torstai 20. helmikuuta 2020

Retki suolle - Nyt pitäisi olla talvi, mutta kyllä tämä enemmän keväältä tuntuu

Tänään oli niin kaunis päivä, että päätimme lähteä retkeilemään läheiselle suolle, samalla kävimme leikkipuistossa. Ilma oli ihana, mutta kyllä lunta olisi kaivattu. Tämä on niin outo talvi. Nyt on helmikuu ja keli on kuin huhtikuussa, ei lunta, ei pakkasta. Onneksi sentään aurinko paistoi.


Meidän pihalla ei ole lunta, mutta talon vieressä on vielä suht iso lumikasa auran jäljiltä. H:stä oli hauska mennä siihen kiipeilemään. Hyvä, että tällä kertaa otin kuvan, sillä kohta varmaan tämäkin lumikasa muuttuu vedeksi. Yleensä talvisin yksi meidän lempipuuhista on lumikasoissa kiipeily. Valitettavasti tämä hupi on jäänyt tänä talvena todella vähäiseksi. 



Kiipeilyjen jälkeen pääsimme suolle. Lapset ihmettelivät jäisiä lammikoita. Oli hauskaa heitellä kiviä, käpyjä ja keppejä, katsoa mikä niistä rikkoo jään ja mitkä vaan liukuvat. 





Näitä kuvia katsoessa ei millään uskoisi, että nyt on helmikuu. Nyt pitäisi olla isot kinokset lunta ja pakkasta, nyt pitäisi talvi olla parhaimmillaan. Lunta ja pakkasia ei ole tänä talvena juurikaan näkynyt, ihan pikkuisen vain, surullista. Aivot ei millään meinaa käsittää, että tosiaan nyt on talvi eikä kevät. Sillä kyllä tämä keli enemmän keväältä tuntuu.




Kun se "kunnon talvi" ei näytä tulevan niin tämä tilanne on nyt vain hyväksyttävä ja löydettävä iloa jostain muusta kuin lumesta. Tänään iloa toi aurinko ja lasten riemu leikkipuistossa. Oli kiva kiikkua, keinua keinulaudalla, kiipeillä ja laskea mäkeä. Nähdä lasten iloiset kasvot ja kuulla riemunkiljahduksia.







Vaikka lunta kaipaankin, niin mielestäni suolla oli silti omalla tavallaan kaunista. Näimme ihanan auringonlaskunkin, vaikka se ei kuvissa näytä oikein miltään. Meillä oli kiva päivä, oli ihana ulkoilla auringonpaisteessa ja kiva leikkiä kun oli kuivaa, vaatteet eivät kaatuneet, heh. Huomenna onkin jo viikonloppu, H:llä alkoi kerhosta talviloma, saa nähdä mitä kaikkea kivaa keksitään.

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Isäni isoäidin tekemä yksivuotismekko - Sitä on pitänyt minun lisäkseni myös molemmat tyttäreni

Minulla on monenlaisia esineitä millä on minulle todella paljon tunnearvoa. Suvussa kulkeneita aarteita tai juuri minulle tehtyjä juttuja. Yksi näistä ihanuuksista on tämä isäni isoäidin tekemä yksivuotismekko.


Isäni isoäiti "Pii" on menehtynyt minun ollessani n.viisivuotias. Valitettavasti minulla ei ole hänestä kauheasti muistikuvia, mutta olen nähnyt hänestä valokuvia ja kuullut monia tarinoita. Sen tiedän, että hän oli taitava ompelija. Ajattelen, että hänen muistonsa elää hänen tekemissään käsitöissä.


Tämä mekko on mielestäni todella kaunis ja taitavasti tehty. Se on melkein 30 vuotta vanha ja edelleen ajaton ja kaunis. Hempeä kukkakuosi on ihanan tyttömäinen ja hihoissa on kauniit yksityiskohdat.


Arvostan sitä, että mekko on juuri minulle tehty, tunnearvoa on lisännyt se, että myös molemmat tyttäreni ovat pitäneet tätä samaa mekkoa 1-vuotiaina. Nämä asiat tekevät mekosta erityisen.

3/1992

11/2015

2/2020

Olen kirjoittanut isäni isoäidin tekemistä käsitöistä ennenkin. Hän on tehnyt myös mm. minun kastemekkoni, mikä on ollut myös molempien tyttöjen päällä heidän ristiäisissä. Kastemekko on päässyt jopa esille Kansallismusoon. Täältä pääset lukemaan siitä enemmän.


