Raikkaat ja pehmeät kasvot, kuinka onnistuin? + alekoodi

Keväällä MayBeauty otti minuun yhteyttä ja sieltä kyseltiin, että kiinnostaisiko minua yhteistyö, haluaisinko testata heidän ihonhoitotuotteitaan. Kävin MayBeautyn verkkokaupasta kurkkaamassa minkälaisista tuotteista on kyse ja uteliaisuuteni heräsi. Halusin ehdottomasti päästä testaamaan niitä, sillä mietin, voiko ne toimia oikeasti niin hyvin, onko tämä liian hyvää ollakseen totta?

Sain ensimmäisenä testiin The Incredible Face Maskin, peel of kasvonaamion, jonka pääainesosa on syvänmerenmuta. Sain viiden kappaleen pakkauksen, jonka mukana tuli myös sivellin. Naamiot ovat kätevissä annospakkauksissa ja ne tuodaan suoraan postilaatikkoon. The Incredible Face Mask naamion tarkoitus on poistaa mustapäitä sekä kuollutta ihosolukkoa, ennalta ehkäistä aknea ja poistaa öljyisyyttä. Tehdä ihosta puhtaampi ja pehmeämpi. Tuloksia luvataan jo yhden käyttökerran jälkeen ja se oli syy siihen miksi kiinnostuin ja halusin päästä testaamaan naamiota.

Minua hävettää myöntää, mutta olen ollut todella laiska hoitamaan ihoani. Jotenkin kiireisenä, väsyneenä kotiäitinä olen ajatellut sen olevan liian työlästä ja hankalaa. Rehellisesti sanottuna en jaksanut uskoa, että ongelmaan olisi helppoa ratkaisua. Sen sijaan olen vain märehtinyt ja harmitellut kuivaa punoittavaa ihoani ja inhottavia mustapäitä, joita on löytynyt erityisesti nenän päältä ja ympäriltä. En ollut koskaan aiemmin kokeillut kasvonaamiota, joten olin hyvin utelias. Halusin nähdä voiko ihostani tulla niin puhdas ja pehmeä kuin luvattiin. Kun minulle tuli tilaisuus kokeilla ja testata naamiota, toivoin kovasti, että se tekisi ryhtiliikkeen kasvoilleni.

Puristin pussin sisällön pieneen pahvikippoon, ajattelin että sieltä naamio on helpompi levittää kasvoille. Ennen the Incredible Face Maskin levittämistä täytyy huolehtia, että iho on puhdas ja kuiva. Naamion levittämiseen käytin pakkauksen mukana tullutta kätevää sivellintä, jonka avulla naamio on helppo levittää tasaisesti. Kapeammissa kohdissa käytin apuna sormiani. Levitin kasvoilleni tarpeeksi paksun yhtenäisen kerroksen (jotta myöhemmin naamion saa helpommin kuorittua pois). Naamio tuoksuu hyvältä ja levittyy helposti, kannattaa jättää hiusrajaan ja kulmakarvojen ympärille riittävästi tilaa, ettei karvat myöhemmin irtoa naamion mukana. Jos haluaa hoitaa vain tiettyä kasvojen ongelma-aluetta, esimerkiksi nenän aluetta tai leukaa, niin naamion voi levittää myös vain niihin kohtiin.

Kun naamio on levitetty sen annetaan vaikuttaa kasvoilla 30-45 min. Naamio alkaa melko nopeasti kuivua ja kiristää kasvoja. Sen kyllä tuntee, kun naamio alkaa hoitaa ihoa ja poistaa epäpuhtauksia. Kannattaa välttää voimakkaita kasvojen liikkeitä, että naamio ei pääse venymään tai repeämään. Huomasin itse, että suuta on vaikea liikuttaa, joten syöminen ei oikein odotellessa onnistu tai en itse ainakaan sitä suosittele, hih. Musta naamio on melko hurjan näköinen, tyttärenikin totesi minulle "äiti, sinä näytät ihan hirviöltä" ja rupesi kikattelemaan.

