perjantai 11. kesäkuuta 2021

Viikon ikäinen vauva - Ensimmäiset päivät kotona

Viikko sitten saimme meidän ihanan pienen pojan syliimme. Tänään hän on jo viikon ikäinen rakas. Olemme olleet kotona 4.5 päivää. Kotona on ollut ihanaa, vaikka olemmekin Pekan kanssa aika väsyneitä. Isosiskot olivat kovasti odottaneet pikkuveljen tapaamista ja sitä, että pääsevät hoitamaan vauvaa. Ensi hetkistä lähtien tytöt ovat rakastaneet pikkuveljeään, halineet, silittäneet ja suukottaneet. Pitäneet sylissä, peitelleet unille, antaneet tuttia, auttaneet vaipan vaihdossa ja pullosyötöissä. He ovat jutelleet vauvalle ja laulaneet, näyttäneet kirjasta kuvia ja helisyttäneet helistimiä. Kutitelleet vauvan pieniä varpaita. Poitsu on ihmeissään katsellut isosiskojen touhuja, ottanut vastaan kaiken rakkauden ja huolenpidon. ♡


"No hei L, me ollaan ootettu sinua". "Kultaseni". "Meidän kulta". "Hei L me olemme sinun isosiskoja". "Niin pieni ja söpö". "Olet niin rakas". "Kato se näytti kieltä". "Miten pienet varpaat". "Söpö nenä". "Ihana pieni ja söpö" "Se hymyili meille". "Se tykkää meistä". +


Vauva on niin ihana pieni ja söpö. Ainakin tällä hetkellä hän vaikuttaa olevan tyytyväinen. Syö ja nukkuu, tuhisee ja ihmettelee. Ähisee silloin, kun nälkä kurnii masussa tai hän haluaa syliin, välillä ääntä lähtee myös vähän kovempaakin, heh. Vauva syö n.3 tunnin välein, joskus vähän useammin. Nyt ensimmäisinä kotipäivinä Pekka on syöttänyt vauvaa öisin, että minä olen saanut levätä rankan sairaalareissun jälkeen. Vauva viihtyy rinnalla yleensä 10-20 min ja saa lisämaitoa pullosta 20-40ml kerrallaan. Jos hän nukahtaa tissille tyytyväisenä, niin pulloa ei ole heti perään annettu. Mm. imetystilanteita välillä rauhoittaa pehmopupu mikä kohisee ja pitää samaa ääntä kuin vauva on kohdussa kuunnellut. Vauva tykkää nukkua kapaloituna, suloinen pieni burrito, hih. Toisin kuin sairaalassa, kotona hän nukkuu myös kehdossa, ei pelkästään sylissä ja lähellä. Välillä tutti on vähän aikaa suussa, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole yöunilla ollut.

Tosiaan meidän poitsu on aika paljon pienempi kuin isosiskonsa ovat olleet. Tytöt olivat syntyessään lähemmäs 4 kiloisia, kun taas poitsu painoi syntyessään alle 3 kiloa. Emme olleet varautuneet niin pieneen vauvaan, joten melkein kaikki vaatteet ovat hänelle isoja. Pekka ja tytöt kävivät ostamassa muutaman pienemmän 50 koon bodyn. Uskon kyllä että vauva kasvaa nopeasti. Niin yksilöllisiä ja omanlaisiaan jokaiset raskaudet ja vauvat. En koe, että olisin tällä kolmannella kerralla tehnyt mitään eritavalla, silti vauva syntyi melko pienenä. Jännää. 

Tänään terkkari tuli meille kotikäynnille. Hän ihasteli vauvaa ja ihmetteli miten pikkuisena vauva syntyi. Vauvaa vähän tutkittiin ja hänet punnittiin, vauva painaa nyt 2910g eli hän kasvaa hyvin ja on ohittanut syntymäpainonsa mikä oli 2798g. Minulta poistettiin prevena haavanhoitolaite ja hakaset. Teippien irrottaminen ja hakasten poisto vähän nipisti.  Sain ohjeet miten nyt jatkossa hoitaa haavaa. Terkkari kyseli kuulumisia ja juteltiin synnytyksestä. Minulla oli kyllä tosi kiva terkkari kenen kanssa oli helppo ja luonteva jutella. Hän hoiti minua kahden raskauden kohdalla. Saimme ajan vauvan ensimmäiseen neuvolakäyntiin mikä on ensi viikolla. 


Olemme kotona totutelleet elämään kolmen lapsen kanssa. Nyt tietysti on vähän rankkaa, koska minä vielä toivun leikkauksesta ja olemme väsyneitä ennen kuin taas kunnolla totumme yöheräämisiin. Onneksi nyt vauva on yöllä herännyt vain syömään ja jatkanut siitä unia, jos ei heti niin melko pian kuitenkin. Liikkuminen on vielä hankalaa ja kipeää tekee, pärjään kyllä särkylääkkeillä. Ainakin toistaiseksi vauva on ollut tyytyväinen ja itkenyt vähän, joten nämä päivät ovat olleet myös ihania ja täynnä rakkautta. On ollut ihana seurata miten innoissaan tytöt ovat vauvasta ja haluavat olla hänen lähellään. 

Vielä toistaiseksi meillä on ollut suht leppoisaakin kun Pekalla ja H:llä on kesäloma. Ei ole mitään jokapäiväisiä pakollisia menoja tai aikatauluja. Myös se vaikuttaa, kun tässä vaiheessa vauva nukkuu vielä suurimman osan päivästä. Olemme katselleet elokuvia ja Peppi Pitkätossua, Remontilla rahoiksi ja Master Chef Australiaa. Olemme vähän myös herkutelleet. Olemme nukkuneet päikäreitä ja minä olen muutenkin paljon köllötellyt. Olemme pelanneet lautapelejä, tytöt ovat myös piirrelleet ja leikkineet. Pekka on ulkoilut tyttöjen ja vähän vauvankin kanssa. Minäkin olen käväissyt pari kertaa omalla pihalla, ihanaa kun kesä on tullut. Hauskaa, että vauva viihtyy myös vaunuissa. 


