Leikkipuistoja Kouvolassa

Olen aloittanut uuden postaussarjan: Leikkipuistoja Kouvolassa. Kokoan näihin postauksiin aina muutamia täällä sijaitsevia leikkipuistoja kuvien kera. Tykkäämme kierrellä erilaisia leikkipuistoja, se on kivaa ilmaista tekemistä mikä houkuttaa lapsia liikkumaan ja ulkoilemaan. Tässä postauksessa esittelemme kolme leikkipuistoa missä olemme nyt lähiaikoina käyneet. Niissä on paljon samaa, mutta myös jotain erilaista, hih. Lopussa on linkki aiempaan Leikkipuistoja Kouvolassa -postaukseen missä esittelimme Eteläpuiston leikkipaikan, Kappelikadun leikkikentän ja Eräpolun leikkipaikan.

Kuovin leikkipuisto

Kyllä se niin on, että Lehtomäessä sijaitseva Kuovin leikkipuisto on yksi Kouvolan kivoimmista leikkipuistoista. Siellä on monenlaisia kiipeily mahdollisuuksia isossa hökkelissä, pienessä hökkelissä ja perinteisemmässä kiipeilytelineessä. Liukumäkiä on useammassa paikassa, samoin keinuja. Kuovissa on erikoiset keinut kahvalla, siinä on pienempien helppo pysyä kyydissä, löytyy lautakeinuja, vauvakeinuja, kolme jousikiikkua sekä pari hämähäkkikeinua. Kuovissa on hauska pyörivä istuinjuttu (en tiedä sen nimeä), samanlainen kuin Eräpolun leikkipuistossa missä aiemmin olimme leikkimässä. Sen vieressä on pyöreä hökötys minkä sisällä voi pyöriä, emme tiedä senkään nimeä, mutta me kutsumme sitä donitsiksi. Ison hökkelin vieressä on pyörivä laite minkä kyydissä voi istua kun aikuinen antaa vauhtia. Kyydissä pienemmän voi olla vaikeaa pysyä, onneksi H auttoi pikkuveljeään, he menivät kyytiin yhdessä. Pieni trampoliini oli etenkin poitsun mielestä hauska. Kaikki lapset tykkäsivät isosta hökkelistä, siellä oli niin monenlaisia kivoja juttuja, liukumäkiä, kiipeilypaikkoja, erilaisia askelmia ja ryömintäputki. 

Kymenraitin leikkikenttä

Kymenraitin leikkikenttä sijaitsee Rekolassa. Puisto on metsikön ja kallioiden vieressä. Pelkästään jo metsä houkuttaa monenlaisiin leikkeihin. Puistossa on kiva hökkeli, sinne voi kiivetä kahdesta paikkaa. Siinä on vähän heiluvat isot askelmat ja taas kiipeilyä ennen kuin pääsee kumpuliukumäkeen. Poitsu tarvitsi vähän apua heiluvien askelmien kanssa ja liukumäkeen kiivetessä täytyi vieressä vahtia, koska siitä olisi voinut pudota. Hökkeli oli meidän lapsista hauska, harmi vain, kun sitä olivat jotkut kovasti sotkeneet erilaisilla kirjoituksilla. Melkein sen ison hökkelin vieressä on pienempi hökkeli liukumäellä, joillekin ihan pikkuisille. On siellä myös perinteisempi kiipeilyteline. Puistosta löytyy kaksi lautakeinua ja kaksi vauvakeinua. Kahden istuttava jousikiikku, missä voi hyvin hyvin kiikkua myös yksinään ja siinä voi helposti kiikkua aikuinenkin. On puistossa myös yksittäinen jousikiikku. Lisäksi löytyy vielä neljän istuttava pieni jousikiikku. Kymenraitin leikkikentällä on hiekkalaatikko leikkipöydällä hiekkasihdillä. Innostui poitsu myös sen päälle kiipeämään, hih. Hiekkalaatikossa on myös sellaiset reunat missä voi tasapainoilla. Vaikka puisto on vähän kulunut, niin meidän mielestä kiva! 

