keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Joulumieli on alkanut löytymään

Marraskuussa en uskonut, että voisin löytää joulumielen, sellaisen mikä minulta yleensä löytyy, mieli oli aika synkkä. Vieläkin minulla on joulun suhteen vähän ristiriitaisia ajatuksia ja sen suhteen on vaikea tehdä päätöksiä. Tällä kertaa, ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni olen joulun kanssa vähän hukassa. Se on tuntunut hämmentävältä kaltaiselleni ihmiselle, joka oikeasti rakastaa joulua ja hössöttää siitä yleensä jo elokuusta asti.


Olen kuitenkin niin iloinen siitä, että joulumieltä on alkanut löytymään. Oikeasti. Ei niin isosti ja riehakkaasti ehkä kuin yleensä, mutta kuitenkin. Vaikka minulla ei ole ollut tänä vuonna voimia valmistautua jouluun niin hyvin kuin olisin halunnut, tiedän, että meille tulee ihana joulu. Joskus vähemmän on enemmän. 


Osittain sitä joulumieltä on alkanut löytymään ns. pakottamalla. Vaikka en olisi yhtään jaksanut, olen laittanut kotiin vähän joulukoristeita, leiponut pipareita ja tehnyt muita jouluisia juttuja. Koska oikeasti tykkään niistä jutuista. Ostin myös tuon ensimmäisessä kuvassa näkyvän jouluhömppämukin itseäni piristämään, se on ollut minulla käytössä päivittäin. Kun se kädessäni katselen takapihan kuusien oksille leijailevaa lumisadetta, niin pakosti joulumieli alkaa löytymään. Tiedän sen kokemuksesta, että kun keskittyy hyviin ja kivoihin asioihin ja pakottaa itsensä miettimään niitä, lopulta hyvä voittaa pahan.


Mukavaa joulunodotusta kaikille. Jos se tuttu joulumieli ei heti löydy, älä luovuta! Tiedän, että myös se on ihan ok, vaikka joulumieltä ei löytyisikään, mutta minä olen halunnut löytää sen. ❤

tiistai 7. joulukuuta 2021

Leevi 6kk

Meidän rakas poitsu "Leevi-Leeviskäinen" on jo 6kk ikäinen! Oikeastaan on ollut jo muutaman päivän ajan, hih. ♡


Olen niin onnellinen, kun raskausaikana päädyin tilaamaan meidän poitsulle tuon Hello World kuvausviltin. Olen ottanut hänestä kuvan siinä joka kuukausi ja aion jatkaa kuvien ottamista siihen asti, kun hän täyttää vuoden. ♡

Olen varmaan joka kuukausi sanonut ja ihmetellyt sitä miten nopeasti hän kasvaa. Nyt kuvia katsomalla huomaan, että siinä on perää. Hän on todella kasvanut hurjaa vauhtia. Syntyessään hän painoi 2798g ja oli 48cm pitkä. Nyt puolivuotiaana hän painaa 8725g ja on 67cm pitkä. ♡
Leevi kasvaa ja kehittyy hyvään tahtiin. Neuvolassa katsottiin myös miten Leevi tuettuna istuu ja ottaa käsillä tukea. Refleksit löytyy. Se on kuulemma hyvä juttu, että Leevi pyörii akselinsaympäri ja harjoittelee kovasti ryömimistä, nostaa käsillään ylävartaloa ja jaloilla jo vähän yrittää työntää itseään eteenpäin. Hampaita vilkaistiin, hänellä on suussa kaksi hammasta keskellä alhaalla, ollut jo pari viikkoa. Katsottiin myös miten hän nappaa kiinni narussa olevasta helmestä. Hyvin löytyi helmi käteen, hih. Leevi oli taas hyväntuulinen oma itsensä. Terveydenhoitaja kysyi "onko hän aina näin leppoisa", niin iloksemme vastasimme että "kyllä yleensä on". Vaikka kyllä hänestä ääntäkin lähtee, kun/jos tarve sitä vaatii. ♡