Odotan sitä päivää, kun jokapäiväinen kipu helpottaa, pystyn taas normaalisti toimimaan, kunnolla kävelemään, istumaan ja nousemaan. Nauttimaan kesästä, että pääsen mökille. Jaksan nähdä enemmän ihmisiä ja ottaa enemmän kuvia. Odotan, että ruokahalu palaa ja pystyn syömään normaaleja ruoka-annoksia. Tiedän sen, että kun kipu kaikkoaa niin pärjään hyvin kolmen lapsen äitinä, vaikka varmasti tulen olemaan väsynyt. Luotan siihen. Onneksi minulla on ihana mies joka tekee kaikkensa sen eteen, että minulla on mahdollisuus toipua ison leikkauksen jälkeen mahdollisimman hyvin. Vauva ajoitti itsensä kyllä hyvään aikaan. Ehdimme totutella vauva-arkeen ennen esikoisen koulun aloitusta, vauvan tulo ei myöskään vaikuttanut eskariin, sillä vauva syntyi samana päivänä kun H:llä alkoi kesäloma. Hauskaa!


Olen niin onnellinen ja kiitollinen ihanasta perheestäni. Se herkistyttää, kun mietin, että unelmamme kolmesta lapsesta toteutui. En voisi olla onnellisempi. Kaikki kokemani raskaudet ovat päättyneet onnellisesti siihen, että olemme saaneet vauvat syliimme. Vanhempana mikään ei ole varmaa, mutta teen aina kaikkeni sen eteen, että lapsillamme on hyvä, turvallinen ja onnellinen lapsuus. Rakastavat vanhemmat, jotka ovat aina heidän tukenaan. Ihanaa, että tulit osaksi perhettämme rakas L, olimme odottaneet sinua ♡

keskiviikko 9. kesäkuuta 2021

Meidän rakas pieni poika on täällä - Synnytyskertomus omin sanoin

Sektioon valmistautuminen kotona
Edellisenä päivänä ennen sektiota piti käydä terveyskeskuksessa verikokeissa. Jännitän tilannetta aina ja tottakai tällä kertaa jännitys lisääntyi kun pistävän hoitajan täytyi kysellä kaikkea toiselta hoitajalta. Onneksi kuitenkin minulla on suonet hyvin pinnassa, hän pisti hyvin eikä se sattunut. Verta otettiin 4 putkiloa mikä teki minulle huonon olon, mutta siitäkin selvittiin. Illalla täytyi juoda kirkasta sitruunan makuista ällönmakeaa hiilihydraattijuomaa minkä on tarkoitus neutralisoida vatsaa. Juomaa täytyi juoda melkein litra, se haisi saippualta, maistui pahalta ja rakenne oli ällö. Kaksi purkkia meni ihan ok, kolmas purkki meni oksennuskurkussa ja valitettavasti en kyennyt juomaan neljättä purkkia. Ajattelin että pienempi paha se, että jätin sen juomatta kuin, että olisin oksentanut aiemmin juomani litkut. Klo 24 jälkeen ei saanut enää syödä eikä juoda. 

Leikkauspäivän aamuna herätyskello soi 4.40. Kuten arvata saattaa tämä jännittäjä nukkui aika huonosti yöllä, vain vähän torkkuen. Varasin aikaa hyvin, että ehdin juomaan kaksi purkkia sitä kamalaa hiilihydraattilitkua ennen klo. 6, niin kuin ohjeissa luki. Tälläkin kertaa sain hyvin juotua kaksi purkkia sitä juomaa, vaikka ällötti, kolmas olisi ollut vaikea juoda, joten onneksi kaksi 200ml purkkia riitti. Jollekin toiselle näiden nesteiden juominen olisi varmaan ollut helppo homma, mutta valitettavasti ei minulle. Kävin suihkussa, Pekka heräsi ja äitini tuli meille hoitamaan tyttöjä, sitten olikin aika lähteä kuuden maissa ajelemaan 50km matka sairaalalle minne meidän piti saapua seitsemäksi.


Sektioon valmistautuminen sairaalassa
Saavuimme sairaalalle sovitusti 7.00. Ilmoittauduttiin ja odoteltiin, huomasin että jännitys kasvoi. Meidät tultiin hakemaan odotteluhuoneeseen. Puin leikkauskaavun. Menin käyrälle, lukemat näytti 145-150, samoja lukuja kuin neuvolassakin. Minulle yritettiin laittaa kanyyli kolmeen kertaan, sekä hoitajien että lääkärin toimesta, mutta suonet olivat piilossa. Sovittiin, että anestesialääkärit laittavat kanyylin leikkaussalissa. Leikkaava lääkäri varmisti vauvan asennon, sillä meidän kesäkuinen mahtui pyörimään kohdussa loppuun asti. Hän oli siellä nyt pää alaspäin. En päässyt  kahdeksalta leikkaussaliin, kun sinne päätyi silloin joku kiireellisempi tapaus. Jouduimme odotella omaa vuoroamme. Yritin käyttää odotteluajan hyödyksi ja lepäilin. Sitten minulle tultiin laittamaan tukisukat ja katetri joskus 9-9:30 aikoihin, sen jälkeen minua tultiin hakemaan leikkaussaliin, join esilääkkeen. 


Leikkaussalissa
Leikkaussalissa aluksi valmisteltiin. Makasin pöydällä. Anestesialääkärit saivat onneksi heti ja helposti laitettua minulle kanyylit, varmuuden vuoksi molempiin käsiin. Minuun kiinnitettiin piuhat, anturit, verenpainemittari ja happiviikset. Minut autettiin istuma-asentoon selkäpuudutuksen laittoa varten. Otin tyynyn halausasentoon, minun täytyi istua mahdollisimman sykkyrällä, selkä kaarella. Puudute saatiin lopulta hyvin laitettua ja minut autettiin takaisin makuuasentoon. Anestesialääkäri alkoi hetken päästä kysellä ja tunnustella vaikuttaako puudute. Kun puudute alkoi vaikuttaa eteeni vedettiin verho. Nyt alkoi tapahtua! 