Jaakonpuiston leikkikenttä

Jaakonpuiston leikkipaikka sijaitsee keskustassa, liikennepuiston vieressä. Siellä on värikäs iloisen näköinen hökkeli viidakkoteemalla mikä innostaa lapsia tutustumaan siihen. Hökkelissä voi laskea liukumäkeä, kiivetä, käännellä erilaisia vimpaimia ja katsella kaukoputkella. Poitsu ihasteli isoa leijonaa ja papukaijaa. Minustakin ne ovat kivoja yksityiskohtia. 

Puistossa on monta keinua: vauvakeinuja, lautakeinuja, hämähäkkikeinu, jousikiikku ja jousikiikku kahdelle. Ne vauvakeinut ovat kivoja, missä keskellä on paikka aikuiselle tai sisaruksille. Pienen on kivempaa keinua yhdessä muiden kanssa. Tässäkin leikkipuistossa oli sellainen hauska pyörivä härpäke niin kuin Kuovin leikkipuistossa. Sen kyytiin mahtuu vaikka koko perhe, kokemusta on, hih. Sen vieressä on pieni hökkeli minkä lapset kävivät tutkimassa. Jaakonpuiston leikkipaikalta löytyy myös hauskoja liikuntaan kannustavia härpäkkeitä mitä meidän lapset (ja aikuisetkin) innoissaan kokeilivat. H ja V tykkäsivät tasapainoilla pienellä "esteradalla". Yksi puiston hauskimmista jutuista on siinä oleva katsomo ja tilaa erilaisille esityksille. Meidän lapset innostuivat esiintymään tanssien ja kiipeilemään katsomossa. Leikimme yhdessä myös arvausleikkiä, mm. vuorotellen esitimme jotain eläintä ja muiden piti katsomossa arvata mikä eläin on kyseessä. Me tykkäämme tästä Jaakonpuiston leikkipaikasta.

Leikkipuistoja Kouvolassa - Eteläpuiston leikkipaikka, Kappelikadun leikkipaikka ja Eräpolun leikkipaikka, postauksen näistä leikkipuistoista pääset lukemaan TÄÄLLÄ. 

Hoitoni päättyi Kuntoutus- ja Kipupoliklinikalla, koska he eivät voi siellä auttaa minua enempää

Terveyteeni liittyen sain huhtikuussa epämieluisan puhelun mihin olen pettynyt. Hoitosuhteeni kuntoutus- ja kipupoliklinikalla päättyi, koska lääkäri sanoi, että he eivät voi auttaa minua siellä enempää. Siis mitä!

Minulle oli miepähoitaja viime syksynä puhunut, että ongelmani terveyteen liittyen ratkeaisivat kipupolilla. Asiani tulevaisuuteni suhteen järjestettäisiin siellä. No, niin ei käynyt. Olen nyt yhtä yksin ja ymmälläni sairauteni/kiputilanteeni kanssa kuin viime syksynäkin. Tulevaisuuteni on yhtä epäselvää nyt kuin aiemminkin. Alkaa uudelleen ahdistamaan se miten minä tästä elämästä työkyvyttömänä selviän... juuri kun aloin uskomaan, että kyllä asiat järjestyvät. 

Vaikka olo on pettynyt siihen, että en saa enää kuntoutus- ja kipupoliklinikalta apua ja tukea, sain sieltä kyllä tämän n. puolenvuoden aikana kuitenkin monenlaista apua. Siitä olen iloinen, että siellä minua hoiti sama lääkäri, minun omalääkäri, koska terveyskeskuksessa aina joutuu kohtaamaann eri lääkärin.

Kipupolin ensi käynnillä loppuvuodesta 2024 lääkäri tutki minut, hän kuunteli minua ja teki lähetteen lannerangan magneettikuvaukseen, liittyen oikean jalan erikoisiin kipuihin. Minulla alkoi kiireesti psykologin tapaamiset, koska olin syvästi masentunut ja ahdistunut tilanteestani. Alkusyksyllä alkanut miepähoitajan kontakti katkaistiin.

