Ai että. Ihanaa, kun vihreys saapui, puiden lehdet kahisevat tuulessa ja kukat ovat alkaneet kukkimaan. Tätä olen odottanut, kesä on jo lähellä!
Meidän pihalla on kukkinut toukokuussa sinivuokot, tulppaanit ja istuttamani valkovuokot. Niin söpöjä! Ostimme terassille orvokkeja ja takapihalle muutamia muita kukkia. Pörriäiset kiittää. Pihalla on näkynytkin kimalaisia ja leppäkerttuja.
Keväisin meidän pihan kohokohta on ehdottomasti söpö pieni Saskatoon puu mikä on edellisten istuttama. Toivoisin vain, että se sijaitsisi jossain paremmalla paikalla, mutta en uskalla sitä alkaa siirtelemään.
Sen jälkeen kun 2021 kunnostimme pihaa poitsun ristiäisiä varten, olen alkanut enemmän innostumaan puutarhan hoitamisesta. En usko, että minusta mitään kovin innokasta viherpeukaloa koskaan tulee, mutta jonkinlainen innostus on kuitenkin löytynyt.
Minun täytyy kuitenkin pitää maltti pihatöiden kanssa. Fibromyalgia sanelee tahdin ja kiputilanteeni sen mitä kykenen milloinkin tekemään. Kuuntelen kehoani ja toimin jaksamiseni mukaan. Täytyy tehdä yksi homma kerrallaan ja muistaa pitää riittävästi huilitaukoja, jos alkaa sattumaan, hommat täytyy lopettaa, vaikka joku juttu jäisikin kesken. Onneksi minun ei tarvitse olla vastuussa pihasta yksin, sillä Pekka on yhtä ahkera kuin minä tai oikeastaan jopa vielä ahkerampikin tekemään pihalla kaikenlaista. Ihana hani.
Aika näyttää mitä kaikkea meidän kesäpihalta tulee löytymään, mitä hommia teemme tänä kesänä ja mitä siirrämme suosiolla tulevaisuuteen. Olo on tällä hetkellä innostunut ja toiveikas, monia kivoja suunnitelmia mielessä. Saa nähdä mitä kaikkea meidän piha kokee kesällä 2023.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