Kivaa tekemistä Turun seudulla - Ainut kesäreissumme Kaakkois-Suomen ulkopuolelle

Tänä vuonna Pekalla ei ole ollut kesälomaa työpaikkavaihdoksen takia, joten siksi ja vallitsevan tilanteen takia emme ole tehneet kuin yhden reissun Kaakkois-Suomen ulkopuolelle, Turun seudulle (+ Pekka kävi yksinään Jyväskylässä). Olimme talvesta asti suunnitelleet tätä reissua, ihanaa, että se onnistui. Mitä kaikkea teimme ja missä kävimme?

Minua vähän jännitti lähteä reissuun, mutta olin kuitenkin luottavaisin mielin. Pesimme hyvin käsiä, käytimme käsidesiä ja tietenkin pidimme turvaväliä muihin.  Emme menneet paikkoihin missä olisi ollut paljon ihmisiä, ruuhkaa tai tungosta. Olin päättänyt etukäteen, että emme syö ravintoloissa, vaan otimme ruokaa mukaan ja kävimme kaupassa, söimme hotellilla tai ulkona.

TURUN LINNA

Kävimme Turun linnassa. Se oli mielenkiintoinen paikka missä lapset viihtyivät. Tytöt tykkäsivät pienoismallilinnoista ja oli hauska ihastella hienoja esineitä, kauniita huonekaluja sekä erikoisia asuja. Portaita oli kyllä paljon ja välillä jouduimme kantamaan meidän 2-vuotiasta rappusissa. Linnassa oli väljää, vain muutamia ihmisiä meidän lisäksi, vierailimme linnassa n. klo 16.30-17.30 välisenä aikana. 

SEIKKAILUPUISTO

Kävimme leikkimässä Turun seikkailupuistossa mikä oli tosi kiva paikka, paljon hauskaa tekemistä ilmaiseksi! Kävelimme puistoon hotellilta, n.1.5km, menimme illalla, kun ajattelimme siellä olevan silloin vähemmän porukkaa. Olimme oikeassa. Seikkailupuistossa sai helposti kulumaan useamman tunnin. H tykkäsi erilaisista kiipeilytelineistä ja liukumäistä, V:n lemppareita oli "piipaa-autot". Molemmat tykkäsivät kävellä riippusillalla, tutkia "linnaa" ja keinua. Lähtöpäivänä ennen kotimatkaa palasimme alueelle kurkkaamaan vielä lintuja ja lampaita.

IKEA

Meidän 5v halusi käydä Raision Ikeassa ja niin tämä äitikin, joten ajalimme sinne ensimmäisenä iltana. Ikeassa pystyimme pitämään turvaväliä muihin, siellä ei ollut mitään tungosta. Meidän ei tarvinut edes jonottaa, pääsimme suoraan itsepalvelukassalle. Tällä kertaa lapset eivät menneet leikkimään leikkipaikalle, heille riitti shoppailu, lelujen ja mallihuoneiden katselu, hih. Dinosaurusfaneille tiedoksi, Ikeaan oli tullut tosi kivoja dinopehmoja!

MUUMIMAAILMA

Muumimaailma oli reissumme kohokohta, pitkä odotus palkittiin. Turvavälejä pystyi yleisesti hyvin pitämään, käsidesiä oli saatavilla joissain paikoissa, mutta suosittelen ottamaan myös oman käsidesipullon mukaan. Ainoastaan muumitalon pihalla oli enemmän ihmisiä, mutta paikoitellen siinäkin oli väljempää, kun malttoi vähän aikaa odottaa. Meillä oli hauskaa! Täällä oma postaus meidän päivästä muumimailmassa, kokemuksia ja paljon kivoja kuvia.

ERISKUMMALLINEN KAHVILA&TEEHUONE

Kävimme Naantalissa lähellä Muumimaailmaa olevassa Eriskummallisessa kahvilassa&teehuoneessa herkuttelemassa. Siellä oli meidän lisäksi vain muutamia ihmisiä. Ihana muumimainen paikka! Oli hauska bongailla seiniltä muumien kuvia ja muumeihin viittaavia esineitä. Myynnissä oli kivoja muumituotteita. Hauska elämys.