Minulla oli tosiaan useampi psykologin aika, olisiko ollut 3-4 tapaamista ja 2-3 puhelinaikaa. Pääsin hänen kanssaan käsittelemään sairauttani ja purkamaan tunteitani. Minulla oli aivan ihana psykologi. Hän ymmärsi minua ja yritti auttaa minua varmasti niin hyvin kuin hän pystyi. Hän myös uskoi siihen, että jossain vaiheessa tilanteeni järjestyy, vaikka kivut eivät katoakaan ja minäkin aloin uskomaan siihen. Aloin nähdä tilanteessani toivoa. Harjoittelimme yhdessä erilaisia rentoutusharjoituksia ja aivojumppaa. Enemmän aikaa vieviä juttuja, mutta myös sellaisia mitä voi arjessa tehdä nopeastikin. Tein harjoituksia siellä ja kotona omatoimisesti. Teen niitä vieläkin. Valitettavasti ne eivät ole minulla kipuun auttaneet, mutta tuovat hetkeksi sellaista helpotuksen tunnetta, se ei kuitenkaan kauaa kestä. En osaa kuvailla sitä tuon paremmin. Psykologin käynnit päättyivät alkukeväästä siihen, kun opin paremmin hyväksymään tilannettani, opin olemaan armollisempi itseäni kohtaan, minusta tuli iloisempi ja synkät/pelottavat ajatukset väistyivät. Aloin luottamaan siihen, että minua autetaan ja kyllä asiat järjestyvät.

Tammikuun loppupuolella 2025 pääsin lannerangan magneettikuvaukseen. Putkessa oli ahdistavaa, mutta selvisin siitä yllättävän hyvin, vaikka kroppani kipuili kovasti ja sen jälkeen oli vaikea kävellä. Helmikuun loppupuolella 2025 lääkäri soitti ja kuvauksesta selvisi, että minulla on fibromyalgian lisäksi myös välilevyn pullistuma selässä. Minulle tehtiin resepti viimeisestä hermokipulääke vaihtoehdosta mikä oli vielä minulla kokeilematta. Lääkäri toivoi, että se kohdallani toimisi, niin minäkin. Aiemmat kipulääkkeet/hermokipulääkkeet eivät ole minulle sopineet/ne eivät tehonneet. Mitkään kokeilemani kipulääkkeet eivät ole tepsineet minulla kipuihin. Uskokaa pois, olen kokeillut näiden kipuvuosien aikana useita erilaisia kipulääkkeitä/hermokipulääkkeitä. Toivoin kuitenkin, että viimeinen lääkevaihtoehto minulla toimisi, vaikka pahaa pelkäsin. Niinhän siinä kävi, että ei se auttanut. Ei ole olemassa lääkettä tilanteeseeni, mikä voisi minua kiputilanteeni suhteen auttaa. Kuulostaa vähän synkältä ja sitä se myös on. Ei auta kuin kestää.

Minulla on ollut pitkään (ainakin 2 vuoden ajan) rautavajetta/anemiaa, mihin en ollut aiemmin saanut apua, aina oli jotain muuta ns. tärkeämpää selvitettävää. Olin useamman kerran eri lääkäreille puhunut runsaista kuukautisista, mutta minulle terveyskeskuksessa sanottiin aina vain: "sitten kun, sitten kun.... syö näin ja näin paljon rautakapseleita, katsotaan myöhemmin jne... Eivät rautakapselit auttaneet. Kipupolin lääkäri tarttui tähän rautavaje aiheeseen heti ja piti erittäin tärkeänä, että rauta-arvoni saadaan kuntoon. Kun kerroin hänellekin runsaista kuukautisista, hän teki minulle heti lähetteen naistenpoliklinikalle kierukan laittoon.

Kirjoitin aiemmin postauksen kokemuksistani liittyen kierukan sekä ehkäisykapselin laittoon. Pääset lukemaan siitä tarkemmin täällä. Mutta lyhyesti se meni näin: minulla oli maaliskuun alussa 2025 naistenpolilla aika, missä varmistettiin, että runsas vuoto on hormoniperäistä. Parin viikon päästä maaliskuun loppupuolella minulle yritettiin laittaa kierukkaa siinä onnistumatta. Sen jälkeen naistenpolikilikan lääkäri teki minulle reseptin ehkäisykapseleihin. Huhtikuussa 2025 käteeni asennettiin kaksi ehkäisykapselia. Toivotaan, että vuoto puolittuisi ja parhaimmassa tapauksessa loppuisi kokonaan. Aika näyttää kuinka käy. Heinäkuussa ehkäisyneuvolan hoitaja soittaa minulle ja kyselee kuulumisia asian suhteen.

