sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Me virvottiin tänä vuonna etänä

Virpominen on yksi kivoimmista ja odotetuimmista pääsiäisjutuista. Vaikka tänä vuonna ei päässyt perinteisesti virpomaan, niin silti me koristelimme lasten kanssa muutamia virpomisvitsoja. Aika ihanaa, kun koristelussa käytimme myös lasten tekemiä koristeita.

Virpomisoksien tekeminen oli mukavaa puuhaa koronakotoiluun. Tytöt maalasivat aiemmin styroksimunia ja he asettelivat ne itse oksiin höyhenien kanssa, myös pikkuinen V. Eilen viimeistelimme oksat, H leikkasi ja liimasi silkkipaperin palasia tyhjiin kohtiin. Teimme tänä vuonna vähemmän oksia kuin yleensä, johtuen näistä poikkeusolosuhteista, kun virpomaan ei perinteisesti pääse. Halusimme kuitenkin tehdä oksat isovanhemmille, vaikka jouduimme virpomaan heitä ikkunan takaa. Muita läheisiä ilahdutimme hauskalla videotervehdyksellä. Toivotaan, että ensi vuonna pääsemme virpomaan useampia läheisiä, oikeasti, niin kuin olemme aiemmin tottuneet.


"Virvon varvon tuoreeks terveeks...", tässä tilanteessa sitä toivoo kaikille enemmän kuin koskaan aiemmin. Toivottavasti pysytte terveinä ♡ Minua vaivaa edelleen ärsyttävä kurkkukipu, haluaisin päästä siitä jo lopullisesti eroon.


Pekka osti tytöille söpöt pupupannat mitkä ovat olleet leikeissä mukana. He halusivat myös virpoa ne päässä ja se sopi paremmin kuin hyvin. Ihanaa kun H on oma-aloitteinen ja kekseliäs, hänellä on usein kivoja ideoita. Meidän söpöt pikkuiset puput, hih, ihanat pääsiäistytöt.


Toivottavasti teillä on ollut kaikesta huolimatta mukava palmusunnuntai ♡ Meillä ilta on mennyt virpomispalkkoja syöden, suklaalla herkutellen. Valmistaudumme uuteen alkavaan viikkoon toiveikkaina. Minulle on tärkeää löytää elämästä joka päivä ilonaiheita ja tänään niitä oli virpominen ja se että näimme isovanhempia, vaikka he olivatkin ikkunan takana.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♡