Äijänniemen uimaranta - Kaunis merimaisema ja kivoja vesileikkejä

Pekka oli poikien kanssa reissussa, joten me tytöt kutsuimme kummin meille yökyläilemään. Viikonlopun aikana ulkoilimme, kävimme puistossa, katsoimme elokuvaa ja herkuttelimme. Erityisen kivaa oli, kun teimme reissun Äijänniemen uimarannalle Kotkan seudulle.

Olin nähnyt somessa kuvia ja videoita tuolta Äijänniemen uimarannalta ja ajattelin, että haluan mennä katsomaan onko paikka niin kiva mitä kuvat antavat ymmärtää. Ajelimme meiltä merenrantaan n.40 minuuttia. Aluksi eksyimme, kun laitoin google mapsin hakuun paikannimen enkä osoitetta. Pieni sekoilu ei sinänsä haitannut, kun V ehti nukkua autossa vähän pidemmät päikkärit, hih. Löydettiin kuitenkin helposti perille kun selvitin osoitteen ja laitoin suoraan sen hakuun, heh.

Astuimme autosta ulos ja kävelimme pientä metsätietä kohti rantaa. Oli ihanaa tuntea merituuli ja haistaa meren tuoksu. Meri tekee minuun aina vaikutuksen, voin helposi katsella kaunista ja rosoista merimaisemaa monta tuntia. Ehkä siksi kun se on sisämaakaupunkilaiselle harvinaista hupia? Ajattelimme, että ensin tutkimme paikan ja sitten asetumme johonkin leikkimään rantaleikkejä.

Käkkärät pienet männyt olivat kivan näköisiä, tytöistä oli hauskaa kiipeillä erikokoisten kivien päällä. Välillä pysähdyimme penkille katsomaan maisemia, istuskelemaan ja ottamaan hiekkaa pois kengistä. Rannalla hiekka oli ihanan pehmeää ja paikotellen tosi sileää. Oli kiva kastella varpaat veteen ja heitellä pieniä kiviä. Kävimme myös kivisellä laiturilla ihastelemassa maisemia ja katselemassa lokkeja. Tietysti otimme myös paljon kuvia, hih. 

Kun olimme tutkineet paikan ja tutustuneet rantaan söimme eväitä pöydän ääressä, sen jälkeen haimme autosta hiekkaleluja. Etsimme kivan rauhallisen paikan missä tytöt pystyivät leikkimään ja kahlailemaan. Me kummin kanssa istuskeltiin, juteltiin ja juotiin tölkilliset kylmää cocista. Tietysti katseet koko ajan lapsissa. Laitoimme viltin niin lähelle vettä kun pystyimme niin olimme tosi lähellä lapsia koko ajan, ranta oli matala. Ennen kotiin lähtöä H halusi vielä pyöriä vanhassa karusellin tapaisessa keinujutussa (en tiedä mikä sen härvelin nimi oikeasti on? Haha). Kätevää, että rannan laidalla oli myös siisti bajama.

Paikka oli mielestäni kaunis ja mielenkiintoinen. Merivesi tuntui melko lämpimältä, pitäisiköhän minun ensi kerralla uida? Lähtiessämme rupesimme jo suunnittelemaan sinne uutta reissua. Toivottavasti ihanat lämpimät kesäkelit jatkuvat vielä pitkään ♡

Kesän puoliväli

Ollaanko jo nyt kesän puolessa välissä? Samalla tuntuu, että vasta kesä alkoi ja samalla, että ollaan ehditty tekemään jo tosi paljon kaikkea kivaa. Tämä kesä on meille poikkeuksellinen (muutenkin kuin koronan takia), koska Pekalla ei ole kesälomaa työpaikkavaihdoksen takia. Siitä huolimatta, olemme tehneet monenlaista ja meillä on ollut kivaa kesätekemistä. Myös ihan tavallinen arki on kesällä kivaa ja huoletonta, ainakin minun mielestäni. On ihanaa herkutella tuoreilla marjoilla, kävellä nurmikolla paljain varpain, pomppia trampalla, tehdä retkiä ja leikkiä kivoja vesileikkejä +.