Tosiaan kuntoutus- ja kipupoliklinikan lääkäri kertoi viimeisessä puhelussaan, huhtikuun lopulla, että he eivät voi siellä auttaa minua enempää. Olin siitä todella yllättynyt. Hoitoni siellä päättyi, vaikka kipu- ja elämäntilanteeni ei ole korjaantunut. Lääkäri suositteli minua pudottamaan painoa mahdollista leikkausta varten (välilevyn pullistumaan liittyen) ja aloittamaan fysioterapian. Fysioterapia ei ole minulla aikaisemminkaan auttanut, en usko siitä olevan erityistä hyötyä, mutta ei siitä haittaakaan ole. Tietenkin olen valmis kokeilemaan kaikkea, jotta voisin paremmin. Fibromyalgiaan ei mikään auta, mutta fysioterapiasta voisi olla apua välilevyn pullistuman oireisiin. 

Kukaan ei enää seuraa sitä paraneeko tilanteeni uupumuksen ja kivun suhteen vai ei, nouseeko rauta-arvo, onko fysioterapiasta apua jne. Olen jälleen yksin tilanteeni kanssa. En muuta voi kun mennä sisulla eteenpäin prkl. Tällä hetkellä työkyvyttömänä en voi muuta kuin hakea lisää sairaslomaa. Onneksi minulla on ihana lähipiiri, jotka kaikki tukevat minua. Onneksi minulla on ihana perhe, tiedän, että vaikka olisi kuinka vaikeaa, minulla on kuitenkin monta syytä olla onnellinen. 

Vaikka kuntoutus- ja kipupoliklinikalla minua ei voida enää auttaa, tiedän, että saan kyllä tilanteeseeni muuta apua. Kela oli yhteydessä minuun ja antoi hyvät ohjeet siitä mitä vaihtoehtoja minulla on tulevaisuudessa. Kerron niistä sitten jossain vaiheessa lisää, mahdollisesti syksyllä, kun itsekin tiedän enemmän. 

Kyllä tästä elämästä jotenkin selviää, kun löytyy sitä suomalaista sisua. Asioilla on tapana järjestyä. Siihen on vain pakko luottaa. Positiivisella asenteella eteenpäin. Aina löytyy keino, periksi en anna!

Meidän vappu

Olipa meillä jälleen hauska vappu. Koristelimme kotia serpentiinillä ja ilmapalloilla, teimme kivoja askarteluita. Ihastelimme lasten upeita vappupalloja, ja leikimme ilmapalloilla. Hassuttelimme, pukeuduimme ja herkuttelimme. Pekka leipoi perinteisesti tippaleipiä ja munkkeja, hän keksi tehdä myös herkullisia munkkivartaita, voi että miten hyviä ne olivat. 

Vappuaatto

Lapsilla oli koulussa, eskarissa ja päikyssä vappuhulinat. Oli diskoilua, naamiaiset ja  he saivat herkutella munkeilla. H:n pinkki/disco teemainen asu, oli hänen itsensä ideoima, niin hieno! Olin niin otettu, kun hän halusi asuunsa minun tekemät tyllihörsellykset. Ne kyllä täydensivät asua kivasti, ihana H. V halusi pukeutua eskarin naamiaisiin tietenkin prinsessaksi, tällä kertaa prinsessa Belleksi. V on meidän perheen ihana prinsessatyttö. Hän tykkää kaikista prinsessoista ja prinsessajutuista. Poitsu ei halunnut päikkyyn mitään naamiaisasua, mutta puki päällensä hauskan pupuhupparin missä on hupussa pupunkorvat, niin herttainen pupupoika.