Leevi syö ja nukkuu hyvin. Kaikista muista ruuista hän tykkää paitsi maissista. Marjapuuro ja hedelmäsoseet ovat varmaan kuitenkin niitä lemppareita, hih. Vähän haikeaa, kun aika menee niin nopeasti, nyt siirryimme 1 Tuutista (maitopohjaisesta äidinmaidonkorvikkeesta) 2 Tuutiin (maitopohjaiseen vieroitusvalmisteeseen). Leevi on kokeillut muutamia kertoja syödä itse maistelututin avulla banaania, se sujuu hienosti. Hauskaa! Leevi nukkuu yleensä kahdet päiväunet, tai kolmet, riippuen päivästä. Päiväunet ovat kestoltaan yleensä 2-4 tuntia ja ne nukutaan ulkona vaunuissa. Leevi nukkuu usein yöllä 8-10 tuntia ja herää syömään 0-2 kertaa. Leevi nukutetaan omaan sänkyyn, jos hän yöllä herää, niin sitten hänet otetaan viereen jatkamaan unia. ♡


Leevi istuu sylissä, on istunut tuettuna jo aika pitkään, monia viikkoja. Hän ns. pykää itseään pystyyn istuma-asentoon. Nyt olemme kokeilleet häntä muutamia kertoja myös syöttötuoliin. Leevin mielestä siinä on hauska istua ja katsella mitä pöydän ääressä tapahtuu, samalla käsillä huiskuttaa pöydällä olevia leluja tai kirjoja. Lattialla hän pyörii, kääntyilee ja vaihtaa matolla paikkaa. Mielenkiinnolla odotamme milloin hän lähtee ryömimään. Leevistä on kiva leikkiä vatsallaan ja tavoitella leluja, huiskuttaa niillä ja tietysti pureskella. Hän kuolaa paljon ja kaivelee suuhun, saa nähdä ilmestyykö kohta suuhun lisää hampaita. Leevin lemparileluja tällä hetkellä on ehkäpä värikäs pehmeä auto, dinohelistin, virkattu mustekala "Herra lonkeroinen" sekä kaikki mahdolliset purulelut ja rapisevat lelut. ♡


Viimeinen vauvani täytti jo 6kk. Puolet vauvavuodesta jäljellä, en voi uskoa sitä! Miten aika on voinut mennä näin nopeasti? Onneksi olen nauttinut joka hetkestä, sylitellyt ja suukotellut häntä niin paljon kuin olen voinut. Leikkittänyt, hoivannut, lukenut ja laulanut. Hänen vauvavuodestaan jää monia ihania kuvia muistoksi.  ♡

maanantai 6. joulukuuta 2021

Meidän itsenäisyyspäivän perinteet

Hyvää itsenäisyyspäivää! Onnea 104-vuotias Suomi. ♡ 


Me juhlimme itsenäisyyspäivää ja meillä on siihen liittyen monia perinteitä. Koristelemme kotia Suomen lipuilla. Teemme itse (Pekka ja lapset) karjalanpiirakoita. Aamuisin meillä on brunssi. Paistamme/koristelemme pipareita. Herkuttelemme suomalaisella suklaalla. 



Muistelemme sodassa taistelleita ja kaatuneita. Viemme haudoille kynttilöitä. Sytytämme myös kotona kynttilöitä. Muistelen isovanhempiani. Kuuntelen Finlandia hymnin. Puhumme suomalaisuudesta ja mietimme mikä on parasta Suomessa. Hyviä juttuja kun on todella paljon.


Lasten mielestä Suomessa parhaimpia juttuja on mm: erilaiset juhlat kuten joulu ja synttärit, SAUNA, Muumit ja Herra Hakkarainen, erilaiset kirjat. Se että täällä ei saa roskata luontoa, erilaiset vuodenajat ja säät, talvella lumiukon tekeminen, lumileikit ja joulukuusen koristelu, kesällä trampoliinilla pomppiminen ja vesileikit, syksyllä voi heittää tippuneita lehtiä ja silloin on myös halloween, keväällä pääsiäinen ja hiekkalaatikkoleikit on kivoja ja se kun kukat alkaa kukkimaan.