Kesäkuussa oli ihania kelejä, parempaa mitä osasin odottaa, aurinkoa ja lämpöä. Olimme aina mökillä tai rannalla Pekan vapaapäivinä, uimme ja retkeilimme, tein myös paljon pihahommia. Parhaimmillaan mökillä järvivesi oli melkein +27 asteista, sinne tälläinenkin vilukissa helposti tarkeni mennä uimaan. Kesäkuun kohokohta oli ehdottomasti juhannus mikä on yksi lempparijuhlistani, heti joulun jälkeen, hih.  Heinäkuu alkoi kylmästi ja sateisesti, keli ollut muutenkin siitä asti vaihtelevaa, sataa ja paistaa, sataa ja paistaa. Heinäkuussa ei hellevaatteita ole juurikaan tullut pidettyä. Nyt viimein näyttää siltä, että saisimme lämpimän ja aurinkoisen kesän takaisin. Ehkä?

Parasta kesässä on aurinkoisten, lämpimien päivien lisäksi jäätelö ja tuoreet mansikat, mökkeily, uiminen ja läheisten kanssa vietetty aika. On ollut mukavaa mökkeillä perheeni kanssa, hauskaa, että tytöt ovat olleet hoidossa V:n kummien ja mummin ja ukin luona. Olemme nähneet muitakin sukulaisia ja ystäviä niin mökillä kuin kivoissa juhlissa, mm. V:n 2v synttäreillä. Olemme viettäneet kivoja leikkipäiviä uusien ystävien kanssa, ihanaa, että tytöillä on kiva leikkikaveri ja että minä olen saanut itselleni äitikaverin. 

Kotona on tapahtunut kesällä pieniä muutoksia, sillä V muutti pois meidän makuuhuoneen pinnasängystä ja tytöt nukkuvat nykyään samassa huoneessa kerrossängyssä. V nukkuu siellä joka yö koko yön ja minäkin olen nukkunut paremmin. Tilasin Marimekon ystävämyynnistä ihania mansikkasomisteita, tyynyliinan ja kulhon. Tilasin kangastakin, ajattelin ehkä tehdä siitä viltin? Ne tuovat kivaa kesäistä tunnelmaa meidän kotiin. Kesän aikana muumihyllyssä on nähty jo kaksi erilaista tyyliä. Tykkään eniten vihreistä kesämukeista, mutta halusin kokeilla muumihyllyyn sinistä ripauksella punaista. Kivoja kesätyylejä molemmat, hih. Voi olla, että kesän aikana hyllyn järjestys vielä muuttuu. 

Loppukesäksi on luvassa vielä lisää mökkeilyä, aikaa kavereiden ja sukulaisten kanssa, luontoretkeilyä ja pari kivaa reissua. Eniten odotan sitä, kun pääsemme Pekan kanssa viettämään kahdestaan meidän 7. hääpäivää. Vielä on kesää jäljellä, ehditään tekemään vaikka ja mitä! Ennen kesää minulla oli tavoitteena nauttia kesästä niin hyvin kuin pystyn ja niin olen tehnytkin. Aion jatkaa samaa rataa ja ottaa kesästä kaiken ilon irti. Asenne ratkaisee, aion edelleen nauttia arjen pienistä iloista, kivoista kesäjutuista! Siitä huolimatta minullakin on välillä huonoja päiviä. Ajattelen kesästä myös niin, että joka päivä ei ole pakko retkeillä, touhottaa ja suorittaa. On ihan ok välillä viettää löhö ja lepopäiviä. Ainakin minä tarvitsen myös niitä, vaikka reissut ja retket kivoja onkin. 