Kun on aika irroittaa naamio, niin täytyy ennen irroittamista varmistaa, että naamio on kokonaan kuivunut. Kannattaa aloittaa naamion irroittaminen reunoilta. Itse yllätyin siitä miten siististi sen saa kuorittua pois. Naamio tosiaan irtoaa helposti, yhtenäisenä ja siitä huomaa mitä kaikkea kasvoista on siihen tarttunut. Naamion irroittaminen saattaa nipistää ja iho voi hieman punoittaa. Itselläni naamion irrottaminen ei kuitenkaan sattunut. Iho on tuntunut sen jälkeen raikkaalta ja ihanan pehmeältä. Muutoksen huomaa heti! Lopuksi kasvot huuhdellaan lämpimällä vedellä ja pestään pois mahdolliset naamion rippeet.

Omalla kohdallani parasta naamion käytössä on ollut se miten vaivatonta se on ja miten pehmeä ja sileä ihostani on oikeasti tullut. Itse käytän naamiota kerran viikossa, mutta halutessaan sitä voi käyttää myös toisen kerran viikon aikana. Ihanaa kun kasvoni ovat puhtaat ja raikkaat. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, että tosiaan iho tulee pehmeämmäksi jo yhden kerran jälkeen. Nyt jo useamman viikon naamiota käyttäneenä voin ilokseni todeta, että kasvoni eivät ole enää kuivat, iho on tasainen ja ihanan pehmeä.

Sain myös mieheni mukaan testaamaan The Incredible Face Mask naamiota ja hänkin on päässyt nauttimaan pehmeämmistä, puhtaammista kasvoista.

Tässä vielä kooste The Incredible Face Mask naamion käytöstä:

Levitä naamio puhtaille, kuiville kasvoille. Jätä riittävästi tilaa hiusrajaan ja kulmakarvojen ympärille. Anna vaikuttaa 30-45 min, odota että naamio on kokonaan kuivunut. Irroita naamio ja tarkastele siihen kiinnittyneitä epäpuhtauksia. Lopuksi huuhtele kasvot lämpimällä vedellä ja pese kasvoilta mahdolliset naamion rippeet. Huomaa miten pehmeä ihosta on tullut.

Naamio on minulle arjen luksusta, ihana pieni hemmotteluhetki kiireisen lapsiperhearjen keskellä. Koodilla hassumask lukijani saavat -30% alennuksen MayBeautyn verkkokaupasta, jossa on myös ilmainen toimitus. Ostoksille pääsee täältä ja linkkiä painamalla alennus tulee suoraan, joten sitä ei tarvitse silloin enää erikseen näpytellä. Alennuskoodi on voimassa 28 päivää eli 24.7.2018 asti. Ihania hemmotteluhetkiä! Minä ainakin nautin ihanan pehmeistä kasvoistani, enkä päästä enää ihonhoitoani retuperälle.

Rv 37 - Tuleva sektio pelottaa

Tänään on menossa rv 37+6. Tähän viikkoon on mahtunut monenlaisia tunteita, kiitollisuutta ja pelkoakin. Tänään kävin KOKS:ssa, siellä tutkittiin miten vauva voi ennen tulevaa sektiota. Kävin käyrällä sekä lääkärin vastaanotolla, sekä minä, että vauva voimme hyvin. Vauvan painoarvioksi saatiin 3683g. Verenpaine mitattiin ja minun täytyy seurailla lukemia kotona, sillä ne ovat olleet vähän koholla, mutta mitään hätää ei ole.

Tosiaan kahdeksan päivän päästä meillä on vauva sylissämme. Mihin tämä aika on mennyt? Miten tätä raskautta on enää niin vähän jäljellä? Tuntuu, että vasta äsken oli syksy ja katsoimme Pekan kanssa tikkua johon oli piirtynyt kaksi viivaa. Vasta äsken oli itsenäisyyspäivä ja joulu, kun kerroimme iloiset uutiset läheisille. Tuntuu, että ei siitä ole edes kauaa kun joulukuussa oli ensimmäinen ultra, näimme pienen ihmeemme silloin ensimmäisen kerran ja uutena vuotena kerroimme raskaudesta somessa ja täällä blogissa. Helmikuussa oli rakenneultra ja sen jälkeen vietimme ihanat pienimuotoiset gender reveal juhlat. Tuntuu, että ei siitä ole edes kauaa, kun saimme tietää odottavamme ihanaa pientä tyttövauvaa. Vasta äskenhän oli huhtikuu ja raskauden viimeinen kolmannes alkoi. Eihän siitä ole kauaa kun pyysimme ystäviämme kummeiksi meidän pienelle ihmeelle ja minulle järjestettiin kiva Mother's Blessing päivä. Ja nyt raskautta on jäljellä enää viikko ja yksi päivä. Ellei jotain dramaattista tapahdu.