Muumimaailmasta ja Turun reissusta on tullut meille jo pieni perinne, sillä olemme siellä jo niin monena vuotena käyneet. Olemme aiemmin joka kesä käyneet myös Helsingissä, mutta koska siellä on ollut paljon enemmän koronatartuntoja kuin muualla, päätimme, että tänä kesänä emme reissaa sinne. Onneksi Suomessa on paljon muitakin mielenkiintoisia paikkoja, myös täällä meilläpäinkin Kymenlaaksossa. Vaikka täytyy myöntää, että minulla on Helsinkiä vähän ikävä. 

Muumimaailmassa koronakesänä

Keväällä olin ihan varma, että jo talvella suunnittelemamme Muumimailman reissu tulee peruuntumaan koronaviruksen takia. Kuitenkin tilanne kesää kohti vähän helpottui ja rajoitteita poistettiin. Luin somesta muiden kokemuksia Muumimaailmasta, sen perusteella ja mitä luimme Muumimaailman sivuilta uskalsimme lähteä reissuun.

Menimme Muumimaailmaan aamupäivällä ja aluksi tuntui, että muumitalon luona oli paljon ihmisiä. Järkytyin vähän nähdessäni, että kaikki eivät pitäneet turvaväliä. Pysyimme vähän loitommalla. Meille selvisi, että pikku estradilla muumitalon vieressä oli ollut esitys ja siksi väkeä oli muumien luona niin paljon.

Kävimme kurkkaamassa muumipeikon rakentamaa taloa minkä sisällä ei ollut muita. Oven ulkopuolella oli käsidesiä. Meillä oli tietenkin myös oma käsidesipullo mukana minkä kanssa läträttiin moneen kertaan. Seuraavaksi katsoimme Hemulin talon, ihmiset pitivät hyvin turvavälit ja poikkesimme leikkimässä jättikurpitsan luona. 

Seuraavaksi kävelimme uimahuoneen luokse. Vähän aikaa odottelimme, että pääsimme laiturille, saimme olla siinä rauhassa. Ihmiset malttoivat odottaa omaa vuoroa tai ainakin pysyä vähän kauempana. Otimme kuvat ja katsoimme Drontti Edvardia ja jatkoimme matkaa.

Palasimme muumitalon luokse missä oli nyt väljempää. Kävimme tapaamassa muumeja ja otimme muutamia kuvia. Sitten menimme muumitalon sisälle missä oli vain muutama ihminen meidän lisäksi. Portaissa muistutettiin pitämään turvaväliä. 

Kun muumitalo oli tutkittu, ulkona vähän ajan päästä alkoi Pikku Myyn jumppaesitys pikku estradilla mitä jäimme aluksi seuraamaan vähän kauempana. Ihmiset pitivät melko hyvin turvavälejä, ainoastaan lavan edessä oli vähän tiiviimpää. H tanssi muutamat tanssit ja jumpat, se oli hänen mielestä tosi hauskaa. V vähän jännitti ihmispaljoutta (vaikka eivät olleet ihan meidän vieressä) ja musiikki oli aika kovalla. Ajattelimme jatkaa matkaa satupolulle.

Siellä oli melko tyhjää. Polkua kulkiessamme näimme vain muutaman ihmisen meidän lisäksi. Oli hauska tutkailla mitä kaikkea polun varrella on. Kivoja juttuja oli mm. labyrintti ja yksinäisten vuorten silta, jännää oli vähän noidan mökki ja hattivattien luola. Noita oli kyllä hauska ja viihdyttävä juttujensa kanssa, veti roolinsa tosi hyvin ja heittäyty. Lapsista oli hassua, kun noita sanoi keittävänsä räkäsoppaa.