Miksi me pidämme luontopoluista?

1. On kiva ulkoilla ja ihastella kauniita maisemia.
2. Erilaiset luontopolut tuovat kivaa vaihtelua arkeen ja omaan lähimetsään.
3. Luonto ruokkii lasten mielikuvitusta ja hioo motorisia taitoja.
4. Luontopolut innostavat liikkumaan, bongailemaan erilaisia kasveja ja eläimiä.
5. Me tykkäämme seikkailla +

Luontopolut ovat kivoja elämyksiä. Kun seikkailee omassa kotikaupungissa se ei maksa mitään eikä siihen tarvita paljon aikaa. Monesti me olemmekin lähteneet retkelle Pekan työpäivien jälkeen tunniksi pariksi. Minä tykkään ihastella maisemia ja tietenkin kuvailla, hih. Lapsista on hauskaa mm. tutkia uusia paikkoja, kiipeillä kivillä ja poimia mustikoita. Raittiista ulkoilmasta ja liikkumisesta tulee hyvä mieli, samalla on ihanaa viettää laatuaikaa yhdessä ilman älylaitteita tai telkkaria.

Meillä on tarkoitus kesän aikana kiertää useita erilaisia luontopolkuja täällä Kouvolassa. Olemme käyneet jo Kalalammen luontopolulla (siitä lisää täällä), Pappikallion luontopolulla sekä Alakylän luontopolulla Korialla. Kaksi jälkimmäistä ovat meille entuudestaan tuttuja paikkoja, joista kerron tässä postauksessa.

Pappikallion luontopolku 2.4km

Kävimme muutama päivä sitten retkellä lapsuudenkotini lähimetsässä, Pappikallion ulkoilureitillä. Oli hauska muistella omaa lapsuutta, ihastella kalliomaisemia ja syödä matkan varrella muutamat mustikat. Pappikallion maasto on meille entuudestaan tuttua, oli kiva tutustua nyt lasten kanssa  luontopolkuihin. Reitit olivat mielestäni sekavia ja ainakin yhdessä kohtaa menevät pitkospuut olivat huonokuntoiset, keikkuivat ja niiden päälle oli kaatunut puita. Meillä oli kuitenkin kiva retkipäivä. Maasto ja maisemat vaihtuivat, oli kallioita ja mäntymetsää, lisäksi synkempää kuusimetsää, paljon ihmeteltävää. Saimme otettua kivoja kuvia muistoksi minun lapsuudenmaisemista, meidän kivasta retkipäivästä.

Alakylän luontopolku 4km / laavulle 800m

Kävimme pari päivää sitten Alakylän luontopolulla, lähellä kaunista Korian siltaa ja Kymijokea. Olimme muutama vuosi sitten käyneet täällä edellisen kerran. Reitti on sen jälkeen uusittu ja erinäköinen kuin viimeksi. Pitkospuita ei enää ollut. Nyt kuljimme hiekkatietä pitkin minkä varrella on pieniä söpöjä siltoja, mistä tytöt tykkäsivät. Reitin varrella oli useampia levähdyspaikkoja/penkkejä ja mielenkiintoisia opastauluja. Muistin, että Kymijokea olisi näkynyt enemmän, sitä pääsi ihastelemaan vain muutamassa kohdassa. Kävelimme Korian sillalta laavulle asti, sen viereen rappusille ja sillalle (n.800m). Siitä sitten takaisin päin. Emme siis lasten kanssa kiertäneet koko reittiä. Meillä oli kiva seikkailu luontopolulla. Lopuksi menimme vielä joen rantaan heittelemään kiviä ja huomasimme, että joku oli rikkonut kiviin lasipulloja. Suututti. Mitä iloa jollekin tuollaisesta sotkemisesta on?

Saa nähdä minne seuraava luontopolkuretkemme suuntautuu, luultavasti jollekin sellaiselle polulle/reitille missä emme ole aikaisemmin käyneet.