Leikkaus ei missään vaiheessa sattunut. Vatsassa tuntui välillä muljuamista, heiluttamista ja painamista. Se oli jännän tuntuista kun kiinnikkeitä napsittiin. Ymmärsin melko pian, että kiinnikkeitä on aika paljon. Hoitaja selitti minulle, että vauvalle tehdään tilaa. Viimein kuulin vauvan rääkäisyt 10:44, hän on täällä. Vauva nostettiin eteeni ja sain hetken ihastella häntä, voi että miten pieneltä ja suloiselta hän näytti. Koska Pekka ei päässyt leikkaussaliin koronarajoitusten takia, tästä ihanasta hetkestä emme saaneet kuvaa, se harmitti.

Vauva vietiin isin luokse. Minua alettiin kursimaan kasaan. Mielestäni tämä vaihe oli aika paljon ikävemmän tuntuinen kuin leikkausvaihe. Välillä vatsaa heiluteltiin, painettiin, nyittiin ja muljutettiin rajun tuntuisesti. Se ei kuitenkaan sattunut, tuntui ällöttävältä vain. Oloni pysyi kuitenkin koko ajan hyvänä, kun kuulemma moni tulee tästä vaiheessa huonovointiseksi. Oli helpottavaa kuulla hoitajalta aina väliaikatietoja, että kaikki sujuu hyvin, verenpainelukemat oli ihan ok koko leikkauksen ajan, hemoglobiini oli hyvä ja menetin verta vain vähän. Ehkä siksi oloni pysyi jännitystä lukuunottamatta hyvänä sektion aikana. Lopuksi kohtuani paineltiin mikä tuntui ikävältä, sain vähän kipulääkettä ja minua putsailtiin.

Jännitin leikkausta todella paljon. Onneksi en tiennyt etukäteen, miten rankka ja pitkäkestoinen siitä tulee. Sain pidettyä pelon kurissa mistä olen todella ylpeä, totaalista paniikkia ei päässyt syntymään ja muistin koko ajan hengittää tasaisesti. Siitä oli minulle paljon apua kun sain kuulokkeista kuunnella musiikkia. En olisi varmaan selvinnyt näin hyvin ilman kannustavia hoitajia ja lääkäreitä. Pelkoni huomioitiin, minua tsempattiin ja tuettiin. Minulta myös säännöllisesti kyseltiin miten voin ja onko minulla kaikki hyvin. Koko leikkauksen ajan oloni oli turvallinen. Kun ns. kriittisin vaihe oli ohi minulle myös juteltiin, sain ajatuksiani pois siitä mitä minulle tehtiin. Koen että sain leikkaussalissa parasta mahdollista hoitoa ja olen siitä todella kiitollinen, kerroin sen myös heille ennen heräämöön lähtöä. Kaikki siinä huoneessa ansaitsivat erityiskiitokset. Kokemus oli rankka, mutta leikkaussalin henkilökunta teki kaikkensa sen eteen, että meitä hoidetaan hyvin. Siksi fiilis leikkauksesta on hyvä, vaikka se ei ollut helpoimmasta päästä, yli 2 tuntia on pitkä aika maata leikkauspöydällä. Selvisin siitä kuitenkin hienosti ja saimme virkeän ja hyvinvoivan vauvan. Kaikki sujui hyvin. 

Heräämössä
Noin klo 12 siirryin leikkaussalista heräämöön kahdeksi tunniksi odottelemaan virkoamista ja että jalkoihin palaa kunnolla tunto. Sain kipulääkkeitä ja verenpainettani säännöllisesti mitattiin. Sain sinisen lappusen missä luki tietoja vauvasta. Onneksi tällä kertaa minulla oli heräämössä puhelin, niin aika ei käynyt niin pitkäksi. Viestittelin Pekan kanssa, sain häneltä kuvia ja videota poitsusta. Päivitin tässä vaiheessa tilannetta äidilleni ja parhaalle ystävälleni, sillä tiesin miten kovasti he olivat jännittäneet leikkausta ja vointiani puolestani. Vihdoinkin tuli aika siirtyä osastolle n. klo 14!


Osastolla
Minut kuljetettiin heräämöstä osastolle. Juttelin siinä samalla hoitajan kanssa. En muista ihan kaikkea, mutta ainakin kuulin sen että Pekka ja vauva odottavat minua osastolla. Puhuttiin myös vauvan ottamista rinnalle, kerroin että haluan imettää rintakumin kanssa ja tarkoitus on olla osittaisimettäjä. Että ei stressiä imettämisestä, koska en tiennyt miten se kipujen kanssa onnistuu.

Ensimmäiset imetyskerrat sattuivat vatsaan, koska en heti sektion jälkeen päässyt hyvään imetysasentoon. Illalla imetys onnistui vähän paremmin. Vauvalla on hyvä ja napakka imuote, mutta ei jaksa olla rinnalla välttämättä kovin kauaa. Hän sai 20ml lisämaitoa yleensä tissittelyn jälkeen. Vauva on tyytyväinen, ihana ja söpö pieni tuhisija. Niin sylivauva, hän on tyytyväinen kainalossa, sylissä tai vieressä, mutta ei yksin "koppanassa" ainakaan kovin kauaa, heh. Niin rakas ja suloinen. ♡

Olimme sairaalassa 3.5 päivää. Tilanteeseen nähden olen alkanut toipumaan hyvin. Kipeää tekee, mutta onneksi toisena päivänä pääsin jalkeille ja katetri poistettiin. Oli ihanaa päästä suihkuun, kiva, että Pekka auttoi ja tuki minua. Minä en sairaalassa pystynyt nukkumaan kunnolla, koska olin leikkauksen jälkeen niin kipeä enkä osaa nukkua selälleen. Ensimmäisenä yönä vauva oli koko yön hoitajien kanssa. Toisena ja kolmantena osan yöstä 04-08. Väsymys oli kamalaa, onneksi Pekka oli joka päivä meidän kanssa sairaalassa, aamusta iltaan vierailuaikoina, sain päivisin vähän läpeäiltyä ja toivuttua. Toivoin pikaista kotiutumista, koska tiesin, että kotona yöt ovat helpompia, kun Pekka on minua auttamassa ja pystyy myös hoitamaan vauvaa. Haluan vielä mainita, että saimme myös osastolla hyvää hoitoa, minulle sattui ihania hoitajia.

