elämältä samoja asioita ja toteutamme haaveitamme yhdessä. Osoitamme toisillemme rakkautta päivittäin esim halaamalla, pussailemalla, olemalla läsnä ja lähellä. Puhumme paljon ja emme mene koskaan vihaisina/kiukkuisina nukkumaan. Rakastamme ja kunnioitamme toisiamme. Emme pidä toisiamme itsestäänselvyyksinä, vaan olemme toisistamme kiitollisia joka päivä. Olemme onnellisia yhdessä, emmekä voisi kuvitella elämää ilman toista. 


HALUATTE VIELÄ LISÄÄ LAPSIA

Uskon, että haluamme. Onhan vauvat ja lapset ihania. Sylissä on tilaa vielä ainakin yhdelle pikkuiselle. Olemme alusta asti puhuneet kolmesta lapsesta, se tuntuu meistä oikealta. Minusta tuntuu kyllä, että olen ikuinen vauvakuumeilija, hih, mutta ainakaan vielä ei ole vauvan aika. V on niin pikkuinen, vielä minun vauva, vaikka taapero onkin. Olemme nuoria, meillä ei ole kiire, mutta eihän sitä koskaan tiedä. 

OLET RAUHALLINEN IHMINEN, LEMPEÄ ÄITI, LAPSET OVAT SINULLE KAIKKI KAIKESSA.

Oi miten ihana olettamus. Totta. Lapset ovat minulle kaikki kaikessa, niin rakkaita, minulle unelmien täyttymys. Koen olevani lempeä, ihana ja täynnä rakkautta, mutta välillä minulla menee hermo ja tulee joskus jopa huudettua. Toisaalta ja yleensä olen rauhallinen, mutta myös tempperamenttia löytyy.


TYKKÄÄT MUUMIMUKEISTA JA MUUMEISTA

Totta. Tämäkin asia tulee hyvin ilmi minun jutuissa, monissa kuvissa, myös meidän kotona ja arjessakin, hih. Olen ollut fani 90-luvulta asti, keräilijä vuodesta 2012 asti. Minulla on muumikokoelmalleni myös oma instagram-tili @laurahassumoominsOlen ajatellut, että tekisin jossain vaiheessa postauksen, jossa kertoisin kaikista muumijutuistani elämäni varrelta, ainakin kaikista mitä muistan, hih. Kuten arvata saattaa, niitä on aika paljon.

OLET ILOINEN JA POSITIIVINEN IHMINEN

Oi miten kiva väittämä! Totta. Koen olevani positiivinen ja minut saa helposti ilahtumaan. Elämä on kivempaa iloisena, kun keskittyy positiivisiin asioihin. Osaan nauttia monista, ihan pienistäkin asioista ja löytää niitä positiivisia asioita ympärilläni.

Mutta on minussa synkempikin puoli. Välillä harmittaa ja ahdistaa, aina ei ole kivaa, mutta koen silti olevani positiivinen ihminen.


OLET VILUINEN, KUN SINULLA ON USEIN HUIVI KAULASSA

Totta. Minua palelee aika herkästi, mutta huivista on myös tullut sellainen 'mun juttu'. Jo vuosien ajan huivi on ollut osa pukeutumistyyliäni. Syksyllä ja talvella minulla on lähes aina huivi, joskus myös kesällä mustien vaatteiden kanssa, että en näytä liian synkältä. Tykkään huiveista.

OLET KILTTI

Minulla on paljon kokemuksia siitä, että olen ollut liiankin kiltti, varsinkin teini-ikäisenä. Olen kiltti edelleen, mutta nykyään tunnistan käytetäänkö kiltteyttäni hyväksi. Haluan kohdella muita niin kuin haluaisin itseäni kohdeltavan. Haluan olla hyvä muille ja tehdä hyviä tekoja, kuunnella läheisiäni, tarvittaessa, auttaa ja olla tukena. 


Täytyy myöntää, että minua jännitti, koska en voinut yhtään tietää mitä mieltä ihmiset ovat minusta, mitä minusta/meistä oletetaan. Täytyy sanoa, että tunnette minut aika hyvin, sillä melkein jokainen väittämä piti paikkansa. Ihanaa, että uskalsitte osallistua tähän, sillä näihin olettamuksiin ja väittämiin oli kiva vastailla. Ajattelen myös, että tälläisten juttujen kautta opitte tuntemaan minua paremmin ja minun on helpompi kirjoittaa itsestäni.