Suomessa tosiaan yksi parhaimmista asioista on meidän upea ja monipuolinen luonto, mitä tulee kunnioittaa ja arvostaa. Myös tasa-arvo, se, että tyttölapsillani on yhtä hyvät mahdollisuudet elämässä kuin poikalapsellani. Se ei kaikkialla maailmassa ole vieläkään mahdollista. 


Haluan kiittää kaikkia sotiemme veteraaneja ja lottia meidän itsenäisestä Suomesta. Sytytän kynttilöitä heidän muistolleen. Himmetä ei muistot saa. Toivottavasti tämä maa ei enää koskaan näe sotaa. Rakkautta ja rauhaa, hyvää itsenäisyyspäivää. 

sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Toinen adventti

Toinen adventti, joulu tulee koko ajan lähemmäs, ihanaa! Olemme koko joulukuun saaneet nauttia lumesta. Ulkona on niin kaunista ja tunnelmallista. Tänään pakkasta oli jopa -17, hrrrr. Tässä kuluneen viikon aikana olemme puuhailleet muutamia jouluisia juttuja. On osteltu lahjoja ja otettu joulukorttikuvia. Tyttöjen huoneeseen laitettiin kuusi ja he koristelivat sen kauniisti. Laitoimme lisää kausivaloja ja muutamia koristeita. Katsoimme Mikki Hiiri Olipa kerran joulu elokuvan ja olemme katselleet youtubesta jouluisia lastenlauluvideoita.


Tänään toisena adventtina kuuntelimme joululauluja, sytytimme adventtikynttilät ja lapset löysivät joulusukista tontun tuomat yllätykset. Tyttöjen sukista paljastui merenneitobarbiet viestin kera "Heippa, tässä teille uudet kivat kylpylelut. Olisiko tänään sopiva päivä kylvylle? Terveisin Tonttu." Poitsun joulusukasta paljastui söpö pieni vauva-ankkapehmo mitä on tunnusteltu, maisteltu ja halailtu, hih. Leivoimme pipareita ja tosiaan illalla laitettiin saunapäälle, saunoimme ja lapset pääsivät kylpyleikkeihin. Hauskaa, kun on pitkä viikonloppu ja Pekalla on tässä yhteensä viiden päivän vapaat. Hän menee vasta tiistaina töihin. Kivaa, kun olemme viettäneet laatuaikaa yhdessä koko perheenä. 



torstai 2. joulukuuta 2021

Meidän perheen joulukalenterit

Minkälaisia joulukalentereita meidän perheeltä tänä vuonna löytyy?


Monena vuotena meidän lapsilta on löytynyt useita joulukalentereita. Me olemme ostaneet lapsille heidän toivomansa kalenterit. Sitten vielä isovanhemmat ovat halunneet ilahduttaa ja sitten vielä ehkä joku muu. Kyllähän niitä kalentereita silloin kertyy. 


Eikä siinä mitään, jos luukkujen avaaminen tuntuisi kivalta ja jännittävältä mistä lapset olisivat innoissaan. Viime vuonna kävi kuitenkin niin, että lapset eivät jaksaneet availla kaikkia joulukalentereiden luukkuja. Tuntui, että joulukalentereiden ilo ja yllätykset vaihtuivat siihen, että luukkujen avaamisesta tuli työlästä. Lapsilta saattoi jäädä luukkuja avaamatta. Ja minusta siinä menee joulukalentereiden idea. Siksi päätin, että tänä vuonna lapsille tulee vain yhdet avattavat joulukalenterit. Haluan, että ilo ja innostus säilyy.


Me emme ostaneet tänä vuonna lapsille ollenkaan joulukalentereita. Mammalta ja papalta tytöt saivat toivomansa Chupa Chups tikkarikalenterit, poitsu meidän toivoman Petteri Kaniinin kirjajoulukalenterin. Lapset saivat mummilta ja ukilta yhteisen kirjajoulukalenterin: Maukka, Väykkä ja mieletön lumipallo. Tytöt saivat yhdet suklaakalenterit A-mummilta (kummitädiltäni), mutta päädyimme siihen, että otimme suklaat kalenterien sisältä ja tytöt saavat kupista valita joka päivä yhdet suklaat. Nyt heidän ei tarvitse aukoa kuin yhdet luukut ja kiinnostus joulukalentereihin säilyy. Varsinkin kun kalenterit ovat heidän itsensä valitsemia. 