En voi liikaa korostaa sitä miten onnellinen ja kiitollinen olen siitä, että Pekka vietti meidän kanssa aikaa sairaalassa niin paljon kun pystyi, auttoi minua, hoiti vauvaa ja oli seurana. Tiedän, että vauvan syntymä ja ensimmäiset päivät olivat merkityksellisiä myös Pekalle. Leikkauksen jälkeen olisi ollut paljon vaikeampaa selvitä yksin. Sairaalaan ei saanut tulla kukaan muu vierailemaan kuin tukihenkilö, joka meidän kohdalla oli tietenkin vauvan isi, minun puoliso, hani, tuki ja turva. Sen, että Pekka pystyi olemaan niin paljon läsnä sairaalassa mahdollisti meidän ihanat läheiset ketkä hoitivat tyttöjä, iso kiitos. Minulla oli kauhea ikävä tyttöjä, mutta tilannetta helpotti se kun tiesin, että heillä on pe-ma kivaa tekemistä mummin ja ukin, mamman ja papan, sekä S-kummin kanssa. 

Kotiutuminen
Aika hauskaa, että kotiuduimme sairaalasta samana päivänä kun oli vauvan laskettu aika, maanantaina 7.6. Sairaalassa kaikki sujui hyvin, joten mitään esteitä meidän kotiuttamiselle ei ollut. Oli ihana päästä kotiin, kotona kaikki on helpompaa eikä olo tunnu niin sairaalta, vaikka kipeää tekeekin. Tiesin miten innoissaan tytöt olivat pikkuveikkaa odottaneet, oli ihana nähdä se rakkaus, riemu ja ihastus kun he ensimmäistä kertaa kohtasivat. Olen niin onnellinen ja kiitollinen meidän ihanasta perheestä, siitä että saamme olla yhdessä. Koti on maailman paras paikka. ♡


torstai 3. kesäkuuta 2021

Raskauden viimeinen kolmannes

Viimeinen kolmannes alkoi, samoin kevät!Tämän kolmannen raskauden viimeinen kolmannes alkoi maaliskuun alussa. Rv28 --> Kevät tekee tuloaan ja saa olla masun kanssa aika tarkkana ettei liukastu, tie on paikoitellen sula, paikoitellen tosi liukas, jäinen ja luminen. Olen helpottunut, että kevät tulee, sillä toppatakki ei ole mahtunut päälleni enää helmikuun puolen välin jälkeen. Onneksi toinen oversize mallinen talvitakki mahtuu, koska maaliskuussa on vielä kylmiä kelejä. Ulkohousujen vetoketju ei ole pitkään aikaan mahtunut kiinni, ne pysyy jalassa henkseleiden avulla.



Raskaus tyhmentää, ainakin minua
Olen huomannut, että raskaus on oikeasti tyhmentänyt minua, välillä käyn aika hitaalla. En muista asioita niin kuin ennen enkä välillä ymmärrä kaikkea, vaikka asia minulle selitettäisiin. Pekka naureskelee höpsöydelleni. Ystäväni sanoi leikillään, että  parasta olisi, että vauvasta tulee tosi fiksu, kun raskaus tekee minut näin höppänäksi, suorastaan tyhmäksi. Haha. 


Vauva potkii paljon 
Vauva potkii paljon, myllää ja muljuaa masussa, on helpottavaa tuntea vauvan liikkeitä pitkin päivää ja yölläkin. Vaikka masu alkaa olla jo aika muhkea ja vauva liikkuu paljon, niin ainakin toistaiseksi saan kuitenkin nukuttua. Saatan herätä yöllä, mutta nukahdan nopeasti uudestaan. Joskus nukkumaan käydessä unta saa odottaa vähän kauemmin, jos vauvalla on juuri silloin paha melskaus menossa ja minun täytyy vaihtaa asentoa useamman kerran, heh. Lähiaikoina olen alkanut näkemään enemmän unia, usein niissä tapahtuu paljon ja ne voivat olla melko sekavia ja epämukaviakin, usein kuitenkin vähän hupsuja missä ei ole kauheasti järkeä.


11.3.2021 Neuvolapäivä - Rv 28+3
Menin neuvolaan hyvillä mielin, kun olimme viikkoa aiemmin käyneet 3D/4D-ultrassa kurkkimassa meidän pientä kesäkuista, hänellä oli silloin kaikki hyvin, niin nytkin. Myös minulla menee ihan mukavasti vaikka välillä kolotteleekin, kiinnikkeet aiheuttavat välillä kipua vatsassa, väsyttää ja ällöttää/närästää. Se, että tunnen päivittäin paljon vauvan liikkeitä on hyvä asia ja merkki siitä, että pikkuinen on voimissaan masussa. Kerroin meidän kuulumisia, pissanäyte oli puhdas, verenpainelukemat hyviä. Hemogobiini oli alhainen, joten joudun aloittamaan rautakuurin. Menin pöydälle ja vauvan sykettä kuunneltiin, se vaihteli 140-150 välillä. Terkkari mittasi kohtua, etsi kohdun reunoja ja silloin alavatsaani vähän sattui, myös häpyliitos tuntui kipeältä. Minulla on tähän mennessä tullut painoa koko raskauden aikana 5-6g. Kuulemma paino on noussut ihan maltillisesti. Seuraava neuvolapäivä on huhtikuussa, ellei tule aihetta mennä aikaisemmin. Pidetään peukkuja, että myös loppuraskaus sujuu hyvin ♡


Korona-ajan vauvajuhlat!
11.3.2021 Äitini yllätti minut pienillä ihanilla korona-ajan vauvajuhlilla. Paikalla oli perheen lisäksi paras ystäväni. Sain lahjaksi mielettömän upeat vaippakakut. Olen niin onnellinen ja kiitollinen,  että pääsin kokemaan omat vauvajuhlat. Täältä pääset lukemaan lisää perheeni+parhaan ystäväni keskeisistä ihanista minivauvajuhlista. 


