Meidän kesä 2018

Voi että miten äkkiä se kesä taas meni. Tämä kulunut kesä on ja tulee olemaan hyvin erityinen, sillä heinäkuun alussa syntyi toinen tyttäremme ja elokuun loppupuolella vietimme hänen ristiäisiä. Mitä kaikkea meidän kesään kuului, mitä tehtiin ja missä käytiin? Tässä kooste meidän kesäkuulumisista.

Toukokuu

Vietimme vappua ja annoimme kummikirjeet ystävillemme joita pyysimme Vilman kummeiksi. Juhlimme Hasun Lihakaupan 50-vuotista taivalta, kävimme taidenäyttelyn avajaisissa ja vietimme äitienpäivää. Juhlimme myös Helmin nimppareita ja sisustimme Helmin huonetta. Toukokuun lopulla Pekalla alkoi kesäloma. Onneksi jo silloin oli ihania, lämpimiä kesäpäiviä ja kivoja uintikelejä. Mökkeilimme, kävimme rannalla ja Tykkimäessä. Kävimme treffeillä Mustilassa ja vietimme Pekan kanssa ihanan miniloman Helsingissä. Ihastelimme kauniisti kukkivia omenapuita ja otimme ihania masukuvia. Vietin ystäväni kanssa hauskan Mothers Blessing päivän Kotkassa.

Kesäkuu

Kesäkuuhun kuului myös rannalla oloa, mökkeilyä, grillailua, tuoreita marjoja ja huvipuistoilua. Kävimme Kotkassa Katariinan meripuistossa. Täällä Kouvolassa ihastelimme Kasarminmäen vanhoja rakennuksia ja kävimme yhden mökkireissun päätteeksi Verlassa. Pekalla loppui kesäloma. Juhannuksena olimme mökillä ja vietimme aikaa sukulaisten kanssa. Kävimme vielä ennen sektiota ultrassa katsomassa meidän pientä kultaa. Juhlimme Pekan serkun häitä.

Heinäkuu

Nautin viimeisistä raskauspäivistä vaikka jo kovasti odotin sitä, että saan Vilman syliini. Otimme vielä ihania masukuvia. Kolmas päivä Vilma syntyi ja 10. päivä Pekalla alkoi kahden viikon isyysvapaat. Heinäkuu meni vauvaa ihmetellessä ja hoitaessa. Kävimme tämän kesän teeman mukaisesti myös heinäkuussa useamman kerran mökillä ja Tykkimäessä. Näimme sukulaisia ja ystäviä, jotka tulivat ihastelemaan vauvaa. Heinäkuun lopulla juhlimme meidän viidettä hääpäivää. Minut valittiin Oot niin ihanan ja PlanToys Finland brändilähettiläiksi.

Elokuu

Elokuun alussa Vilmalla tuli 1kk täyteen, kävimme neuvolassa ja minä kävin jälkitarkastuksessa. Pohdimme mitä kaikkea vauvaa varten on hankittu ja miten vauvantulo näkyy meidän makuuhuoneen sisustuksessa. Kerroin miten olen palautunut raskaudesta ja toipunut leikkauksesta. Kävimme tuttuun tapaan mökillä, rannalla ja Tykkimäessä huvittelemassa. Helmillä alkoi kerho. Kävimme Lahdessa ostoksilla ja vietimme hauskan illan Tykkimäen päättäjäisissä. Juhlimme Vilman  ristiäisiä ja ihastelimme miten kaunis hän onkaan. Valitettavasti olemme olleet myös vähän flunssaisia.

Tämä kesä oli todella kuuma, välillä jopa tuskaisen kuuma. Minua niin harmitti kun en raskauden ja leikkauksen takia päässyt tänä kesänä uimaan vaikka järvivesi olisi ollut lämmintä. Nyt on jo niin kylmää, että tälläistä vilukissaa ei uiminen enää houkuta. Vaikka itse en päässyt tänä kesänä uimaan niin onneksi sain seurata Helmin ja Pekan kivoja vesileikkejä.