Päällimmäisenä tästä raskaudesta on mielessä kiitollisuus. Olen niin kiitollinen ja onnellinen siitä miten hyvin raskaus on sujunut, vauvalla on kaikki hyvin ja miten hyvin olen voinut. Olen niin kiitollinen siitä, että pian sylissäni on ihana pieni vauva, rakas toinen tyttäremme, pieni ihmeemme. En tiedä milloin sen kunnolla ymmärrän? Varmaan vasta sitten kun näen meidän pienen heinäkuisen ensimmäisen kerran.

Nyt kun raskaus on näin loppusuoralla minun täytyy myöntää, että pelkään. Olen tässä raskauden lopulla pelännyt sitä jos meidän heinäkuinen päättäisikin tulla ennen aikojaan, yllättäen, sairaalaan kun on kuitenkin 50km matkaa. Nyt kun se ei näytä realistiselta olen ruvennut pelkäämään tulevaa sektiota.

Kyseessä on iso leikkaus, tiedän kokemuksesta, että siitä toipuminen ja palautuminen kestää kauan. Alku tulee olemaan rankkaa ja vähän ehkä hankalaakin vauvan kanssa. Leikkauksen lisäksi minua jännittää aika osastolla, nyt kun Pekka ei ole siellä päivystämässä, niin kuin Helmin aikana. Minulle on kyllä vakuuteltu, että tällä kertaa vointini olisi leikkauksen jälkeen parempi kuin edellisellä kerralla, koska tällä kertaa minulla ei tule olemaan takana vuorokauden kestävää kipua ja fyysisesti erittäin rankkaa koettelemusta, jonka takia viimeksi sairastuin.

Ainoastaan aika näyttää miten käy. Miten leikkaus sujuu, miten siitä toivun ja miten pärjään vauvan kanssa osastolla. Haluan uskoa peloistani ja jännityksestä huolimatta, että kaikki sujuu hyvin tai ainakin, että selviän siitä mitä vastaan tuleekaan. Onneksi leikkauspäivänä Pekka on tukenani koko päivän, minun ei tarvitse kokea tätä yksin. Ja vaikka Pekka ei ensi viikolla voikaan olla sairaalassa koko aikaa, niin hän tulee olemaan siellä niin paljon kuin töiden puolesta vain ehtii. 10.7 Pekalla alkaa isyysvapaat, jotta hänestä on mahdollisimman paljon apua kotona.

Olen valmis kohtaamaan pelkoni ja kaiken sen kivun, sillä tiedän että palkinto siitä on mitä parhain. Saamme syliimme rakkaan toisen tyttäremme, pienen ihmeemme.

Meidän juhannus

Juhannus, minulle yksi vuoden kohokohdista, ihana keskikesän juhla. Meistä oli kiva siivota koti juhannukseksi, laittaa paikat kuntoon ennen kuin suuntasimme mökille. Olen viettänyt juhannuksen aina mökillä, joten tämäkään juhannus ei ollut poikkeus, vaikka olen viimeisilläni raskaana. Mökiltä sairaalaan on matkaa 80-100 km, ajattelin, että jos synnytys jostain kumman syystä päättäisikin käynnistyä matka ei olisi mikään mahdoton ja kulkeehan ambulanssitkin. Lähdin mökille rennolla fiiliksellä, sillä vaikka raskausviikkoja on jo 37 ei vauva ole näyttänyt minkäänlaisia merkkejä siitä, että olisi syntymässä ennen aikojaan. Minua ei ole supistellut, ei ole ollut kipuja eikä vuotoja eikä mahanikaan ole edes laskeutunut. Rehellisesti sanottuna en tiedä kyllä olisinko uskaltanut lähteä, jos olisi ollut jotain merkkejä siitä, että synnytys voisikin käynnistyä tai oma vointini olisi ollut jollain tapaa muuten huono.

Lähdimme matkaan torstaina, meiltä kotoa mökille ajelee noin puolisen tuntia, sen verran jaksan vielä hyvin istua autossa. Kotoa lähtiessä oli vielä aurinkoista ja ihan kivakin keli, mutta melko pian mökille päästyämme pilvet kerääntyivät, rupesi tuleemaan ja olemaan kylmä. Helmi ja Pekka kävivät saunassa, grillasimme ja illalla herkuttelimme vielä vohveleilla. 