Pipsa Possu synttärit

Meillä juhlittiin meidän V:n kaksivuotissynttäreitä. Juhlien teemaksi valikoitui Pipsa Possu siksi, koska se on synttärisankarin suosikki. "Pii Po". Meillä on ollut tapana miettiä lasten juhlia suunnitellessa mistä he tykkäävät ja suunnitella juhlia tyttöjen kanssa yhdessä. V oli juhlista innoissaan.

V ihasteli isin tekemää upeaa ilmapallokaarta, mistä on tullut vakiokoriste meidän juhlissa. Ilmapallokaari on kaunis ja näyttävä koriste, myös helppo tehdä itse. Valitsimme ilmapallokaareen punaisia ja vaaleanpunaisia palloja, Pipsa Possun värit. Säästimme hutikuussa ostetun Pipsa Possu vappupallon, ennen synttäreitä puhalsimme sinne ilmaa. Se toi kivan lisän meidän Pipsa Possu koristeluihin. Lisäksi tuunasimme pahvimukeja teippaamalla niihin Pipsa Possun kuvia. Koristeena käytimme myös teemaan sopivia leluja. 

V sai tosi kivoja lahjoja: Pipsa Possu figuurisettejä ja -talon, duploja, pehmoja, kirjoja, Tähkäpää nuken ja vaatteita. Me ostimme meidän Pipsa Possu fanille hauskan silikonisen Pipsa Possu lautasen, V tykkää siitä todella pajon. Synttäripäivänä V söi lettuja uudelta lautaseltaan, juhlissa kakkua ja muita herkkuja, hauskaa! Meillä on ollut tapana antaa lapsille lahja oikeana synttäripäivänä ja juhlapäivänä. Meidän mopotyttö sai toisena lahjana itselleen oman potkumopon, sillä päristellään menemään melkein joka päivä, hih. 

Meidän pienen herkkusuun synttäreillä tarjottiin Pekan tekemää mansikkakakkua ja pizzaa, mansikoita, vesimelonia, prinsessakeksejä ja popparia. Sellaisia juttua mistä V tykkää. Oli kiva nähdä läheisiä, viettää aikaa yhdessä ja herkutella. V on ollut innoissaan uusista leluistaan ja uudet vaatteet piti saada heti päälle, hih. Ihana pieni kulta. 

Meidän rakas, tänään kaksivuotias

Paljon onnea rakas V, olet nyt kaksivuotias. Iloinen pieni tättärä, sinulla on ihana nauru ja kaunis hymy. Omaa tahtoakin löytyy, mielipiteitä myös ja se on oikein hyvä asia. On ihana seurata kasvuasi, nähdä miten tutkit maailmaa ja opit uusia asioita. Tuot valtavasti iloa minulle ja monille muille, missä tahansa oletkin tai minne ikinä menetkin. Olet hyvä ja ihana juuri tuollaisena, ihmeellinen, minulle korvaamaton. Olet rakas ja erityinen, päivänpaiste, meidän pieni ihme. Älä koskaan unohda sitä. ♡

Olet vauhdikas tyttö, mutta tykkäät myös rauhallisemmista jutuista kuten kirjojen katselusta/kuuntelusta. Tykkäät halailla ja vilkuttaa, tykkäät suukoista ja kutitusleikeistä. Tykkäät piirtää ja maalata, leikkiä muovailuvahalla. On hauska pomppia trampalla, leikkiä hiekkalaatikolla ja leikkimökissä. Ihastelet kukkia ja metsää, ihmettelet ötököitä. Tykkäät leikkiä pehmoleluilla, nukeilla leikkikeittiöllä, ja duploilla, tehdä palikoista tornia. Sinusta on hauska leikkiä pukeutusmisleikkejä, käyttää ihania mekkoja, pantoja, pinnejä, kruunuja ja koruja. Katsot mieluiten telkkarista tai pädistä Pipsa Possua, Ryhmä Hau:ta tai Muumeja, tykkäät katsella youtubesta lastenlauluvideoita ja laulaa niiden mukana, erityisesti Frozen-aiheisia lauluja, myös tanssiminen on kivaa. ♡

