Pekan viimeiset isyysvapaat on nyt pidetty. Aika on mennyt todella nopeasti, vähän liiankin nopeasti. Olisimme nimittäin Helmin kanssa pitäneet isin vielä pidempääkin kotona. Tosiaan Pekalla oli tässä marraskuussa neljän viikon "loma". Lomaksi sitä ei oikeastaan voi kutsua, sillä Pekka oli isyysvapaillaan todella ahkera. Tietysti hän vietti paljon laatuaikaa Helmin kanssa, kokkaili ja remppailikin vähän siinä sivussa. Ehdimme tekemään vaikka mitä kivaa isyysvapaiden aikana: saimme nauttia perheen keskeisestä laatuajasta, lumileikeistä, kävimme koko perhe Helsingissä ja ehdimme rauhassa valmistella Helmin ihania 2v juhlia. Isi ja tytär saivat viettää aikaa myös ihan kahdestaan.
Lokakuu oli jotenkin vähän rankempi kuukausi minulle, joten Pekan viimeinen isyysvapaa ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. Olen niin kiitollinen Pekasta, että hän ymmärtää sen, että joka päivä koko päivä villin taaperon kanssa käy työstä. Siis siinä mielessä että tekemistä riittää. Pekka osaa arvostaa minun hommaani kotiäitinä ja ymmärtää sen, että se voi välillä olla melko rankkaakin.
Huomaan olevani nyt Pekan vapaiden jälkeen paljon virkeämpi ja paremmalla tuulella: Olen saanut levättyä, se on niin sitä arjen luksusta! Pekka heräsi urhoollisesti Helmin kanssa, hoiti meidän asioita, siivoili, kokkaili ja tietysti leikki Helmin kanssa. Kyllä minulla on ihana mies! Älkää huoliko, kyllä Pekka sai myös lepäilläkin, hih.
Tänään on Pekan ensimmäinen työpäivä isyysvapaiden jälkeen ja meillä on Helmin kanssa jo nyt todella kova ikävä isiä<3 Mitenköhän tämä isintyttö pärjäilee, kun isi ei olekaan kotona joka päivä koko päivän? Onneksi Helmi sai Pekalta paljon haleja varastoon. Pekalla on tässä talven aikana viikon loma jossain vaiheessa, silloin meillä on taas vähän enemmän aikaa yhdessä perheenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