Kotona vappuhulinat jatkuivat värikkäästi. Mamma kävi tuomassa meille munkkeja ja simaa. Pekka leipoi munkkeja, tippaleipiä ja teki niin herkullisia munkkivartaita, missä oli minimunkkien lisäksi mansikoita ja mustikoita. Tämä herkku menee kyllä jatkoon, hih. Kävimme yhdessä leikkipuistossa keinumassa ja kiipeilemässä. Tulimme kotiin syömään ja lapset leikkivät kaverin kanssa. Pukeuduimme erilaisiin asuihin ja hassuttelimme. Laitoin minun vappuhattuni (ylioppilaslakkini) hetkeksi päähäni ja vähän pelleilin, hih. Myöhemmin alkuillasta saimme mummin ja ukin meille herkuttelemaan. Oli niin mukavaa yhdessä jutella monenlaista, he toivat meille muhkean karkkipakkauksen mitä meillä illalla myös yhdessä maisteltiin. Ennen iltatoimia huilailimme, katsoimme yhdessä telkkaria ja pelasimme lautapelejä (Afrikan tähteä ja Pyramidoa). Oikein kiva ja vauhdikas päivä, ihanaa, kun Pekalla oli vapaapäivä, meillä oli paljon aikaa olla yhdessä.

Vappupäivä 

JEE! Toukokuu on täällä, olemme siitä niin iloisia, kesä lähestyy. Vappupäivänä herkuttelut, hassuttelut ja ilmapalloleikit jatkuivat. Lapsista oli hauskaa puhallella töräytystorviin ja puhaltaa myös vappuhyrriin vauhtia, ne pyörivätkin aika lujaa. H keksi, että vapun jälkeen vappuhyrrät voisi laittaa pihalle koristeeksi.

Ennen kuin Pekka lähti töihin, löhöilimme, pelasimme muistipelin, kävimme leikkipuistossa ja kaupassa. Söimme hyvin ja herkuttelimme. Voi miten hyviä Pekan tekemät tippaleivät olivat, niin paljon parempia kuin kaupan tippaleivät, sitä mieltä minä olen. Toki myös perinteiset vappumunkit olivat herkullisia. Pekka on meidän perheen superkokki, hih. Hänelle kokkaus ja leipominen on yhtä kivaa kuin minulle vaikkapa askartelut ja virkkaus.

 

Kun Pekka lähti töihin ja H ja V olivat kavereiden kanssa, me poitsun kanssa huilailimme. Myöhemmin lapset leikkivät yhdessä, pomppivat trampoliinilla, katselimme telkkaria ja pelasimme lautapelejä. Tietenkin myös vappupäivänä heittelimme ilmapalloja ja ihastelimme vielä meidän vappukotia värikkäine yksityiskohtineen sekä meidän söpöä hiiritaloa (maileg hiirien kotia).

Harmi, että pääsiäinen ja vappu olivat näin lähekkäin ja vappu sattui olemaan keskellä viikkoa. Olisin halunnut ehtiä fiilistelemään vappua vähän kauemmin ja askarrella enemmän. Perinteiset leikkimökin vappujuhlat jäivät tänä vuonna pitämättä, kun oli niin hitsin kylmää. Otimme kuitenkin näistä muutamista päivistä kaiken ilon irti. Niin kuin kaikissa juhlissa, myös vapussa parasta on yhdessäolo, lasten ilo ja riemu, kivat koristeet, perinteet ja hyvät herkut, hih. Toivottavasti teilläkin oli kiva vappu!

Huhtikuun kuulumisia

Huhtikuussa ulkoilimme paljon, niin omalla pihalla pihatöitä tehden, kuin metsässä kulkien ja puistoissa leikkien. Välillä satoi lunta, välillä räntää, välillä vettä ja yhden kerran rakeitakin. Välillä oli niin lämmintä, että ulkona tarkeni verkkareissa, sitten taas oli niin kylmää, että täytyi miettiä tarvitseeko topat ottaa käyttöön. Enemmän oli kylmää, kuin lämmintä, mutta ihanaa miten usein aurinko paistoi.

Huhtikuun yksi kivoimmista asioista oli tietenkin palmusunnuntai ja pääsiäinen. Oli kivaa sisustaa kotia keväisemmäksi ja laittaa esille monia ihania pääsiäiskoristeita. Oli hauskaa lasten kanssa askarrella, koristella virpomisoksia, ja tanssia youtubesta löytyvien pääsiäis aiheisten lastenlaulujen parissa (ne olivat kanapolkkaa lukuunottamatta englanniksi). Lapset lähtivät virpomaan niin söpöinä pupuina ja kanakukko poikana, hih. Kävimme tekemässä Käpylän kirkon pihalla pieniä pääsiäisaiheisia tehtäviä. Pääsiäispupu (Pekka) järjesti lapsille pääsiäispupun yllätysten etsinnän ja pääsiäissunnuntaina perinteisesti pääsiäiskukko toi lapsille suklaaherkkuja, hauskaa! Meillä oli kiva pääsiäinen.