Kävimme Niiskun verstaalla missä oli ihmisiä, mutta ei kuitenkaan mitään tungosta. Näimme Tuutikin, uitimme veneitä ja istuimme kuninkaan tuolissa. Jatkoimme matkaa Niiskun talon luokse ja tytöt innostuivat piirtelemään pöytien ääressä. Siinä alueella oli muutamia lapsia ja aikuisia sekä Hosuli mikä oli juttuineen tyttöjen mielestä hauska. Hosuli kiinnitti tyttöjen valmiit piirrustukset purkki-kotinsa seinälle.

Seuraavaksi menimme kaukoputken luokse kurkkaamaan onko presidentti kesäasunnollaan, hih, siinä ihmiset odottivat kaempana vuoroaan. Kävelimme H:n kanssa paljasjalkapolulla, tunnustelimme miltä tuntuu kävellä puun, kivien, hiekan, veden ja sammaleen päällä. Kävelimme myös Nuuskamuikkusen teltan ohi, siinä oli useampia ihmisiä, joten katsoimme telttaa kauempana polulla. Menimme löhöpaikalle huilimaan ja istuskelemaan, siinä ei ollut ketään muita. Poluilla sai kulkea rauhassa ja näimme muita ihmisiä niillä melko vähän. Hyvä niin!

Putiikeista sai käsidesiä ja sielläkin oli väljää. H halusi ostaa käärmepehmon, V Pikku Myyn, lisäksi tuli ostettua pari muumimarakassia, kirja ja tikkarit. Päätimme etukäteen, että emme syö kahvilassa, vaan meillä oli omat eväät mukanamme mitkä söimme ulkona kauempana muista. 

Kävimme tutkimassa poliisiaseman sellin ja morjestamassa vielä muumihahmoja, ennen lähtöä ihastelimme muumitaloa. Päivästä jäi hyvä fiilis, vaikka minua aluksi vähän jännitti, kun emme ole tänä kesänä muissa vastaavanlaisissa kohteissa käyneet.

Ainoastaan muumitalon pihalla oli enemmän ihmisiä, mutta paikoitellen siinäkin oli väljempää, kun malttoi vähän aikaa odottaa. Turvavälejä pystyi yleisesti hyvin pitämään, käsidesiä oli saatavilla joissain paikoissa, mutta suosittelen ottamaan myös oman käsidesipullon mukaan.

Olimme niin iloisia, kun pitkä odotus palkittiin ja pääsimme käymään Muumimaailmassa, meillä oli tosi kiva päivä ja myös sää suosi meitä. Tällä kertaa, viime vuoteen verrattuna oli hieman vähemmän hahmoja paikalla mikä on mielestäni ihan ymmärrettävää. Me näimme kuitenkin päivän aikana monta hahmoa: Muumipeikon, Muumimamman, Muumipapan, Pikku Myyn, Nipsun, Haisulin, Vilijonkan, Noidan ja Tuutikin. Vilaukselta myös Nuuskamuikkusen ja Niiskuneidin. Muumien näkeminen ja vierailu Muumimaailmassa oli ehdottomasti yksi kesämme kohokohdista ja myös ainut kesäreissumme kaakkoissuomen ulkopuolella.

Lähtiessämme kävimme Naantalissa lähellä Muumimaailmaa olevassa Eriskummallisessa kahvilassa&teehuoneessa herkuttelemassa. Siellä oli meidän lisäksi vain muutama ihminen. Ihana muumimainen paikka! Oli hauska bongailla seiniltä muumien kuvia ja muumeihin viittaavia esineitä. Myynnissä oli kivoja muumituotteita. Hauska elämys. 

Muumimaista loppukesän jatkoa kaikille! Muistetaanhan edelleen pitää turvavälejä, huolehtia käsihygieniasta ja yskiä/aivastaa hihaan ♡

Kaksivuotiaana eroon tutista

Esikoinen ei huolinut tuttia, mutta meidän heinäkuinen tarvitsi tutin. Siitä oli paljon apua. Tutti oli V:lle tärkeä ja toi lohtua. Olin kuitenkin tehnyt jo vauva-aikana päätöksen, että viimeistään kaksivuotiaana tutista luovutaan. Jotenkin miellän, että sen ikäinen ei ole enää vauva eikä välttämättä tarvitse tuttia. 

