Helmikuun loppupuolella, kun tulevaan syntymäpäivääni oli kuukausi havahduin siihen, että tosiaan täytän kohta pyöreitä, maaliskuun loppupuolella täytän 30 vuotta. Kirjoitin silloin instagramiin näin:
"Tajusin juuri äsken, että kuukauden päästä täytän 30 vuotta. Haaveet erityisistä syntymäpäiväjuhlista kaikkien minulle tärkeiden ihmisten kanssa on pitänyt koronatilanteen takia unohtaa. Onneksi tällä hetkellä kuitenkin jotain kivaa on tiedossa ja voin juhlia pyöreitä perheeni kanssa. Kolmekymppisistä tulee joka tapauksessa ikimuistoiset. Kannan sisälläni parasta mahdollista lahjaa, meidän pientä kesäkuista."
Tietenkään tässä maailmantilanteessa en olisi voinut mitään isoja kolmekymppisiä järjestää, mutta olin kuitenkin ajatellut kutsua lähipiirin ihmisiä, muutamia sukulaisia ja ystäviä. Järjestää pienet kivat juhlat. Sitten tuli ilmoitus, että maaliskuun alussa koronarajoitteita tiukennetaan. Hallitus on suositellut kiihtymisalueille kuten Kouvolalle/Kymenlaaksolle kuuden hengen kokoontumisrajoitusta. "Suositellaan, että ei järjestetä yli 6 hengen yksityistilaisuuksia tai perhejuhlia, eikä tälläisiin myöskään osallistuta." Eli jos haluaisin pitää juhlat niin periaattessa en saisi kutsua sinne kuin kaksi ihmistä, sillä meidän oma perhe koostuu jo neljästä ihmisestä. Eikä sekään vaikuttaisi olevan kovin suotavaa. Tiukemmat rajoitukset ainakin toistaiseksi tulevat kestämään 8.3-28.3, juuri sille aikavälille syntymäpäiväni sattuu.
Ehdin iloita pienistä kivoista syntymäpäiväjuhlista liian aikaisin. Suunnitelmat pitää perua. Pieni ilonaihe pandemian keskellä täytyy unohtaa. Tuli taas muistutus siitä miten tälläisenä aikana ei pitäisi suunnitella mitään etukäteen. Harmittaa.
Tiedän, että ei uusia rajoitteita aseteta minun kiusakseni vaan niiden avulla pyritään saamaan viruksen leviäminen hallintaan. Mutta ajattelen silti, että kyllä minulla on oikeus harmistua. Toivon todella, että rajoitteista on apua, että koronatilanne rupeaisi tosissaan helpottamaan.
Haluan kaikesta huolimatta ajatella positiivisesti. Onneksi kuitenkin voin fiilistellä pyöreitä oman perheeni kanssa, tiedän, että Pekka ja lapset järjestävät minulle jotain kivaa. Ja vaikka juhlat täytyy kokonaan perua niin ainakin näillä näkymin minulla on tiedossa kuitenkin jotain spessua, omaa aikaa, aikaa Pekan kanssa. Asiat voisivat olla huonomminkin. Sitä paitsi... raskauden takia tiedossa ei olisi muutenkaan ollut mitään kovin riehakkaita kolmekymppisiä, heh. Jospa ensi vuonna voisin kahden vuoden jälkeen viettää syntymäpäivääni normaalisti, edes jotenkin. Aika näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