En halua kuulostaa kiittämättömältä, koska tietenkin minusta on ihanaa miten monet läheiset haluavat muistaa lapsiamme. Mutta haluan kuitenkin, että joulun odotus on kivaa eikä luukkujen avaaminen tunnu lapsista työläältä. Ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan? Joskus vähemmän on enemmän.


Koska olen nykyään moniallerginen ruokien suhteen, niin on ollut helpompi päätyä suunnittelemaan ja kokoamaan herkkukalenteri itse. Minulla on tänäkin vuonna käytössä aikoinaan Anttilasta ostamamme puinen kuusikalenteri. Pekka on ostanut minulle yllätyksenä sisällön, joten en yhtään tiedä mitä sieltä minäkin päivänä tulee. Hauskaa! 


Pekka olisi halunnut tämän vuoden uutuuden: Patukkakalenterin, mutta päätyi kuitenkin ostamaan patukoita ja muita herkkujuttuja itse, että saa syödä enemmän niitä lemppariherkkuja, hih. Olemme aikoinaan ostaneet H&M:ltä kankaisen joulukalenterin, mitä emme ole montaa kertaa käyttäneet. Nyt se sopii tähän tarkoitukseen paremmin kuin hyvin, hih. Onneksi olemme säästäneet sen, vaikka mielessä on ollut useamman kerran sen myynti. 


Sitten meiltä löytyy vielä yksi kuvakalenteri. Tai oikeastaan se on minun. Kouvolan seurakunta halusi muistaa kaikkia tänä vuonna 30 vuotta täyttäneitä joulukalenterilla. Miten kaunis ajatus. Myös V:n seurakunnan päiväkerho haluaa ilahduttaa joulukalenterilla, se on osittain toiminnallinen, näemme myös mm videomateriaalia. Hauskaa ja ihana yllätys. Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan mitä kaikkea kivaa kerhon joulukalenterinluukuista paljastuu. 

keskiviikko 1. joulukuuta 2021

Ensimmäinen adventti

Muutama päivä sitten oli ensimmäinen adventti, yleensä silloin joulun odotus kunnolla alkaa. Vaikka kyllähän me jo marraskuun alussa kaivoimme tonttulakit esiin, vaihdoin sänkyyn kuusilakanat ja lisäsimme kuusityynyliinoja sohvalle. Aloitimme kuuntelemaan ja laulamaan joululauluja. Olemme katsoneet jo monenlaisia jouluelokuvia ja jouluisia jaksoja Disney +:sta. Leiponeet joulutorttuja ja pari kertaa pipareita. Laitelleet kausivaloja ja polttaneet paljon kynttilöitä. Aloitin tekemään DIY joululahjoja. 
Mutta nyt annan itselleni luvan kunnolla innostua joulusta, jos siltä tuntuu. Tänään alkoi kaksi meidän jouluperinteistä: sytytimme adventtikynttilän ja kurkkasimme mitkä yllätykset tontut olivat lasten joulusukkiin tuoneet. 


Meillä tosiaan adventtisunnuntaisin tontut tuovat lasten joulusukkiin yllätykset. Tänään he saivat joulukuusenkoristeita. Voi sitä iloa ja riemua. Tämän joulusukkaperinteen olemme Pekan kanssa kehitelleet meille muutama vuosi sitten. Se on tuonut taikaa joulunodotukseen ja ilahduttanut lapsia. He saavat jouluaattona yleensä melko paljon lahjoja, joten meistä on ollut kiva antaa osa meidän perheen omista lahjoista jo ennen joulua, vähän ripotellen. Lapset saavat meiltä aattona 1-2 lahjaa. 