Perjantaina myös vanhempani, Helmin mamma ja pappa tulivat mökille. Juhannusaattona ajelimme perinteisesti isovanhempieni S-mamman ja P-papan mökille, jonne "koko suku" kokoontuu, omalta mökiltä on sinne matkaa noin puolisen tuntia. Helmistä oli hauska mennä sinne vanhempieni kyydissä, meillekin oli Pekan kanssa ihan mukavaa vaihtelua matkata autolla ihan kahdestaan, hih. Syy miksi ajelimme sinne kahdella autolla oli, että pääsemme lähtemään sieltä omalle mökille heti kun minusta alkaa tuntumaan siltä, että tarvitsen lepoa. Helmistä oli niin kiva nähdä pikkuserkkuja ja päästä leikkimään heidän kanssa. Ennen kuin vanhempani rakensivat oman mökin, mökkeilimme täällä. Minulle tämä isovanhempieni mökki on rakas paikka, siellä olen viettänyt lapsuuteni kesät. On ollut hauska kertoa Pekalle minkälaista oli viettää juhannusta ja kesälomia täällä, kun olin lapsi. Minusta on myös ihanaa, että oma tyttäreni viettää juhannusta samassa paikassa kuin minä ollessani hänen ikäisensä. Olen aina ollut sukurakas ja perhe on minulle todella tärkeä, joten ei tulisi mieleenikään olla juhannuksena missään muualla, hih.

Juhannusaattona, illalla palatessamme omalle mökille vielä grillasimme ja herkuttelimme. Harmitti todella paljon kun keli oli niin surkea, oli todella kylmä ja vettä satoi koko päivän, myös sähköjä ei ollut useampana tuntina. Vaikka se harmittikin, että keli oli huono, niin toisaalta emme antaneet sen liiaksi haitata, sillä Pekan lomalla mökkeilimme paljon ja silloin nautimme upeista kesäkeleistä. Mitä sitten jos kesällä joukkoon mahtuu vähän huonompiakin kelejä? Yöllä kävimme Pekan kanssa vielä saunassa ja Pekka kävi yöuinnilla, minua ei sillä kelillä olisi saanut veteen millään. hih. 

Lauantai, juhannuspäiväkin näytti kököltä. Herätessä tuuli oli edelleen voimakas ja taivas harmaa. Onneksi kuitenkin päivän mittaan tuuli vähän helpottui eikä onneksi ollut niin kylmä eikä satanut niin kuin edellisenä päivänä. Helmistä oli niin hauska leikkiä ja riehua vanhempieni kanssa, kahlailla vedessä, kerätä ja heitellä kiviä järveen sekä katsella lintuja, näimme joutsenen ja västäräkin. Sitten olikin aika grillata, Pekka oli taas kypsentänyt grillissä vaikka mitä herkkuja, äitini oli kattanut pöytään monenlaista syömistä! Saimme kaikki mahamme täyteen, oli mukava syödä ja viettää laatuaikaa yhdessä. Syömisen jälkeen vähän aikaa lepäiltiin ja sitten olikin aika saunoa ja mennä vielä uimaan ennen kotiin lähtöä. Helmistä oli hauska taas ratsastaa yksisarvisen, "heposen" kyydissä ja leikkiä vedessä isin ja papan kanssa, hih. Kun vesileikit oli leikitty, herkuttelimme letuilla ja sitten olikin aika meidän perheen lähteä ajelemaan kotiin päin. Juuri kun olimme lähdössä saimme hetken ihailla sinistä taivasta ja ihanaa auringonpaistetta. Mietimme, että miksi ilman piti parantua juuri silloin kun olimme lähdössä, höh.

Vaikka kelit eivät olleet sitä mitä toivoimme, meillä oli silti ihana ja kiva juhannus. Meistä oli niin hauskaa, että Pekalla oli kolmen päivän vapaat ja näin ollen meillä oli mahdollisuus viettää mökillä useampi päivä. Tämä sunnuntai onkin mennyt meillä tytöillä aika rennosti, nukuimme pitkään ja olemme lepäilleet. Onneksi Pekallakaan ei ole ollut rankkaa töissä. Huomenna minä suuntaankin KOKS:iin, siellä tarkastetaan vauvan tilanne ennen tulevaa sektiota. Hurjaa, että raskautta on enää 10 päivää jäljellä! 