Rv 30 - Nyt kolottaa!
Olen huomannut, että vähän enemmän kun teen jotain selkä kipeytyy, kiinnikkeet vatsassa aiheuttaa kipua, myös liitoskipuja tuntuu. Olen yllättynyt siitä miten kipeäksi tämä raskaus välillä tekee minut. Tätä ei ole tapahtunut aiempien raskauksien kohdalla. Onneksi äitini välillä kuljettaa esikoista eskariin ja myös useamman kerran viikossa Pekka pääsee kuskaamaan. Minun ei onneksi joka päivä tarvitse tuskaisena kipeän masun kanssa lyllertää tuolla edes takaisin samalla työntäen taaperoa rattaissa. Olen todella kiitollinen saamastani avusta. Vaikka kolottelu välillä harmittaa, niin silti iloitsen raskaudesta ja sen tuomista ihanista jutuista. On mielenkiintoista seurata vatsan muljuamista, näkyviä liikkeitä. Tuntea, että siellä hän on, meidän rakas pieni poika ♡


Unia raskaudesta/synnytyksestä 
Meidän "masuvauvan" laskettu aika on 7.6 ja sektio tapahtuu oletettavasti touko-kesäkuun taitteessa, tarkkaa päivää emme tässä vaiheessa vielä tiedä. Rv 29+6 näin unta että hän syntyi 24.5 ja painoi 4kg 100g. Minulla oli muistinmenetys, kotiuduimme unessa 26.5 ja kotona soitin äidilleni, että vauva on syntynyt pari päivää aiemmin. Totesin, että muistan vain kun minua vietiin leikkaussaliin ja nyt kotiutusmispäivän. Epäilin, että sain sairaalassa niin vahvoja lääkkeitä, että siksi en muista kunnolla parin päivän tapahtumia. Haha. Nähtäväksi jää milloin hän syntyy ja paljonko hän silloin painaa, jännää! Toivottavasti muistini silloin pelaa, heh.

Rv 30+0 näin unta, että olin sairaalassa aika paniikissa ja pelkäsin sektiota.Tärisin enkä olisi halunnut mennä leikkaussaliin. Ennen leikkausta minun piti ottaa esilääkkeenä särkylääketabletteja mikä juuttui kurkkuuni, sitten heräsin. Vaikka leikkaus tulee olemaan kohdallani jo kolmas ja haluan luottaa siihen, että sekin sujuu hyvin, silti minua pelottaa. Minua jännittää, kun koronatilanteen takia Pekka ei tule tällä kertaa pääsemään tuekseni leikkaussaliin, kun vauvamme syntyy. Minusta se on väärin ja tuntuu epäreilulta. 

Rv 36+4 näin unta, että seisoin edesmenneiden isovanhempieni keittiössä ja minusta valahti lapsivedet lattialle. Menin paniikkiin ja kaivoin puhelimen esiin enkä löytänyt mistään äitiyspoliklinikan numeroa. Hoputin äitiäni ja isovanhempiani viemään minut sairaalaan, mutta jostain syystä jouduin odottelemaan lähtöä aika kauan. Uni päättyi, kun istuimme autoon ja olimme vähän matkaa ajaneet, muistan miettineeni ehdinkö sairaalaan ajoissa. 

Rv 36+5 näin unta, että tulin sairaalaan sovitusti sektiota varten. Sairaala oli niin täynnä potilaita, että he eivät mahtuneet huoneisiin vaan makasivat sängyissä käytävillä. Joka paikassa oli kaaos ja tunnelma oli ahdistava. Kaksi hoitajaa ehdottivat minulle että tulisin synnyttämään joskus toiste. En suostunut, sillä tulen synnyttämään rv 39+, en unessa uskaltanut enää pitkittää leikkausajankohtaa. Tämä uni kuvaa aika hyvin minun päänsisäisiä ajatuksia. Sektio pelottaa minua, vaikka se tulee olemaan kohdallani jo kolmas. Pelkään myös sitä jos synnytys jostain syystä käynnistyisikin spontaanisti, vaikka sitä pidetään kohdallani epätodennäköisenä. 

Rv 37+3 näin yöllä useamman unen liittyen vauvaan. Ensin näin unta missä mietittiin, että apua mitä jos vauva olisikin tyttö ja vain luulemme hänen olevan poika. Se oli tosi outoa ja olisimme kyllä tosi yllättyneitä, jos useammassa ultrassa sukupuolta olisi tulkittu väärin. Kaikki vaatteet ja hankinnat on tietyllä tapaa mietitty pojalle ja olemme läheisten kesken kutsuneet häntä nimellä rakenneultran jälkeen. heh. Toinen uni oli sellainen kun "masuvauva" oli syntynyt. Pidin häntä sylissä, silitin hoivasin ja suukotin. Vauvan tuoksu oli ihana, tukka ja pieni pää tuntuivat niin pehmeiltä. Tytöt tutustuivat häneen, katselivat ja silittelivät vauvaa. Voi miten ihanalta ja aidolta tämä uni tuntui.  Ei enää kauaa niin saamme poitsun syliimme ♡

Olen saattanut raskauden aikana nähdä muitakin unia vauvasta, mutta ne eivät ole jääneet niin elävästi mieleen kuin nämä unet. Se mikä on aika hauskaa ja jännää, että myös ystäväni on nähnyt useamman unen meidän "masuvauvasta". 