Olen säästänyt molempien tyttöjen vaatteita sillä ajatuksella, että, jos he saavat joskus omia lapsia, niin he voivat pukea lapsilleen jotain samaa kuin mitä he ovat itse lapsina pitäneet. Tietysti olen säästänyt heidän vaatteita ja tavaroita myös siksi, että ne ovat ihania lapsuusmuistoja. Toivon, että tytöt arvostavat tätä. ♡

perjantai 14. helmikuuta 2020

Ystävänpäivä

Ihanaa ystävänpäivää ♡ Muistakaa teidän rakkaita, tämä on hyvä päivä sanoa heille jotain kaunista.


Meidän ystävänpäivään kuuluu pienet koristelut, herkuttelu ja korttien tekeminen. Osaa läheisistämme muistamme kortein ja lähetämme myös whatsapp-viestejä. Mielestäni ajatus on tärkein. 


Ostimme punaisen sydänviirin ja muutaman ilmapallon, somistin olohuonetta ja lastenhuonetta punaisilla yksityiskohdilla. H halusi sydämiä hänen huoneeseen, joten osa sydänviiristä päätyi sinne. Myös muumihylly päivitettiin ystävänpäivään sopivaksi. Minusta on hauskaa koristella kotia erilaisten juhlien ja sesonkien mukaan, se tuo kivaa vaihtelua arkeen. Me juhlimme aina kun on tilaisuus, hih.


Tuttuun tapaan Pekka teki ihania herkkuja, H on toiminut apulaisena. He tekivät sydämenmuotoisia pizzoja ja keksejä. Ja koska perjantai on meillä lettupäivä, niin paistoimme tänään myös lettuja.




Tytöt tekivät muutamia ystävänpäiväkortteja. Taitoin talouspaperirullan sydämen muotoiseksi, tytöt kastoivat sen maaliin ja painoivat sydämien kuvia paperille. Aika ihania kortteja. Hauskaa, H on tehnyt tälläisen askartelun edellisen kerran ihan pienenä tyttönä, kolme vuotta sitten, nyt V ihan ensimmäisen kerran.



Ystävänpäivänä tulee paljon mietittyä ja ajateltua kaikkia rakkaita ja miten kiitollisia heistä olemme. Meillä on ihana lähipiiri ja paljon rakkaita ihmisiä ympärillämme ♡


Erityisen kiitollinen olen sinusta rakas ystäväni S. ♡ Se on ihanaa kun tykkäät minusta juuri sellaisena kuin olen, tytöt ovat sinulle äärimmäisen rakkaita, olet aina tukenamme ja läsnä elämässämme. Olet hauskaa seuraa ja meillä on aina paljon juteltavaa, tunnit meinaavat loppua kesken silloin kun nähdään. Autat meitä kun sinulla on mahdollisuus, tykkäät hoitaa ja viettää aikaa tyttöjen kanssa. Olet maailman paras kummi V:lle ja siitä syystä halusimme lisätä sinut myös H:n kummiksi. Olet hoitanut H:n kohdalla jo vuosia "kummin tehtäviä", joten meistä tuntui oikealta ja luontevalta tehdä varakummista ihan oikea kummi. Olet sen ansainnut. Ihanaa ystävänpäivää ♡

torstai 13. helmikuuta 2020

Lomareissu Kuopioon ja Jyväskylään

Teimme meidän perinteisen muutaman päivän talvilomareissun Kuopioon ja Jyväskylään. Päätarkoituksemme oli taas mennä tapaamaan Pekan isovanhempia, samalla tietysti viettää laatuaikaa yhdessä perheenä.


Olen niin iloinen siitä miten hyvin reissu sujui, ottaen huomioon, että V:n unet ovat niin vaihtelevia. Olimme reissussa kaksi yötä ja molemmat yöt sujuivat hyvin. V nukahti heti ilman itkuja, ensimmäisenä yönä heräsi kerran ja toisena yönä kaksi kertaa, otti vähän maitoa ja jatkoi unia. Olimme ottaneet kotoa mukaan V:n lettireunapehmusteen ja luulemme, että sillä oli vaikutusta hyviin öihin, V:lla oli varmaan kodikas olo.