En tule koskaan unohtamaan sitä päivää, kun sain sinut ensimmäisen kerran syliini, tartuit sormeeni ja tuhisit vieressäni. En olisi voinut olla onnellisempi. On niin ihanaa, kun saan olla kanssasi kotona ja saamme viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä. Haluan olla aina tukenasi ja auttaa sinua löytämään oman polkusi. En malta odottaa mitä kaikkea ihanaa tulevaisuus tuo sinulle tullessaan. Nyt kuitenkin nautitaan tästä päivästä ja keskitytään tähän hetkeen. Ihanaa syntymäpäivää rakas V ♡

V:lla on ollut hauska synttäripäivä. Lauloimme hänelle onnittelulaulun ja annoimme lahjan. V sai meiltä lahjaksi söpön ja hauskan Pipsa Possu-lautasen. Paistettiin kotona lettuja ja katsottiin elokuvaa. Äitini teki mansikkakakkua, herkuteltiin ja leikittiin vähän sielläkin. Ihana päivä, juhlinta jatkuu muutaman päivän päästä Pipsa Possu teemalla. ♡

Pinnasängystä kerrossänkyyn - Näin ensimmäinen yö sujui

Tänään aamulla meidän tuleva kaksivuotias heräsi ensimmäistä kertaa isojen tyttöjen sängystä. Miten siirtymä pinnasängystä kerrossänkyyn sujui?

V ei ole kiipeillyt pinnasängyssä eikä heilutellut sitä, vaan aina kiltisti huudellut ja odotellut, että joku tulee nostamaan hänet pois. Vaaraa pinnasängystä ei ole ollut, mutta se alkoi käymään ahtaaksi. V on keväästä asti nukkunut kokonaisia öitä itkemättä, joten ajattelimme, että nyt olisi oikea aika laittaa siskokset nukkumaan samaan huoneeseen. Saimme tyttöjen mummilta ja ukilta tytöille kerrossängyn, saman missä Pekka on lapsena nukkunut. Aika hauskaa! Muutama päivä sitten Pekka kokosi sen ja H pääsi yläsänkyyn nukkumaan. H totutteli uuteen sänkyyn ja nukkui pari yötä yksinään yläpedissä. V kävi päivällä köllöttelemässä alasängyssä ja kerroimme, että se on hänen sänky, isojen tyttöjen sänky. V oli tästä innoissaan. "Mii sä" = minun sänky.

Ensimmäinen yö uudessa sängyssä koitti. Iltatoimien jälkeen tytöt köllöttelivät alapedillä ja Pekka luki heille iltasadun. Toivotimme tytöille hyvät yöt, suukotimme ja peittelimme heidät omiin sänkyihin, he jäivät sinne tyytyväisen oloisina. Lähdimme huoneesta ja sieltä kuului aluksi V:n osalta vähän kitinää, sitten tuli hiljaista ja ajattelimme "pääsemmekö oikeasti näin helpolla?". Meni 10 minuuttia ja sitten lastenhuoneeseen syttyi valo, V oli tepsutellut pois sängystä. Tämä ei tullut minulle yllätyksenä, sillä osasin odottaa, että näin käy. Menin huoneeseen sammutin valon ja peittelin V:n uudestaan sänkyyn. Olin asennoitunut, että pysyn jämäkkänä, että aina peittelen hänet takaisin, kyllä hän siihen joskus oppii ja tottuu, että sängyssä pysytään ja nukutaan. Lähdin huoneesta, välillä kuului vähän väsyitkua ja sitten hiljeni, V nukahti. Hän nukkui koko yön heräämättä, kellon ympäri. Olin niin helpottunut, onnellinen ja yllättynytkin. Yö meni tosi hienosti, paremmin mitä olin ajatellut, vaikka olinkin luottavaisin mielin. Myös päiväunet sujuivat hyvin, ei itkua tai kitinää, mutta kerran V nousi sängystä. Peittelin hänet uudestaan ja sinne hän jäi nukkumaan ja nukkui hyvin. Vau! 