Tuleva kerholainen

Kyllä vaan, meidän Helmi, tuleva isosisko on nyt myös tuleva kerholainen. Laitoimme keväällä hakemuksen menemään ja vähän aikaa sitten saimme tietoomme, että Helmi aloittaa syksyllä läheisessä päiväkerhossa.

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Kiddex Oy:n kanssa.

Toivoimme kovasti, että Helmi mahtuisi mukaan päiväkerhoryhmään, sillä Helmi on nauttinut perhekerhossa käymisestäkin. Perhekerhon miinus on ollut se, kun sitä on niin harvoin, vain kaksi kertaa kuukaudessa, kun taas tätä päiväkerhoa on kaksi kertaa viikossa. Se on mielestäni juuri sopiva määrä tälle meidän 3.5-vuotiaalle. Hän näkee siellä kavereita, pääsee puuhastelemaan kaikkia kivoja juttuja ja oppii samalla toimimaan ryhmässä. Helmi on sosiaalinen ja on aina tykännyt muiden lasten seurasta, tiedän sen, että hän tulee viihtymään kerhossa. 

Helmi on todella innoissaan ja odottaa jo kovasti kerhon alkamista. Kerhon aloittamista helpottaa se, kun paikka on ennestään tuttu, siellä olemme käyneet perhekerhossakin. Siellä on tutut lelut ja siellä saattaa olla myös tuttuja kavereita, toinen päiväkerhon ohjaajistakin on sama kuin perhekerhossa. Luulen, että tämä askel jännittää enemmän minua kuin Helmiä, minun pieni tyttöni on jo niin iso, että aloittaa kerhon. Vaikka minua vähän jännittääkin, niin luotan siihen, että Helmi pärjää ja tiedän sen, että hänellä tulee olemaan kivaa kerhossa. 

Minusta oli mukavaa, kun Kiddex ehdotti minulle yhteistyötä ja he lähettivät Helmille uuden ihanan kerhorepun. Tämä sopi meille paremmin kuin hyvin, sillä Helmi tarvitseekin kerhoon uuden, isomman repun. Tämä Affenzahnin vaaleanpunainen Ursula Unicorn reppu on niin söpö ja ennen kaikkea käytännöllinen. Se on tilava ja siinä on erilaisia taskuja, jonne saa helposti laitettua kaikkea tarpeellista kerhoa varten ja/tai neiti voi itse jemmata niihin jotakin, hih. Repussa on myös kätevä säädettävä rintahihna, se pysyy hyvin lapsen selässä ja sitä on mukava kantaa. Repun kanssa on hauska hassutella. Helmin mielestä repun hauskin ominaisuus on kivan ulkomuotonsa lisäksi ulos vedettävä kieli, jonne saa kirjoitettua esimerkiksi repun omistajan nimen, hih.  Myös yksisarvisen käsiä on kiva liikutella ja ne saa laitettua myös silmien päälle. Juuri tämä reppu on Helmille nappivalinta, sillä hän tykkää todella paljon yksisarvisista ja poneista ja kutsuukin uutta ihanaa reppuaan poni-repuksi, hih.

Kauniin ulkomuodon ja käytännöllisyyden lisäksi nämä Affenzahnin hauskat eläinreput ovat myös ekologisia, niiden valmistukseen käytetään kierrätettyjä muovipulloja. Affenzahn on osa saksalaisen Fond Of Bags yrityksen valikoimaa ja reput valmistetaan Vietnamissa vastuullisesti, niissä ei ole myrkkyjä eikä kemikaaleja. Minulle henkilökohtaisesti se on erittäin tärkeää, että tuotteet joita Helmi käyttää ovat turvallisia ja tiedän missä ne on valmistettu. Tämän Ursula Unicornin lisäksi Affenzahnilla on monenlaisia ihania eläinreppuja tässä 8 litran koossa ja myös pienemmässä 4 litran koossa.