31.3.2021 Äitiyspakkaus saapui rv 30+2 
Se, että saimmekin jo maaliskuussa uuden eli 2021 äitiyspakkauksen oli ihana yllätys! Olemme pakkaukseen todella tyytyväisiä, pääset lukemaan siitä lisää täältä.


8.4.2021 Neuvolapäivä rv 31+3
Kävin neuvolassa rutiinitarkastuksessa Pekan kanssa. Kaikki on hyvin vauvalla sekä minulla. Pissanäyte puhdas, verenpaine ja hemogloliini lukemat hyviä, raudan syömisestä on ollut apua. Vauvan syke saatiin hyvin kuulumaan, aluksi se näytti 130 mikä on paljon pienempi lukema kuin aiemmin, mutta toiselta puolelta kuunneltuna saatiin lukema 145-150 väliltä, eli samaa luokkaa kuin yleensä neuvolassa.  Kohtu on kuulemma sopivan kokoinen viikkoihin nähden ja terkkarin mielestä vauva on masussa pääalaspäin. Olin ihmeissäni, kun edellisestä käynnistä painoni ei ollut noussut ollenkaan, vaaka näytti 200g vähemmän kuin edellisellä kerralla. Painoa on tähän mennessä tullut koko raskauden ajalta 5-6kg. Toisaalta, kun ällötys on lisääntynyt/palannut ja närästää enemmän/herkemmin nyt loppua kohden, niin annoskoot on pieniä eikä herkuttelu niin isosti maistu. Olin siksi niin yllättynyt siitä että paino ei ollut noussut, kun kuukauden aikana tuli liikuttua todella vähän, koska kävelykin aiheuttaa voimakasta kipua liitoskipujen takia. Oli helpottavaa kuulla terkkarin kertovan liitoskivuista, että vaikka se on minulle välillä todella tukalaa, niin siitä ei tarvitse huolestua. Onneksi saan läheisiltä apua arkeen.♡ 


Liitoskivut, ikävä ja minulle uusi raskausvaiva
Olen tosiaan jo viikkojen ajan kärsinyt liitoskivuista enemmän tai vähemmän. Oikeastaan päivittäin häpyluun, lonkan ja alaselän alueella jomottaa, pahimmillaan kipu on niin kovaa, että en pysty kävelemään. En pysty enää pitkiä matkoja kävelemään/liikkumaan tai esim siivoamaan, kipua tuntuu jopa levossa, se harmittaa ja vaikuttaa arkeen kahden lapsen kanssa. Onneksi Pekalla on paljon sellaisia työvuoroja, että hän pääsee kuljettamaan esikoista eskariin, ulkoilemaan enemmän tyttöjen kanssa +. Onneksi olen saanut apua myös mammalta ja mummilta. Minun on vaikea pyytää apua, mutta nyt niin on vain pakko tehdä. Onneksi nämä liitoskivut ovat väliaikaisia ja raskaus loppusuoralla. Olen päättänyt, että kyllä tästä keväästä jotenkin selvitään! Tärkeintä on se, että vaikka liitoskivut on ikävä vaiva, niin se ei ole vaarallista minulle tai vauvalle, kivuliasta vain. Onneksi koen tämän vasta nyt kolmannen raskauden kohdalla. Tsemppiä kaikille liitoskivuista kärsiville! Kirjoitin liitoskivuista oman postauksen, sen pääset lukemaan täältä.


Tällä kertaa raskausmasu on erimuotoinen kuin viime kerralla
Vertailin minun raskausmasujani keskenään ja huomasin, että tällä kolmannella kerralla masu on littanampi/lättänämpi ja alempana. Johtuuko se siitä, että tällä kertaa odotan poikaa vai siitä, että vauva tykkää hengailla kohdun perällä vai molemmista? Masu näyttää tällä kertaa pienemmältä, vaikka painoa minulle on tullut tähän mennessä suunnilleen saman verran kuin edellisellä kerralla. Vaikka olen raskauden loppusuoralla tietyissä vaatteissa raskausmasuani ei edes kunnolla huomaa, jännää! Kyselin instagramissa, että onko poikamasu ollut erinäköinen kuin tyttömasu ja 2/3 vastanneista oli sitä mieltä että on. Niin nähtävästi myös minun kohdallani.


Rv 35 - Nälän tunne on lisääntynyt
Tiedän, että olen melkein koko raskauden syönyt vähemmän tai harvemmin kuin ehkä olisi pitänyt. Ruokaa ei kauheasti tehnyt mieli, ehkä johtuen ällötyksestä tai väsymyksestä. Enkä pystynyt syömään kovin paljon kerrallaan. Rv 34-35 tilanne muuttui. Nälän tunne lisääntyi. Huomaan, että minun tekee enemmän mieli ruokaa.  Syön jotain ja nälkä tulee pian uudestaan, en kuitenkaan vieläkään pysty syömään kovin paljon kerrallaan. Jännää! En kuitenkaan syö koko ajan vaikka vähän mieli tekisi. Toivon, että myös viimeisillä viikoilla painon nousu jatkuu maltillisesti. 


4.5.2021 Neuvolapäivä rv 35+1
Kaikki oli neuvolassa juuri niin kuin pitääkin. Minulle tehtiin kaikki rutiinitarkastukset, katsottiin pissanäyte, verenpaine, hemoglobiini ja paino. Painoa on tähän mennessä tullut koko raskauden aikana n.7kg. Juttelimme liitoskivuista ja tulevasta sektiosta. Mulla on tosi kiva terkkari kenen kanssa on helppo jutella. Vauva oli myös nyt kohdussa pääalaspäin, vielä ylhäällä. Terkkari tunnusteli kohdun reunoja ja totesi kohdussa olevan vielä hyvin tilaa, vauvalla on siellä tilaa liikkua ja mahdollisuus vaihtaa asentoa. Aluksi vauvan sykkeet oli tosi korkealla 177+, odottelimme että sykelukema laskisi meidän vauvan normilukemiin ja niin onneksi myöhemmin tapahtuikin, lopulta sykkeet laski 150-155, hyvä. Kuulemma jos vauva melskaa kohdussa voi lukemat silloin olla suurempia. Näillä näkymin minulla on ainakin yksi neuvolakäynti ennen vauvan syntymää. 