Tosiaan raskauden ja leikkauksen takia myös isommat kesälomareissut jäivät väliin mikä aluksi minua vähän harmitti. Mutta näin jälkikäteen ajateltuna oli kiva kun tätä kesää ei ollut liian tarkkaan suunniteltu etukäteen ja järjestetty kauheasti ohjelmaa. Oikeasti Pekallakin loma oli lomailua eikä suorittamista. Vietimme oikeasti laatuaikaa perheenä ja nautimme toistemme seurasta. Opettelimme uudenlaista elämää nelihenkisenä perheenä ja ihastelimme meidän tyttöjä, jotka ovat molemmat omalla tavallaan niin rakkaita ja ihania!

Tästä kesästä jää ehdottomasti mieleen loppuraskauden upea muhkea masu, helteet, Vilman syntymä ja ristiäiset sekä Helmin kerhon aloitus elokuun puolessa välissä. Uskon, että tämä kesä tulee jäämään mieleen myös mökki-tykkimäki-uimaranta kesänä, koska emme minun vointini takia oikein muuta pystyneet tekemään. Meillä oli kyllä kaikin puolin ihana kesä. Vaikka aina kesän jättäminen taakse tuntuu haikealta, niin silti on kiva ottaa vastaan alkava syksy. Saa nähdä mitä kivaa tämä syksy tuo tullessaan.

Vilma Aurora

Meidän rakas toinen tyttäremme, pieni ihme sai kasteessa nimen Vilma Aurora. Mielestämme se on ihana nimi, kaikista kaunein nimi juuri hänelle. ♡

Kun saimme tietää odottavamme ihanaa pientä tyttövauvaa, niin tiesimme, että hänen nimekseen tulisi Vilma. Meillä kummankin lapsen kohdalla nimi on ollut helppo päätös. Olemme heti tienneet mikä nimi on kiva ja kaunis, mikä tuntuu oikealta ja luontevalta. Minusta tuntuu, että kun nimenvalinta on ollut niin helppoa ja nimet ovat tulleet mieleen kuin itsestään, että juuri näin on tarkoitettu. ♡

Kun tiesimme odottavamme tyttöä nimi oli selvä ja kerroimme läheisille hänen olevan Vilma. Helmillekin oli helpompaa ajatella vauvaa henkilönä kun hänellä oli nimi valmiina. Helmi tunsi jo vauvan hänen syntyessään "hän on pikkusiskoni Vilma". Vaikka me ja läheiset olemme tienneet Vilman nimen jo kauan, halusin odottaa vauvan nimen julkaisemista someen siihen asti kun vauva on kastettu ja virallisesti saanut itselleen nimen. Se olisikin ollut hassua jos olisin täällä jo raskaana ollessa puhunut Vilmasta ja vauva olisikin ollut poika tai jostain syystä olisimme halunnetkin vaihtaa nimen joksikin muuksi.

Ihanat siskokset, meidän rakkaat tytöt: esikoisemme Helmi Ilona ja kuopuksemme Vilma Aurora. Molemmilla tytöillä on kauniit ja juuri heidän näköiset nimet, jotka myös sointuvat kivasti keskenään, hih. ♡

Helmi 4.1.2015 - Vilma 26.8.2018

Ristiäiset

Sunnuntaina 26.8. vietimme ihania ristiäisjuhlia läheisten kesken. Olin päättänyt, että en stressaa, mutta kuten arvata saattaa ei näitäkään juhlia järjestetty ilman hässäkkää, hih.

Keksin lauantaina, päivä ennen ristiäisiä, että haluankin ostaa Marimekon mekon, sillä minulla on ollut kyseisen merkin mekko myös Helmin ristiäisissä. Ja koska Kouvolassa vain yksi kauppa myy heidän tuotteitaan eikä sieltä sopivaa löytynyt niin ajelimme sitten Lahteen hakemaan minulle mekkoa Marimekon myymälästä. Vähän hupsua, mutta näin vältettiin tämän äidin asukriisi, hih. Onneksi Pekka sietää näitä minun hömpötyksiä. Tosin Pekka oli ostanut itselleen paidan perjantaina, joten ei hänkään kauhean ajoissa pukeutumisen suhteen ollut, heh. Molemmille tytöille oli onneksi vaatteet hyvissä ajoin valmiina!

Juhlia edeltävä yönä vielä tuunasimme koristeita ja etsimme tavaroita. Mm vieraskirja piti kaivaa esiin ja muistaa muutenkin ottaa kaikki tarvittava mukaan juhliin. Me emme järjestäneet juhlia kotona, koska meillä on iso lähipiiri, vieraita oli tulossa 30-40, niin kotona olisi ollut aika ahdasta. Juhlat pidettiin Moision Kartanossa, siellä on juhlittu häitämme ja vietetty myös Helmin ristiäisiä.