Olemme saaneet meidän mustan adventtilynttelilön Pekan isovanhemmilta, kun muutimme meidän yhteiseen kotiin. Se on meillä käytössä joka vuosi. Sain tämän ihanan Disneyn kynttelikön tänä syksynä äidiltäni,  se pääsee nyt ensimmäistä kertaa meidän joulukotiin esille. Äiti tekee usein huikeita secondhandlöytöjä, tämä on yksi niistä! Kiitos äiti ♡

tiistai 30. marraskuuta 2021

Marraskuun kivoimpia juttuja

Marraskuu mielletään monesti pimeänä ja synkkänä kuukautena. Haluan aina nähdä marraskuun hyvät puolet, koska paljon hyvää siinä onkin. Pimeys voi olla myös tunnelmallista ja kaunista, ainakin kynttilän valossa. Marraskuussa saa jo vähän jouluttaa, on tullut tehtyä jo monenlaisia jouluisia askareita mitkä ilahduttavat. Juhlimme isänpäivää ja esikoisemme syntymäpäivää. Nautimme lumesta, ulkona on niin kaunista. Marraskuussa saimme selvyyden meitä koko syksyn mietityttäneeseen terveyshuoleen. Kaikki on onneksi sen osalta hyvin. Valitettavasti minulle marraskuu on ollut henkisesti todella rankka. On monet itkut itketty, on ollut unettomia öitä ja ahdistusta. Onneksi suunta on eteenpäin ja mieli alkaa olla parempi. Kyllä tämä tästä. Joulu tuo tullessaan iloa ja valoa. Haluan synkkyydestä huolimatta pysyä positiivisena ja siksi listasin taas perinteisesti kuukauden kivoimpia juttuja. Postauksen lopussa linkit kaikkiin marraskuun postauksiin.


Leevi 5kk
Meidän ihana, söpö ja vauhdikas pieni poika, joka kuolaa hirmuisesti. 7345g, 65.5cm. Marraskuun puolen välin tienoilla hänellä ilmestyi suuhun kaksi hammasta, alas keskelle.  🤍


Ensilumi
Se on joka vuosi yhtä ihana tunne kun maahan sataa ensilumi. On niin kaunista ja valoisaa. Lapsilla on hauskaa lumileikeissä ja valkoinen maa saa mielen tunnelmoimaan ja ajattelemaan joulua.


Isänpäivä
Isänpäivä on isien ansaittu juhlapäivä, ainakin meidän perheen super-isille. Kiva marraskuun piristys. Hemmottelimme Pekkaa tekemällä aamupalaa, suukottamalla ja toivottamalla hyvää isänpäivää.  Lapset tekivät ihanat kortit ja lahjaksi hän sai meiltä toivomansa muumitermosmukin. Toivotimme hyvää isänpäivää myös papalle, P-papalle, Ukille ja Ugulille. Veimme kynttilät hautausmaalle muistellen minun pappaa ja isopappaa (Pekan pappaa) ♡ 


Muumipiparkakkutalo
Äitini on tehnyt meille upean muumipiparkakkutalon jo 7 kertaa.  Äitini tuo sen meille aina H:n syntymäpäiväksi. Se on tälläkin kertaa mielettömän hieno! Ihastelemme sitä päivittäin. Muumipiparkakkutalosta on tullut meille ihana jouluperinne. Tytöt koristelivat muumitalon pihan muumihahmoilla. ♡


H täytti 7 vuotta 
Meillä oli marraskuun lopulla kiva juhlaviikonloppu. Perjantaina häntä onniteltiin kotona ja koulussa. Lauantaina hän pääsi parhaan kaverin kanssa Tykkimäki Actionparkiin riehumaan. Sunnuntaina herkuteltiin ja juhlittiin muutamien läheisten kanssa Sylvanian families teemalla. Kiitos kaikille onnitteluista ja muistamisista!  Meillä asustelee ihana ja onnellinen 7-vuotias koululainen. 