Useamman kuukauden ajan tutti oli ollut enää käytössä vain unilla ja joskus jossain tilanteessa kun oli ns. pakko. Uskalsin jättää tutin pois, koska olin tehnyt havaintoja ja todennut, ettei V välttämättä enää tarvitse tuttia. Tutti oli luultavasti enää vain tapa. Luulen, että nyt oli oikea aika luopua tutista tai sitten meillä kävi hyvä tuuri, sillä tutista luopuminen onnistui helpommin mitä olin ajatellut. 

Silti jännitin etukäteen aika paljon tutista luopumista, kun "puu", tutti-tuttinen oli ollut V:lle tärkeä ja ollut käytössä aina. Annoimme V:n ensin totutella rauhassa nukkumaan kerrossängyssä, sen jälkeen oli aika luopua tutista. Yhtenä iltana vain päätimme, että emme annakaan enää tuttia ja sen myötä tutti jäi pois.

Kesä 2019 (ps. seisoimme pellon pientareella, emme talloneet kenenkään satoa)

Toki niin kuin arvata saattaa ensimmäisinä iltoina V kysyi tutin perään ja sängyssä sitä vähän itki. Aluksi se oli minusta vähän sydäntä särkevää, mutta tiesin tekeväni kuitenkin oikein. V itki tutin perään neljänä iltana, mutta ei ole sen koommin sen perään kysellyt tai ainakaan ns. vaatinut sitä. Ja vaikka V aluksi itkeskeli, niin nukahdettuaan hän kuitenkin nukkui koko yön jokaisena yönä. Nyt tutti on enää muisto vain, V on nukkunut jo muutaman viikon hyvin ilman sitä. 

Olen niin iloinen ja yllättynyt, kun siirtyminen pinnasängystä pois ja tutista luopuminen sujuivat helpommin mihin olin varautunut. Toisaalta meillä vauvavuosi oli sen verran rankka, että ajattelen sen olevan kohtuullista ja reilua, että nyt asiat ovat sujuneet ilman suurempia itkuja, taisteluja, valvomista ja väsymystä. Meillä on kyllä ihana ja reipas kaksivuotias, isotyttökultanen ♡

Syksy tuo muutoksia meidän arkeen

Tämä syksy tuo muutoksia meidän arkeen, sillä meidän esikoinen aloittaa eskarin. Leppoisat, kiireettömät aamut tulevat painottumaan viikonloppuihin ja arki tulee sisältämään enemmän aikatauluja kuin ennen. Mielenkiintoista ja jännittävää.

Muutokset aina jännittävät minua, mutta tiedän, että eskarin aloitus on kiva juttu ja tietenkin hyvää harjoittelua koulua varten. Mukavaa, että H saa samanikäistä seuraa ja ns. jotain omaa mielenkiintoista tekemistä. H pääsee kehittämään taitojaan ja oppimaan uutta. ♡

H on ollut kanssani koko ajan kotihoidossa, kerhossa hän kävi pari kertaa viikossa pari tuntia/kerhopäivä. Luulen, että tämä vaatii minulta aluksi totuttelua olla erossa hänestä joka arkipäivä useamman tunnin. Tiedän sen kuitenkin tekevän hyvää meille molemmille. ♡

Samalla ajattelen kuitenkin miten ihanaa, kivaa ja spessua se on, että pääsen viettämään aikaa V:n kanssa kahdestaan, kun hän on vielä pieni. Koska H oli kolmevuotiaaksi asti ainokainen ja sai paljon huomiota, on reilua, että V:kin saa omat hetkensä arjessa äidin kanssa kahdestaan. Äidin ja isin koko huomion muutaman tunnin ajan Pekan arkivapaina. Tiedän, että tämä kahdenkeskinen aika on ihana kokemus sekä minulle, että V:lle. Aion nauttia siitä ♡