11.5.2021 Käynti äippäpolilla rv 36+1
Pekka ei päässyt mukaan kätilön ja lääkärin vastaanotoille koronarajoitusten takia. Se harmitti minua, koska käynnit olivat jännittäviä ja infoa tuli paljon. Kävin istumassa käyrällä, vauvan sykkeet näytti hyvältä 150-155, samaa luokkaa kuin neuvolassakin. Välillä lukemat pomppi 145-177 välillä. Vauvalla on kohdussa hyvät oltavat. Lääkäri kyseli kuulumisia, ultrasi ja tutki vauvan. Vauva painaa tällä hetkellä 2kg 600g, syntymäpainoksi arvioitiin 3kg 200g. Eli "masuvauva" olisi syntyessään mahdollisesti vähän pienempi kuin siskonsa. Jännää! Vauva oli vaihtanut asentoa ja on nyt jalkatarjonnassa. Kaikki näytti hyvältä, mutta toinen munuaisaltaista näytti suuremmalta ja hipoi yläraja-arvoa. Tästä ei kuitenkaan kuulemma tarvitse huolestua, mutta lääkäri tutkii ja varmistaa asian vauvan synnyttyä. Lääkäri päätti leikkauspäivän mikä tulee olemaan rv 39+4 ja lopuksi sain kätilöltä ohjeet tulevaa sektiota varten. Yritän olla mahdollisimman luottavaisin mielin. Ei enää kauaa niin saamme vauvan syliimme. Täältä pääset lukemaan enemmän äippäpolikäynnin kuulumisia. 


13.5.2021 Yllätysvauvajuhlat! Rv 36+3
Oli niin kivaa, kun minut yllätettiin ihanilla vauvajuhlilla. Juhlat olivat juuri sellaiset kuin olisin halunnutkin. Rentoa ja mukavaa yhdessä oloa kivalla porukalla, hyvää ruokaa, kauniita kukkia ja ihania koristeita, lasten leikkejä. Sain lahjaksi mielettömän upean vaippakakun! Kiitos P & T sekä kaikki juhliin osallistuneet! ♡ Täältä pääsee kurkkaamaan enemmän minulle järjestetyistä yllätys vauvajuhlista.


Rv 37 - Närästää, turvottaa ja vauva valvottaa
Sormia ja nilkkoja välillä vähän turvottaa, varsinkin kuumempina päivinä. Jouduin ottamaan vihkisormuksen pois, kihlasormus onneksi vielä mahtuu. Liitoskivut tekee kipeää ja närästää. Vauvan mylläys masussa välillä valvottaa ja yöllä joutuu monta kertaa vaihtamaan asentoa ja käymään pissalla. Joskus keskellä yötä herään enkä saa uudelleen unta, vaikka väsyttäisikin. Onneksi raskautta ei ole enää kovin montaa viikkoa jäljellä, sillä olo on ajoittain aika tukala. Lähinnä sen takia kun kävely ja liikkuminen vaikeaa, väsyttää. Samalla nämä raskauden viimeiset viikot tuntuvat haikeilta ja toivon ettei aika kuitenkaan menisi liian nopeasti, sillä tämä saattaa olla kohdallamme viimeinen raskaus.


18.5.2021 Neuvolapäivä rv 37+1
Neuvolan rutiinitarkastus. Hemoglobiini oli ihan ok 118, samoin verenpaineet. Tai no, neuvolassa verenpainelukemat näyttää aina korkeammilta kuin kotimittaukset, mutta kotimittaukset olleet hyviä. Pissanäyte oli vähän plussalla, joten muutaman päivän päästä menen antamaan uuden näytteen varmistukseksi. Painoa on tullut n. 8kg koko raskauden aikana. Vauva on perätilassa, mutta sillä ei ole kohdallani merkitystä, vaikka hän ei enää vaihtaisikaan asentoa. Vauva ei tykkää sykkeen mittauksista, kun olen selälläni, joten viimeksi ja niin nytkin olin pystymmässä istuma-asennossa ja terveydenhoitaja sai mitattua meidän kesäkuisen normilukemia 150-155 väliltä. Minulla on vielä tarkastuskäynnin lisäksi yksi neuvolapäivä tiedossa toukokuun lopussa. Vähiin käy, ei enää kauaa niin saamme "masuvauvan" syliimme. 21.5.2021 oli neuvolassa tarkistuskäynti rv 37+4. Virtsanäyte oli puhdas, ei enää plussaa näkynyt. Huh. 


29.5.2021 Viimeinen neuvolapäivä rv 38+4
Viimeinen neuvolapäivä. Painoa on tullut koko raskauden ajalta 8-9kg. Olen tyytyväinen, koska 3kk en ole pystynyt kunnolla liikkumaan. Painotavoite oli 10 kiloa ja sen alle jään, hih. Verenpainelukemat ovat vähän koholla, mutta ei huolestuttavasti. Hemoglobiini ok, jatkan raudan syömistä. Pissanäyte oli vähän plussalla, varmistan kotitesteillä, että proteiini virtsassa ei nouse. Vauva on pyörinyt masussa ja jälleen vaihtanut asentoa. Nyt hän on kääntyneenä pää alaspäin. Saa nähdä miten päin hän syntyy. Viikon päästä se selviää! Ihanaa ja jännittävää. ♡