En voi vieläkään uskoa miten hienosti ja helposti siirtyminen sujui. Ehkä nyt sitten olikin oikeasti oikea aika siirtymiseen? Tuntuu oudolta ja samalla myös kivalta, että saimme Pekan kanssa meidän makuuhuoneen taas itsellemme. Uskon, että minä tulen nukkumaan paremmin, koska heräsin aina siihen esim. jos V höpisi unissaan tai pyöri enemmän. Täytyy kyllä myöntää, että minun oli viime yönä vähän vaikea käydä nukkumaan, kun mietin "pärjääköhän V toisessa huoneessa", vaikka oikeasti tiesinkin hänen pärjäävän. Jännää. Pekka kävi muutaman kerran kurkkaamassa, että V:lla oli kaikki hyvin, niin sain mielenrauhan, hih. Sitten kun sain unen päästä kiinni, niin minäkin nukuin hyvin. Kun pinnasänky lähti pois, makuuhuoneeseen tuli paljon enemmän tilaa. Pekan on helpompi aamuisin lähteä töihin, kun ei tarvitse pinnasänkyä väistellä.

Tämä on meille uusi tilanne, sillä H nukkui yhden kuukauden ikäisestä asti pinnasängyssä omassa huoneessaan. V nukkui näin pitkään meidän huoneessa siksi, koska hän oli reilu 1.5-vuotiaaksi asti melko itkuinen, niin en halunnut, että katkonaiset, itkuiset yöt vaikuttaisivat H:n yöuniin. Nyt kun yöt ovat olleet useamman kuukauden tosi hyviä V:n kohdalla, uskalsimme tehdä tämän siirron. Meistä tuntui kivalta, että H sai ensin rauhassa totutella nukkumaan yläpedissä ennen kuin V:n totuttelu alkoi.

H:llä oli pienenä pinnasänky mistä pinnalaidan sai otettua pois, mutta V:n pinnasängyssä tätä mahdollisuutta ei ole. H oli n.1.5-vuotias, kun pinnalaita otettiin pois, ehkä jopa vähän aikaisemminkin, kun hän rupesi kiipeämään ja heilumaan sängyssä. Pinnasänky myytiin, kun H:lle tuli isojen tyttöjen sänky 3-vuotiaana, silloin olin V:sta raskaana. Se on tuo sama sänky missä V nyt nukkuu, lisäsimme sänkyyn lisäosan mistä tuli H:n yläpeti. Tiesimme aina, että haluamme useamman lapsen, olemme säästäneet melkein kaikki vauvatarvikkeet, mutta H:n pinnasänky piti myydä, koska se ei olisi mahtunut meidän makuuhuoneeseen. V:lle piti etsiä jostain standardi kokoa pienempi pinnasänky ja sellainen onneksi löytyi, vain 20€, hih. Pinnasänky oli ihana ja meidän tarpeisiin sopiva. Aiomme ainakin toistaiseksi vielä säästää sen, ehkä sille tulee joskus vielä käyttöä.

On hauskaa miten innoissaan tytöt ovat pinnasängystään ja esittelevät sitä kaikille kyläilijöille. Siellä on kiva nukkua, köllötellä, leikkiä ja kiipeilläkin (valvotusti). H on monta kertaa todennut, että uudessa sängyssä nukuttaa hyvin, niin nähtävästi myös V:n mielestä, hih. Toivottavasti tulevat yöt sujuvat yhtä hyvin. Pitäkää meille peukkuja.