Oi mikä piristys odotti tänä aamuna ikkunan takana! Maahan oli satanut ensilumi. 3v hihkui innoissaan, että "jee, nyt on joulu!" Vähän piti toppuutella, että vielä ei ole joulu, mutta ulkona on kyllä jouluisen näköistä, hih. Pakkohan se oli heti pukea ja mennä ulos lunta ihmettelemään, laittaa päähän tonttulakki.
V käveli pitkin pihaa, oli hauskaa, kun kengistä jäi jäljet lumeen. Hän meni leikkimökin luokse tekemään lumisoppaa ja ihmetteli hiekkalaatikon luona, kun ei saanutkaan hiekkakakkuja tehtyä.
Myös pikkuinen L kävi ulkona. Hän pääsi näkemään lunta ensimmäisen kerran. Kyllä siinä olikin ihmettemistä. "Ja mikä tuo kylmä viima onkaan", hän varmaan mietti. Meidän pieni söpö nallukka.
Tosiaan sen olen oppinut tässä vuosien varrella, että meidän keskimmäinen ei tykkää talvisin ulkoilla... kuin pienen hetken. Hän ei tosiaan ole talvi-ihminen, heh. Viima, tuuli ja pakkanen ei ole kivaa kun poskia palelelee. Mutta talvisin on hauska tehdä lumiukkoja, lapioida ja kiipeillä lumikasoissa. Tosin vielä ei lunta niin paljon tullut että pääsisi niitä ns kunnon lumileikkejä leikkimään.
Ulkona kuitenkin näytti kauniilta ja pääsihän sitä lunta vähän ihmettelemään ja tunnustelemaan. Kyllä tuo lumi vaan tuo joulun tuntua. Heti piti sisään tullessa laittaa joululaulut soimaan ja ottaa kupit kaakaota. Katsottiin myöhemmin myös V:n toiveesta Frozen elokuva, hih.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