Olen kyllä niin kiitollinen äidilleni siitä avusta mitä saimme ristiäisiä varten, sillä jos meillä olisi ollut täysi vastuu kaikesta niin stressi ja paniikki olisi ollut varmaa. Tässä hektisessä arjessa ja väsyneenä emme millään olisi muistaneet hoitaa kaikkea, joten iso erityiskiitos äidilleni! ♡ Haluan kiittää myös kummitätiäni, joka auttoi juhlien järjestelyissä ja kälyäni, joka loihti taas upeat kakut juhliimme.

Kastaminen sujui hyvin. Vauva oli perinteisesti sylikummin sylissä, nukkui ja oli tyytyväinen. Yksi kummeista luki lasten evankeliumin, vauva kastettiin ja siunattiin, rukoilimme ja otimme vastaan Herran siunauksen. Valokuvia otettiin ja ihastelimme meidän rakasta tytärtämme, joka sai nimen: Vilma Aurora ♡ Mielestämme se on kaikista kaunein nimi juuri hänelle.

Vietimme kivan päivän läheisten kanssa, juttelimme, söimme ja herkuttelimme. Tunnelma oli mielestäni viihtyisä ja rento. Oli mukavaa miten moni meille tärkeä ihminen pääsi paikalle. Vilma nukkui monessa sylissä ja Helmi leikki pikkuserkkujensa ja ystäväni kanssa. Koska päivä oli niin hässäkkää niin oli ihanaa, että ystäväni L leikitti Helmiä ja katsoi hänen peräänsä. Kiitos myös muille Helmiä "vahtineille"! Tämä päivä oli tärkeä meille, mutta myös kummeille, heillä oli iso rooli juhlissa ja heillä on tärkeä rooli Vilman elämässä. Vilma sai itselleen ihania kummeja. ♡

Kiitos kaikille, ketkä onnittelivat meitä ja Vilmaa. ♡ Hän sai ihania kortteja ja kauniita lahjoja! Vilma on onnekas kun hänelläkin on niin paljon rakkaita ihmisiä ympärillään.

Oot niin ihana - Mistä kaikki alkoi

Viime kuussa kerroin, että minut valittiin Oot niin ihana brändilähettilääksi ja kerran kuussa kirjoittelen blogiin heidän tuotteistaan. Edellisessä postauksessa esittelin tämän kauniin vauvakirjan kokonaisuudessaan, kerroin miksi minä tykkään Oot niin ihanasta ja lupasin, että tulen antamaan vinkkejä vauvakirjan täyttöä varten. Tässä postauksessa näytän teille ne sivut mitä olen tähän mennessä saanut valmiiksi.

Vauvakirjan ensimmäinen sivu 'mistä kaikki alkoi' voi täyttää monella tavalla. Minä halusin ikuistaa tälle sivulle vauvan syntymän ja siihen liittyviä tärkeitä juttuja, koska ajattelen, että siitä hetkestä hänen matkansa alkoi. Halusin laittaa sivun keskelle ensimmäisen kuvan vauvasta, joka on otettu leikkaussalissa. Kyseessä on meidän ensikohtaaminen ja voi miten kaunis ja ihana hän onkaan hih ♡ Dymolla sain helposti tehtyä kivoja yksityiskohtia tälle sivulle.

'Mistä kaikki alkoi' -sivun toiselle puolelle, kauniille marmorisivulle laitoin ultrakuvan vauvasta ja kirjoitin siihen kokemuksiamme NP-ultrasta, rakenneultrasta ja käynnistäni pelkopolilla. Halusin kirjata nämä kokemukset, koska ne olivat tärkeitä ja merkittäviä hetkiä raskauden aikana.