Tuntuu, että lapset kasvavat niin nopeasti, että en meinaa perässä pysyä. Esikoisemme menee jo eskariin ja nuorimmaisen kanssa ajattelimme aloittaa perhekerhossa käymisen, ellei koronatilanne tule pahentumaan. Hassua kun tuntuu, että vastahan H:n kanssa kerhoiltiin ja nyt V on jo niin iso, että kerhoilu tuntuu ajankohtaiselta. Jännää.

Perhekerhoa on vain pari kertaa kuussa, että ei se isoja muutoksia arkeemme ajallisesti tuo. V:n kohdalla se on kuitenkin iso, mielenkiintoinen ja kiva uusi juttu, isojen tyttöjen juttu, hih.  ♡

Kuukausi kerrossängyssä - Näin meillä nukutaan

Kuukausi sitten meidän kaksivuotias muutti meidän makuuhuoneesta, pinnasängystä nukkumaan lastenhuoneeseen isosiskon kanssa kerrossänkyyn. Kerroin ensimmäisen yön ja päivän kuulumiset täällä ja miksi päädyimme tähän ratkaisuun. Tässä postauksessa kerron miten kerrossängyssä on kuukauden aikana nukuttu.

PÄIVÄUNET

Ensimmäisinä päivinä V nukkui päiväunet kerrossängyssä. En voinut uskoa, että niin voisi käydä. Tätä ei kuiten kestänyt kauempaa, sillä pian V tosiaan tajusi, että sängystä pääsee pois. Nykyään hän ei välttämättä joka päivä edes päiväunia nuku, mutta silloi kun nukkuu, nukutan hänet unille meidän sänkyyn. Silloin minun täytyy köllötellä aluksi vieressä, muuten hän ei malta käydä nukkumaan. Jos V nukkuu päiväunet, unet kestävät yleensä 30-60min.

YÖUNET

Tämän kuukauden aikana V on nukkunut joka yö kerrossängyssä koko yön heräämättä. Täytyy koputtaa puuta, hih. Parina ensimmäisenä päivänä hän tuli sängystä kurkkimaan meitä, mutta kun peittelimme hänet takaisin sänkyyn hän kävi nukkumaan ja nukkui aamuun asti. Olemme vieläkin todella hämmästyneitä siitä miten helposti ja hyvin yöt ovat sujuneet. V oli alusta asti innoissaan isojen tyttöjen sängystä ja hänestä on hauskaa nukkua siskon kanssa samassa huoneessa. Ihanaa!

UNIKAVERI

Nyt muutamana yönä hän on ottanut sänkyyn viereensä ensimmäisen unikaverin. Kirjavan vaaleanpunaisen kissan mikä on jo pitkään ollut yksi V:n suosikkileluista. Hän niin ihanasti peittelee kissan ja käy sitten sen viereen köllöttämään. Unikaveri ei ole häirinnyt unta. 

H on aina nukkunut hyvin, joten yläsänkyyn siirtyminen ei ole tuonut muutosta hänen nukkumiseen, hän nukkuu edelleen hyvin. Olen niin iloinen, kun keväästä asti myös V on alkanut nukkumaan hyvin. Hänen ensimmäisen reilu 1.5 vuoden aikana ei nimittäin montaa kokonaista yötä ollut. Rankkaa oli, mutta siitäkin selvitiin. Ihanat ja kivat jutut antoivat voimaa.

Minäkin olen alkanut nukkumaan paremmin, kun V siirtyi pinnasängystä pois, sillä aiemmin heräsin aina siihen, jos hän kääntyili tai äänteli unissaan. Vaikka välillä minulla on vaikeuksia nukkua ja väsyttää, niin huomaan silti itsessäni ja jaksamisessani ison muutoksen, kun V nykyään nukkuu hyvin. Se on ihanaa!