Meidän H on niin upea esiintyjä. Hän on harrastanut teatteria jo kolme vuotta ja nyt huhtikuussa oli aika esittää heidän pitkään harjoittelema näytelmä Vilho ja Velhouden taika, missä meidän H:llä oli iso rooli. Tämä on kolmas näytelmä missä meidän H on esiintynyt (esityksiä on kerran vuodessa) Paikalla H:n esiintymistä katsomassa olivat monet läheiset: meidän perhe, mamma ja pappa (vanhempani), mummi ja ukki (Pekan vanhemmat), A-mummi (tätini), ja S-kummi kumppaninsa kanssa. Tietenkin katsomossa oli paljon muitakin ihmisiä. Olen niin iloinen siitä, miten kivan harrastuksen H on itselleen löytänyt. Hän on nauttinut esiintymisestä pienestä pitäen. Hän esiintyy niin luontevasti ja hienosti, eläytyy rooliin ja puhuu selkeällä ja kuuluvalla äänellä. Hienoa H! Olemme niin ylpeitä sinusta.

Maaliskuun lopulla minulle yritettiin asentaa kierukkaa, mutta yritys epäonnistui. Huhtikuussa minulle käteen laitettiin kaksi ehkäisykapselia. Nämä toimenpiteet liittyivät kuntoutukseeni. Toivottavaa on, että kuukautisvuoto vähenisi huomattavasti tai että kuukautiset loppuisivat kokonaan. Sillä uskotaan olevan apua pitkään kestäneeseen rautavajeeseeni. Aika näyttää kuinka käy.

Terveyteeni liittyen sain epämieluisen puhelun mihin olen pettynyt. Hoitosuhteeni kuntoutus- ja kipupupoliklinikalla päätettiin, koska lääkäri sanoi, että he eivät voi auttaa minua siellä enempää. Olen nyt ihan yhtä yksin sairauteni kanssa kuin aiemminkin, kiputilanteeseni en saanut sellaista apua kuin toivoin. Tulevaisuuteni on edelleen yhtä kysymysmerkkiä. Harmittaa. Aion kirjoittaa tästä aiheesta toukokuun aikana oman postauksen missä kerron kokemuksiani Kuntoutus- ja kipupoliklinikasta ja miten minua siellä hoidettiin ja tarkemmin miksi he päättivät lopettaa hoitoni siellä.

Sitten iloisempiin aiheisiin. 15 vuotta me olemme Pekan kanssa olleet me ♡ Pekka tuli elämääni juuri oikeaan aikaan, näin äitinikin on minulle sanonut. Minua oli rajusti kiusattu ja syrjitty silloisten ystävieni toimesta. Olin siitä tosi surullinen, tietenkin. Elämääni tuli paljon iloa ja valoa, kun ymmärsin, että kyllä Pekka tykkää minusta yhtä paljon kuin minä hänestä. Sain tähän silloin varmuuden Pekan läheiseltä ystävältä, joka oli myös minun kaveri. Päätettiin Pekan kanssa alkaa olemaan 14.4.2010. Me olimme Pekan kanssa alusta asti todella varmoja toisistamme. Ei mennyt kauaa, kun aloimme oikeasti suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta, vaikka olimme vasta 19- ja 17- vuotiaita. Halusimme naimisiin ja perustaa perheen nuorena. Pekka kosi minua 14.12.2011 juuri ennen kuin lähti suorittamaan asepalvelusta. Häät suunniteltiin kesälle 2013, menimme naimisiin 27.7.2013. Yksi suurimmista unelmistamme toteutui, kun meidän rakas esikoistyttäremme syntyi marraskuussa 2014. Meistä tuli perhe. Heinäkuussa 2018 meidän perhe täydentyi toisella suloisella tytöllä ja 2021 meidän perheestä tuli kokonainen, kun saimme meidän poitsun, meidän viimeisen vauvan syliimme. Olemme niin onnellisia ja kiitollisia meidän ihanista ja rakkaista lapsista. 