Ensimmäinen adventti
Pääsimme aloittamaan kaksi meidän jouluperinnettä: sytytimme adventtikynttilän ja tontut toivat lasten joulusukkiin yllätykset: tällä kertaa joulukuusenkoristeita


Joululahjojen tekeminen 
Arvostan itsetehtyjä lahjoja, niissä on tunnearvoa mitä ei voi rahassa mitata. Tuntuu hyvältä, että joku on ajatellut minua, nähnyt vaivaa vuokseni ja halunnut ilahduttaa minua. Koska siitä tulee niin lämmin olo, haluan myös itse tehdä lahjoja ja tuoda niin sitä samaa lämpöä muille. Minkälaisia lahjoja viime vuonna tein: kurkkaa täältä!

Aarre 1940-luvulta
Sain äidiltäni lainaan vihkon, mihin on kirjoitettu laulujen sanoja. Se on kuulunut mammalleni, kun hän oli teini-ikäinen 1940-luvulla. Mamma lauloi ja hyräili paljon, esimerkiksi silloin, kun hän kokkaili, pesi astioita tai neuloi. Tämä vihko löytyi vasta hänen poismenonsa jälkeen. Uskomaton aarre. Mammalla oli kaunis käsiala. 🤍Laulut kertovat rakkaudesta, kaipuusta, sodasta. Onko laulujen kirjoittaminen ollut hänelle keino käsitellä tunteitaan? Tai ihan vain mukavaa ajanvietettä? Ehkä. Olisi ollut mielenkiintoista keskustella hänen kanssaan näistä lauluista ja kuulla hänen laulavan niitä. Vihkon välistä löytyi myös kaunis kortti. 🤍


Tässä vielä linkit kaikkiin marraskuun postauksiin:











Marraskuun kivoimmat jutut

maanantai 29. marraskuuta 2021

Tällä kertaa minulla on tulevan joulun suhteen kriisi

Meidän joulukoti on yleensä sisustettu aika runsaasti. Monet rakkaat perinnekotisteet on laitettu esille samoin itsetehdyt askartelut. Kotoa on löytynyt joulunvärejä: punaista, vihreää, hopeaa, kultaista... paljon kaikkea. Minulla on ollut monia ideoita jouluun: koristeluihin, sisustukseen, lahjoihin, askarteluihin ja paketointiin. Nyt minulla on tulevan joulun suhteen kriisi. 


Yleensä olen joulukoristeista ja joulun odotuksesta todella innoissani. Olen sanonutkin olevani "jouluhössöttäjä". Rakastan joulua, mutta nyt rankka syksy on vaatinut veronsa, ahdistaa enemmän ja olo on välillä synkempi. Minun on vaikea tehdä päätöksiä tai löytää samanlaista joulufiilistä kuin yleensä. Harmittaa, kun olin suunnitellut lapsille elf on the shelf tonttukalenterin (jo elokuussa), mutta täytyy myöntää, että minulla ei ole voimia toteuttaa sitä tänä vuonna. 


Tuntuu että en jaksaisi jouluhössötystä ja se on kohdallani todella poikkeuksellista ja outoa. Ehkä, kun mieli on myllerryksessä on vaikeampi sietää runsautta ja monia askareita kotona? Väsyttää, koska välillä on ollut vaikea nukahtaa, näen paljon unia mikä tekee myös pöpperöistä oloa. Tiedän, että väsynyt olotila vaikuttaa fiilikseen. Ihan ymmärrettävää, jos kaikesta ei jaksa samalla tavalla innostua tai kokoajan hössöttää.

Joulu aiheuttaa vähän stressiä, vaikka olen jo vuosia toitottanut, että joulun ei pitäisi aiheuttaa stressiä.  Nyt minua kuitenkin stressaa se, että olen ollut joululahjojen suhteen mielestäni ajoissa, mutta pelkään silti, että posti ei ehdi tuomaan paketteja. Jotkut tilaamistani tavaroista eivät ole kuukauden odotelusta huolimatta saapuneet. Inhottavaa, kun pitää alkaa selvittämään mistä viivyttely johtuu. Muutenkin joululahjojen suhteen on täytynyt olla tänä vuonna harkitsevampi ja säästeliäämpi, kytätä alennuksia ja jättää osa lahjojen ostamisesta viime tippaan. Myös se stressaa, kun olemme yleensä tehneet joulukortit itse, mutta nyt meidän tulostin ei toimi. En saa tulostettua lapsista otettuja kuvia kortteja varten, enkä usko että ehdin niitä enää tilamaan. Mitä teen? Äh. Tiedän, että stressiä aiheuttaa kohdallani yleensä se, jos asiat eivät mene niin kuin olen suunnitellut. 