Automatkatkin sujuivat hyvin (joskus V saattaa nimittäin huutaa autossa yli tunnin, kirjaimellisesti huutaa), tällä kertaa ei ollut autossa itkuja, hän nukkui osan matkasta, katseli pädiä tai leikki/hali pehmolelua. En voi vieläkään uskoa miten kivasti matkat sujuivat. Näitä kokemuksia lisää, hih!


Kuopio
Kuopioon päin ajellessamme pysähdyimme Leppävirrassa ja kävimme upeassa Muumijääluolassa, mikä sattui olemaan matkamme varrella. Kirjoitin Muumijääluolasta oman postauksen sen pääsee lukemaan täältä. Kuopiossa veimme tavarat hotellille, leikimme muutaman kerran piilosta (huoneessa oli yllättävän hyviä piilopaikkoja, hih) ja sitten menimme kyläilemään isomummille ja ugulille. Olimme ottaneet tytöille leluja mukaan ja heistä oli hauskaa järjestää isomummille ja ugulille teekutsut. Illalla kävimme vielä hoplopissa leikkimässä, myös pikkuinen V kiipeää, pomppii ja laskee mäkeä jo kovaa vauhtia. Meillä oli kiva ja vauhdikas päivä. 




Jyväskylä
Seuraavana päivänä ajelimme Kuopiosta Jyväskylään, kävimme ostoksilla ja syömässä, lepäilimme ja leikimme hotellissa, illalla kävimme testaamassa myös Jyväskylän hoplopin. Kotiinlähtöpäivänä menimme isomummulle kylään, tytöistä oli hauska kurvailla rollaattorin kanssa ja leikkiä avainpiiloa. Kotimatkan varrella pysähdyimme Vaajakoskella Pandan tehtaanmyymälässä ostamassa herkkuja, se oli yksi H:n reissutoiveista hoplopin lisäksi.



Oli kyllä kiva käydä Pekan isovanhemmilla kylässä. Tytöt olivat tehneet heille ihanat piirrustukset, mitkä ilahduttavat heitä kovasti. Tytöt antoivat myös haleja varastoon, sillä emme tiedä milloin taas näemme. Onneksi otimme kivoja kuvia muistoksi. Reissut on kivoja, on hauskaa päästä tekemään arjesta poikkeavia juttuja, mutta silti kotiin on aina ihana palata. Kyllä koti on maailman paras paikka. 

tiistai 11. helmikuuta 2020

Talvinen päivä muumijääluolassa

Kävimme viikonloppuna ihastelemassa upeita jääveistoksia Muumijääluolassa Leppävirralla. Maan alla olevaan "luolaan" on tehty lumesta ja jäästä Muumien Taikatalvi miljöö tarinoineen ja hahmoineen. Me katselimme vaikuttuneina ympärillemme, jäästä tehdyt muumit olivat hienoja!





V jaksoi hienosti itse kävellä ja hän katseli innoissaan jäisiä muumihahmoja "vau! Myy, pappa, mamma..." H tutki polun varrella olevia veistoksia ja totesi: "onpa hienoja". Kiersimme polun kahteen kertaan, hauskaa oli mennä jäisen muumitalon sisään ja kurkkia ikkunasta, tietenkin pysähdyimme myös ottamaan paljon kuvia.





H tykkäsi lempparistaan Nipsusta, V kiinnitti eniten huomiota sellaisiin veistoksiin missä oli Muumimamma, Muumipappa ja Pikku Myy, ne ovat hänen suosikkihahmoja. Pekan mielestä tarinataulut jääveistosten luona olivat mielenkiintoinen osa kokemusta, olen samaa mieltä.  




Minun on vaikea miettiä mikä kierroksella oli parasta, uimahuone oli kaunis, muumitalo hieno ja hahmot taidokkaasti tehtyjä, ehkä lempparini oli kuitenkin rykelmä monista Muumilaakson asukkaista.





Kun olimme kierrelleet ihaistelemassa veistoksia menimme tietenkin koko perhe laskemaan jäisiä liukumäkiä. Tytöistä oli myös hauskaa mennä napakelkan kyytiin.




Näistä kuvista jää ihania muistoja meidän talvisesta päivästä Muumijääluolassa. Meillä oli kiva päivä ♡