Harmaan marmorisivun vieressä oleva 'Odotus' -sivu on yksi lempparisivuistani vauvakirjassa. Kirjasin tälle sivuille ajatuksiamme ensimmäisestä, toisesta ja viimeisestä raskauskolmanneksesta ja yleisesti miten raskaus sujui. Halusin laittaa tälle sivulle paljon ihania raskauskuvia. Mielestäni tälle sivulle sopii hyvin mustavalkoiset kuvat, joten halusin käyttää niitä. Halusin myös laittaa kuvia meistä odottavista vanhemmista yhdessä, sillä raskaus oli meille kummallekin tärkeä asia ja meidän yhteinen juttu. Sivusta tuli aika ihana, eikö? ♡

'Odotus' -sivun kääntöpuolella on sivu ilman otsikoita ja monta valmista riviä kirjoittamista varten. Halusin tälle sivulle lisää ihania raskausmuistoja. Meille oli tärkeää kirjata ylös sekä äidin että isin ajatuksia vauvan odottamisesta. Halusin myös paljon tilaa sille miten isosisko koki vauvan odottamisen ja hänen kommenttejaan liittyen raskauteen. Oli hauska kirjata ylös myös raskaushimojani ja laittaa kuva tulevasta isosiskosta, josta huokuu ilo ja onni. Halusin myös laittaa vielä yhden raskauskuvan, joka onkin yksi lemppareistani.

Tämän monipuolisen otsikoimattoman sivun vieressä on hauska 'juhlitaan' -sivu. Koska vauvakirjassa on useampia juhliin viittavia sivuja, halusin vielä tälle sivulle jatkaa raskausjuttuja. Kirjasin tälle sivulle muistoja meidän ihanista Gender Reveal juhlista, jotka pidimme rakenneultran jälkeen. Paljastimme silloin läheisille odottavamme ihanaa pientä tyttövauvaa. ♡

Tälläisiä sivuja olen tähän mennessä täyttänyt. Oli loogista muutenkin tähän postaukseen kirjata raskaus kokonaisuudessaan ja tietysti meidän pienen ihmeen syntymä, mistä kaikki alkoi. Hih. Myöhemmin on tulossa lisää täytetyjä vauvakirjan sivuja ja muita ihania juttuja. Kannattaa pysyä kuulolla! ♡

Lisää tietoa tästä ihanasta vauvakirjasta ja muista ihanista tuotteista löytyy täältä  www.ootniinihana.fi ♡

Kaksi raskautta - Miten ne eroavat toisistaan?

Olen kokenut kaksi raskautta, esikoinen syntyi marraskuussa 2014 ja kuopus heinäkuussa 2018. Miten nämä raskaudet eroavat toisistaan, entäpä mitä yhteistä niissä on ollut?

Ensimmäinen raskaus

Vauva oli ihana, odotettu ja toivottu

Stressasin, mietin ja jännitin: tulenko raskaaksi?

Neljän kuukauden päästä, 22-vuotiaana tulin raskaaksi ja tein positiivisen raskaustestin 23-vuotissyntymäpäivänäni

Olin töissä ensimmäisen kolmanneksen

Olin huonovointinen koko raskauden, loppua kohden huono olo vähän helpottui, kärsin myös huimauksesta. Syöminen ja nukkuminen oli vaikeaa, huonon olon takia minun oli vaikea liikkua kotoa. Kärsin masennuksesta ja sain paniikkikohtauksia

Kävimme perhevalmennuksessa, valitettavasti käynnit osoittautuivat turhiksi

Sain paljon raskausarpia, jotka olivat aluksi todella punaisia

Raskaushimoja: Twix-patukat, kurkku, omena, iskender-kebab.

Jännitin synnytystä. Pohdin miltä supistukset tuntuvat, mutta niitä ei koskaan tullut

Synnytys käynnistettiin rv 41+5, koska mitään merkkejä synnytyksen alkamisesta ei vieläkään ollut ja minulla oli korkeat verenpaineet

Synnytys oli todella kivulias, vaikka sain kivunlievitystä. Avauduin vain 2-3cm, synnytys ei edennyt, vuorokauden kärvistelin ja lopulta kuntoni rohomahti ja vauva syntyi kiireellisellä sektiolla rv 41+6

Toipuminen oli kivuliasta ja pitkäkestoista, kirjaimellisesti makasin sängyssä enkä pystynyt aluksi hoitamaan vauvaa. Olin sairaalassa viikon. Imetys oli hankalaa.