Jotenkin koen huonoa omatuntoa, harmitusta ja hämmennystä siitä, miksi en ole joulusta niin innoissani kuin yleensä. Miksi stressaan, vaikka ei tarvitsisi? Se on vähän höpsöä, sillä silti olen tehnyt ja teen monia kivoja joulujuttuja ja nautin niistä oikeasti. On ihana kuunnella joululauluja ja tehdä lahjoja, katsella jouluelokuvia, askarrella, ihastella lumista maisemaa ikkunasta, leipoa pipareita ja torttuja. Lahjojen paketointi on mielestäni kivaa, odotan vain että pääsisin paketointi hommiin. Onneksi on melkein koko joulukuu aikaa. Minun ei pitäisi olla itseäni kohtaan niin ankara eikä asettaa liikaa odotuksia.


Rahaa ei tarvitse oikeasti stressata, koska tärkeintä on ajatus. Siksi olen myös tänä vuonna tehnyt lahjoja itse. Tiedän myös, että lapset eivät tarvitse valtavaa lahjavuorta kokeakseen ihanan joulun. Pari pakettia riittää, koska tiedän, että he saavat muiltakin lahjoja kuin meiltä. Joulussa kivointa on yhdessä vietetty aika ja perinteet, jouluiset puuhat, hyvä ruoka,  herkut ja tunnelma. Niistä syntyy ihanimmat muistot, vaikka tietenkin lahjat ovat lapsille tärkeitä. 


Joku voi tätä postausta lukiessa miettiä, että mitä hittoa? Koska kyllä meidän kotona jo marraskuussa näkyi ripaus joulua: jouluisia tekstiilejä, kausivaloja, havuja ja muumihyllyssä joulumukeja. Myös muutamia koristeita tai pienempiä paperitähtiä laitettu hyllyille. Meillä vain yleensä joulukuussa koristellaan kotia todella runsaasti ja näkyvästi. Tänä vuonna näyttää toistaiseksi siltä, että koristellaan vähemmän kuin aiempina vuosina, mutta ei sen tarvitse olla huono asia. Joulun tunnelma syntyy pienilläkin jutuilla. 


Tiedän, että vaikka välillä synkistelee, nautin joulunodotuksesta. Se, että en laita kaikkia mahdollisia joulukoristeita ei haittaa mitään. Kerroin Pekalle, että nyt ei tunnu siltä, että haluaisin kuorruttaa kotia joulukoristeilla. Jostain syystä ajatus siitä tuntuu epämukavalta. Kysyin miltä se hänestä tuntuu? Hän sanoi ihanasti, että "vaihtelu virkistää, ei jokaisen joulun tarvitse olla samanlainen". Se on totta. Pitää tehdä niin kuin hyvältä tuntuu. Joskus vähemmän on enemmän, hih.  

sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Paljon onnea rakas H

Paljon onnea rakas, olet nyt 7-vuotias! ♡

Meillä oli kiva juhlaviikonloppu. Perjantaina häntä onniteltiin kotona ja koulussa. Lauantaina hän pääsi parhaan kaverin kanssa Tykkimäki Actionparkiin riehumaan. Sunnuntaina herkuteltiin ja juhlittiin muutamien läheisten kanssa Sylvanian families teemalla. Kiitos kaikille onnitteluista ja muistamisista!  Meillä asustelee ihana ja onnellinen 7-vuotias koululainen. 🤍


Herkuttelimme Pekan tekemällä kinkkupizzalla, mansikkakermakakulla, tiikerikakulla ja kekseillä. Tarjolla oli myös muita pieniä herkkuja. Mamma (äitini) teki upeat kakkukoristeet sokerimassasta. Tarjottavat oli H:n valitsemia juttuja.  ♡