Lisää tietoa Affenzahnin repuista ja jälleenmyyjistä löydät täältä https://www.kiddex.fi/tuotemerkit/affenzahn/

Minun raskaustyyli

Tässä postauksessa kerron minun raskaustyylistäni, minkälaisia vaatteita olen ostanut ja pitänyt nyt raskausaikana ja miksi. Ajattelin, että tästä jää minulle hauska muisto, samalla ehkäpä joku voi saada tästä ideoita omaan pukeutumiseen, hih. 

Tuttuun tapaan olen pitänyt päälläni aika paljon mustaa, mutta myös valkoista ja jopa värillisiä mekkoja, hih. Olen ostanut sellaisia vaatteita, joita voin käyttää mahdollisesti myös raskauden jälkeen, mielestäni sellaiset vaatteet ovat käytännöllisiä ja pitkäikäisiä. Olen nyt raskaana ollessani ostanut vain kolme mekkoa ja äitiyslegginsejä. Muut vaatteet ovat olleet minulla jo aiemmin ja päätin käyttää niitä myös nyt raskaana ollessani.

Ainoat äitiysvaatteet mitä omistan on H&M:ltä ostetut mustat äitiyslegginsit, joita minulta löytyykin useampi pari, sillä käytän niitä päivittäin. Kaikki muut käyttämäni vaatteet eli topit, mekot ja tunikat ovat ns. normivaatteita. Olen käyttänyt eniten Vimman mekkoja, Yo Zen:n mekkoa, Marimekon mekkoa ja H&M:n mustaa tunikaa ja maximekkoa sekä erilaisia huiveja.

Yleensä tykkään pitää väljempiä vaatteita, mutta nyt kauniin muhkean raskausvatsani kanssa olen tykännyt pitää myötäilevämpiä vaatteita, joissa ihana pyöreä masuni korostuu. Aluksi jännitin kireämpien vaatteiden pukemista, pelkäsin olla liikaa esillä muotojeni kanssa, mutta päätin poistua mukavuusalueeltani ja nauttia kasvavasta vatsastani. Olen tämän prosessin myötä huomannut pienen parannuksen kehokuvassani ja olen pystynyt aidosti ihailemaan muotonani enkä vain peitellyt niitä. Pelkään vain, että raskauden jälkeen, kun vatsani taas roikkuu, niin on vaikeampaa nähdä kropassa kauniita piirteitä. Kuitenkin toivon, että pystyisin olemaan armollinen itseäni kohtaan ja kantaa sitten itseäni yhtä ylpeästi kuin nyt raskaana ollessani. Saa nähdä miten sitten käy.

Olisi toisaalta ollut kiva ostaa ihania raskausvaatteita, mutta koin, että pärjään näillä olemessa olevilla vaatteilla + muutamalla uudella vaatteella. Tosiaan oman kokemukseni pohjalta raskausvaatteet eivät ole pakollisia hankintoja, paitsi legginsit (tai housut). Jouduin nimittäin jo aika aikaisessa vaiheessa luopumaan normilegginseistä ja siirryin käyttämään mukavampia äitiyslegginsejä. Niinhän se pitää tehdä miten parhaaksi näkee, ehkä tilanne olisi toinen, jos olisi enemmän rahaa käytettävissä? Voi myös olla, että toimisin silti samalla tavalla kuin nyt ja miettisin raskausajan vaatteita pidemmän päälle. Eli tekisin hankintoja mitkä ovat pitkäikäisiä, hih. Olen kirjoittanut monia raskauspostauksia, joissa näkyy raskaustyylini ja nämä käyttämäni vaatteet

Meidän kesäloma

Kun kesäloma alkoi toukokuussa, niin kirjoitin postauksen meidän kesälomasuunnitelmista. Täältä pääsee kurkkaamaan mitä meillä oli silloin mielessämme. Tässä postauksessa muistellaan meidän ihanaa kesälomaa, kivoja reissuja ja mukavaa yhdessäoloa. Mitä kaikkea meidän kesälomaan mahtui?

Päällimmäisenä mielessä meidän kesälomasta on se, miten hyviä kelejä on ollut, vaikka toki joukkoon mahtui muutama kylmempi sadepäiväkin. Olemme saaneet nauttia auringosta ja ihanista hellepäivistä. Olemme käyneet rannalla ja mökkeilleet joka viikko, joskus useammankin kerran viikossa. Mökille on kiva tehdä ex tempore reissujakin, sillä mökille ajaa meiltä vain vähän reilu puolituntia. Olemme leikkineet kivoja vesileikkejä, saunoneet ja grillanneet paljon. Mökillä on ollut ihanaa ja mukavan rentoa, Helmikin on todennut monta kertaa, "äiti, on meillä kivaa mökillä".