Pekan isyysvapaat menivät valitettavasti vähän hukkaan, kun raskaus meni niin pitkälle ja jouduin olemaan niin kauan sairaalassa. Hän oli ainoastaan kaksi päivää kanssamme kotona. Onneksi sain apua äidiltäni. Isyysvapaita piti hakea 1kk ennen sen alkamista. Emme voineet tietää milloin vauva syntyy joten isyysvapaan ajankohta meni arvailuksi ja valitettavasti pieleen meni. Pekan läsnäolo sairaalassa oli kyllä tärkeää, koska en itse kyennyt vauvaa hoitamaan, joten eivät isyysvapaat täysin hukkaan menneet.

Raskauskiloja kertyi 18, lopulta kuusi kiloa jäi

Vaikka ensimmäinen raskaus oli rankka ja synnytys vaikea, niin olin onnellinen, että sain maailmaan kauniin, terveen tytön. Äidiksi tuleminen on ollut suurin haaveeni ja olen niin kiitollinen, että se haave toteutui ♡

Toinen raskaus

Vauva oli ihana, odotettu ja toivottu

En stressanut asiaa sen kummemmin, ajattelin että vauva tulee sitten, kun on tullakseen

Yhden-kahden kuukauden päästä tein positiivisen raskaustestin 27-vuotiaana

Voin hyvin koko raskauden, raskaus ei rajoittanut elämääni

En saanut raskausarpia, tai jos sain en huomannut niitä. Aiemmat raskausarvet ovat nykyään todella vaaleita ja melko huomaamattomia.

Raskaushimoja: Mehujäät, hapankorput, mexicana kozone, jäinen mansikkamurska, jäätelö.

Helmi piti minut kiireisenä, minulla ei ollut aikaa liikaa murehtia ja miettiä

Blogi auttoi minua keskittymään positiivisiin asioihin ja purkamaan ajatuksiani. Sain myös blogin ja Instagramin kautta paljon vertaistukea odottamiseen

Olin toisella kerralla itsevarmempi ja tietoisempi raskauteen ja vauvaan liittyvistä asioista

Kävin pelkopolilla ensimmäisen synnytyksen jättämien traumojen takia. Johtuen voimakkaasta pelostani ja ottaen huomioon ensimmäisen synnytyksen kulun ja kapean lantioni minulle tehtiin suunniteltu sektio rv 39+0. Tälläkään kertaan minulle ei tullut yhtään harjoitussupistuksia eikä mitään merkkejä siitä, että synnytys olisi käynnistynyt itsestään.

Leikkaus sujui hyvin, vointini oli tilanteeseen nähden hyvä, toki leikkauksen jälkeen liikkuminen oli silti vaikeaa, kivuliasta ja hankalaa

Olin sairaalassa kolme päivää, toipuminen ja imetys sujuivat hyvin
Pekka oli kaksi viikkoa kanssamme kotona isyysvapailla. Helmi on ollut ihana apulainen vauvan hoidossa

Raskauskiloja kertyi 7-8, joista minulle ei jäänyt yhtään kiloa ja olen laihtunut vielä ylimääräiset 6kg. Pääsin toisen raskauden myötä eroon myös ensimmäisen raskauden jättämistä kiloista

Koska ensimmäinen raskaus ja synnytys olivat vaikeita, niin tuntui hyvältä saada kokea myös raskaus, vauvan syntymä ja alku kotona niin että niistä on pystynyt helposti nauttimaan.♡

Se on ollut valitettavaa todeta, että kehoani ei ole luotu synnyttämään. Lääkärit olivat sitä mieltä, että ei vauva olisi nyt toisellakaan kertaa sieltä itsestään tullut. Olen kuitenkin hyväksynyt asian ja niin kiitollinen, että siitä huolimatta olen pystynyt tulemaan raskaaksi. Kieltämättä kyllä hurjaa ajatella, että ilman nykylääketiedettä olisin todennälöisesti kuollut ensimmäiseen synnytykseen ja mahdollisesti myös vauva. Onneksi nykyään on keinoja, jos synnyttäminen ei suju odotetusti. Olen niin kiitollinen, että olen saanut hyvää hoitoa ja olen tässä, niin kuin myös kaksi rakasta lastani.

Nämä kaksi raskautta ja vauvojen syntymät ovat olleet monellakin tapaa aika erilaisia, mutta on niissä jotain yhteistäkin: Molemmat lapset ovat erittäin toivottuja, odotettuja ja rakastettuja. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että olen saattanut maailmaan kaksi tervettä, kaunista ja ihanaa lasta ♡