Aloitin huhtikuun lopulla uuden postaussarjan Leikkipuistoja Kouvolassa. Kokoan näihin postauksiin aina muutamia täällä sijaitsevia leikkipuistoja kuvien kera. Tykkäämme kierrellä erilaisia leikkipuistoja, se on kivaa ilmaista tekemistä mikä houkuttaa lapsia liikkumaan ja ulkoilemaan. Toivottavasti nämä postaukset kannustavat sinuakin kiertelemään lasten kanssa erilaisia leikkipuistoja, joko täällä Kouvolassa tai jossain muussa kaupungissa, hih.

Olen niin iloinen siitä, kun meidän eskarilainen oppi lausumaan pärisevän R-kirjaimen! Hurraa! Itsekin opin ärrän kuulemma eskarilaisena. Oletko koskaan kuullut R-juhlista? Emme tiedä meidän lisäksi ketään, joka olisi sellaiset pitänyt. Minä olen järjestänyt esikoiselle ja nyt meidän keskimmäiselle R-juhlat, kun he ovat oppineet lausumaan R-kirjaimen. Pitkään R on jo meidän eskarilaisella pärissyt, mutta tässä lähiaikoina R on tullut osaksi puhetta. Hienoa V!  Meidän R-juhlissa on tietenkin tarjottu R-kirjaimella alkavia herkkuja. V:n R-juhlissa tarjottiin Raffel sipsejä, Remix karkkipussin karkkeja, ranskalaisia sekä raparperi-passion mehua. Aina on syytä juhlaan, eikö niin? Esikoinen kutsui sillon omiin R-juhliin muutamia naapurissa asuvia kavereita, niin teki nyt myös meidän keskimmäinen. Olipa hauskat ja vauhdikkaat juhlat. Koristeeksi askartelimme R-kirjaimen minne jokainen sai keksiä jonkun R-kirjaimella alkavan sanan. Tälläisiä sanoja V, sisarukset ja kaverit keksivät: Ruusu, Ruoka, Ranskalaiset, Riisi, Robotti ja Ranta. Kiva pieni ohjelmanumero R juhliin. 

Pääsiäisen jälkeen katseet kääntyivät tietenkin kohti vappua. Lasten kanssa askartelimme vappupellejä ja minä tein pari tylliasustetta. Lapset saivat hienot vappupallot mammalta ja papalta sekä mummilta ja ukilta. Koristelimme kotia ilmapalloilla ja serpentiinillä, laitoimme muumihyllyyn värikkäitä mukeja ja somistimme meidän söpön hiiritalon (nukkekodin maileg hiirille) vappuasuun. Tietenkin olemme herkutelleet munkeilla ja tippaleivillä. Leikkineet ilmapalloilla, vappuhyrrillä ja töräytystorvilla. Niin hauskaa, kun iloinen vappu päättää huhtikuun.

Huhtikuussa innostuinkin kirjoittamaan paljon. Tässä linkit kaikkiin huhtikuun postauksiin: 

Meidän perheen kukkopillit

Virkatut pääsiäiskukot

Askarteluidea: Pääsiäismuna paperista ja serveteistä

Virpominen on meille tärkeä perinne

15 vuotta me olemme olleet me

Pääsiäisviikko alkoi hiiritalon somistamisella

Minun lapsuuden kivat pääsiäisperinteet tuntuvat olevan katoamassa

Askarteluidea: Pääsiäiskukko ja pääsiäispupu kangastilkuista

Ilmaista pääsiäispuuhaa Käpylän kirkon pihalla täällä Kouvolassa

Pääsiäiskukko toi suklaamunia ja pääsiäispupu yllätyksiä

Meidän pääsiäinen

Minun mataliin rauta-arvoihin on saattanut löytyä syy kuukautisista

Hauskat R-juhlat

Leikkipuistoja Kouvolassa (Eteläpuiston leikkipaikka, Kappelikadun leikkikenttä ja Eräpolun leikkipaikka)

Vappuviikko on täällä!

Askarteluideoita vappuun

Huhtikuun kuulumisia 

Ps. Huhtikuussa meidän V oli ensimmäistä kertaa kaverilla yökylässä, voi että miten hauskaa heillä oli, hih! V:lla on käynyt kaveri meillä yökylässä muutaman kerran, mutta nyt hän pääsi itse yökyläilemään,  hih.