Pidän todella paljon Pekan leivonta/ruuanlaitto harrastuksesta ja olemmekin herkutelleet paljon. Isi on hemmotellut meitä tyttöjä lomalla vaikka millä herkullisilla ruuilla. mm. tekemällä pizzaa, croisantteja, kierresämpylöitä, tacoja, törkeän hyvää lihamureketta, lettuja, vohveleita, pannaria ja keksejä +. Olemme syöneet tuoreita mansikoita ja mustikoita, niin lettujen päällä kuin sellaisenaankin. Kyllä tuoreet marjat ja tietysti jäätelö kuuluvat kesään!

Olemme tehneet kivoja reissuja ja retkiä. Vietimme Pekan kanssa ihanan viikonlopun kahdestaan Helsingissä toukokuun lopulla. Olemme koko perhe käyneet loman aikana Kotkassa Katariinan Meripuistossa ja tehneet monia kivoja reissuja täällä koti-Kouvolassa. Olemme käyneet Pekan kanssa treffeillä Mustilassa, koko perhe yhdessä kiertelemässä Kasarminmäellä, Mökillä ja Verlassa sekä Tykkimäessä. Kävimme myös Espoossa Pekan serkun häissä, aivan ihanat juhlat! Mutta huomasin, että pidemmät automatkat eivät enää onnistu. Siksi jouduimme hylkäämään toivomani Porvoon reissun, sillä reissu olisi ollut liian rankka tähän raskauden loppumetreille.

Mökkeilyn, herkuttelun ja kivojen reissujen lisäksi olemme tietysti nauttineet olostamme, olemme rentoutuneet ja olemme välillä myös olleet vain, tekemättä mitään. Nautin todella paljon siitä kun Pekka oli kotona. Minulla oli mahdollisuus nukkua pitkään, jos yö oli mennyt valvomiseksi ja pystyin välillä nukkumaan päikkäreitä. Helmikin nautti isin lomasta, oli hauskaa touhuta isin kanssa, riehua ja reippailla, sillä äiti on tällä hetkellä vähän tylsää ja väsynyttä seuraa, hih.

Olemme tässä loman aikana myös valmistautuneet vauvan tuloon. Olemme ottaneet monenlaisia ihania masukuvia ja ikuistaneet raskautta. Pekka on maalannut pinnasänkyä ja puista lelukaarta. Olemme tehneet viimeisiä hankintoja meidän pienelle ihmeelle. Nyt kaikki tarpeellinen on hankittu, osa tosin vielä matkalla meille, mutta tilattuna kuitenkin. Kävimme Pekan kanssa yhdessä KOKS:ssa jossa meille selvisi vauvan tuleva syntymäpäivä. Nyt vain odotamme heinäkuun alkua, että saamme hänet syliimme.

Minua naurattaa, kun keväällä kirosin sitä, että Pekalla on taas loma touko-kesäkuussa, mutta loman alettua peruin äkkiä kaikki aiemmat puheeni. Tälle Pekan lomalle sattui nimittäin todella upeita kelejä, hellettä ja aurinkoa. Sitä kun ei voi kukaan tietää, vaikka myöhemmin kesällä olisikin kylmää ja sateista? Pekka totesi itsekin, että nyt voi palata takaisin töihin hyvillä mielin, kun on saanut nauttia upeasta Suomen kesästä. Pekka on nyt muutaman viikon töissä ja sitten heinäkuun toisella viikolla aloittaakin isyysvapaat ja on sitten kotona pari viikkoa. Pekalla on nyt onneksi aika kevyt töihin paluu, sillä parin päivän päästä hänellä on kolmen päivän vapaat, ihanaa! Kevyt muutos meille tytöillekin, kun ei tarvitse heti olla Pekasta niin paljon erossa, hih. Meillä oli kyllä ihana loma! Vaikka loma meni jo, niin kesä on kuitenkin vasta aika alussa, teemme varmasti vielä monia kivoja juttuja. Toivotaan, että loppukesäkin tulee olemaan aurinkoinen ja lämmin. ♡