Rv 39-40 - Viimeiset hetket ennen vauvan  syntymää
Kaikki on kotona valmista vauvaa varten. Vaatteet, lelut, tutit, tuttipullot ja harsot on pesty ja paikoillaan. Hoitoalustalle on tehty paikka lipaston päälle missä säilytetään mm. vaippoja ja vaatteita. Ensisänky ja kori odottavat vauvaa niihin köllöttelemään. Meillä jäi vaunujen ja turvakaukalon tilaaminen vähän viime tippaan, mutta ne ehtivät onneksi saapua. Tein listan mitä kaikkea sairaalakassiin tarvii ja se tuli viimeinkin tänään pakattua, onneksi kiirelähtöä ei tullut, heh. Helpottavaa, kun tyttöjen hoitokuviot saatiin sovittua. Minun on kivempi lähteä sairaalaan ja olla siellä, kun tiedän missä tytöt ovat ja että heillä on kivaa tekemistä. Olen iloinen myös siitä, että Pekka pääsee viettämään mahdollisimman paljon aikaa minun ja vauvan kanssa sairaalassa, sillä sektion jälkeen tarvitsen aika paljon apua ja onhan vauvan syntymä ja ensimmäiset päivät tärkeitä ja merkityksellisiä myös Pekalle. Olemme yhdessä valmistautuneet vauvan  tuloon, kun viikonloppuna Pekalla alkoi kolmen viikon kesäloma. Olen saanut enemmän levättyä, arki liitoskipujen kanssa ei ole ollut helppoa. Ihanaa, että olemme saaneet viettää tyttöjen kanssa laatuaikaa ennen vauvan syntymää. Minulla tulee heitä varmasti sairaalassa ikävä. Olemme myös ottaneet vielä viimeisiä, ihania raskauskuvia muistoksi tästä ainutlaatuisesta ja merkityksellisestä matkasta. Huomenna, rv 39+4 pitkä odotus palkitaan ja saamme meidän "masuvauvan", ihanan pienen pojan syliimme. Sektio jännittää, mutta haluan uskoa, että kaikki sujuu hyvin, pitäkää meille peukkuja.


Täältä pääset lukemaan koosteen raskauden ensimmäisestä kolmanneksesta.

Täältä pääset lukemaan koosteen raskauden toisesta kolmanneksesta.


keskiviikko 2. kesäkuuta 2021

Mitä kaikkea vauvaa varten on hankittu?

Meillä on Pekan kanssa ollut aina haaveena kolme lasta. Siksi olemme tyttöjen jäljiltä säästäneet monenlaisia tarvikkeita, leluja ja vaatteita. Tallessa on mm. pinnasänky, sitteri, syöttötuoli, amme, ammetuki, itkuhälytin, niistäjä, kuumemittari ja lämpömittari. Vaatteita muutama body, housuja, sukkia, jumpsuit, turvakaukalon lämpöpussi ja ulkovaatteita kuten myssyjä, töppösiä ja tumppuja sekä kevyttoppahaalari. Olemme Pekan kanssa iloisia ja kiitollisia siitä, että olemme saaneet tukea "masuvauvan" isovanhemmilta vauvahankintoja varten. Kiitos ♡ 


Mitä kaikkea meidän kesäkuiselle on tullut hankittua?

Turvakaukalo + Yhdistelmävaunut Turvakaukalo piti uusia, samalla uusittiin myös vaunut/rattaat. Meille on tärkeää, että turvakaukalon saa yhdistettyä ratasosaan. Onneksi saimme vanhoista yhdistelmävaunuista hyvän hinnan, niin uusiin ei tarvinut niin paljon sijoittaa. Hauskaa, että sain ystäviltä vaippakakun mukana lahjaksi vaunuihin sopivan ihanan vaunuverhon ja söpön vaunulelun. 


Rottinkikehto
Suvussamme kulkenut vanha ja kaunis rottinkikehto päätyi meille meidän "masuvauvan" ensisängyksi. Kehto on ihana ja minulla on sille tunnearvoa. Siinä on nukkunut vuosien varrella minun lisäkseni monia minulle rakkaita ihmisiä.

Kori
Halusin meidän kesäkuiselle pikkupäikkäreitä ja köllöttelyä varten olohuoneeseen söpön korin. Se on myös helppo ottaa mukaan kyläilyjä varten. Ajattelin miten hauskaa siinä on ottaa vauvasta kuvia säännöllisesti ja seurata samalla hänen kasvuaan.
Pussilakana
Toistaiseksi on tullut ostettua vain yksi vauvanpussilakanasetti, koska meillä on useampia pussilakanoita tyttöjen jäljiltä tallella ja myös äp-pakkauksen mukana tuli pussilakana. Olen todella ihastunut Garbo & Friends tuotteisiin, varsinkin tähän kivaan Woodlands-kuosiin. Tilasin pussilakanan lisäksi myös saman kuosisen hoitoalustanpäällisen. Olen suunnitellut ostavani vielä muutaman heidän mallistonsa harson ja yhteistyönä Kuling:n kanssa tehtyjä vaatteita. Ihania maanläheisiä kuoseja. 


Hoitoalusta+päällinen
Emme halunneet tälläkään kertaa vauvalle erillistä hoitopöytää, vaan ostimme hoitoalustan ja sijoitimme sen Ikea-lipaston päälle. Kätevää, kun vaipanvaihtoon liittyvät tarvikkeet saa lipastoon piiloon, mutta ne ovat sieltä kuitenkin helposti otettavissa. Esikoisella oli hoitopöytä, mutta meidän mielestä se ei ole pakollinen eikä ollut mitenkään erityisen käytännöllinenkään. Meille ei nykyään sellainen edes mahtuisi mihinkään järkevästi. Hoitoalusta ostettiin Jyskistä, päällinen on Garbo&Friends:n. Tilattiin myös Mushien matkahoitoalusta hoitolaukkuun, mutta se ei ole vielä tullut postista. 


Imetystyyny
Esikoisen kohdalla minulla ei ollut erityistä imetystyynyä, toisen kohdalla minulla oli imetystyyny minkä koin käteväksi, mutta se oli vähän turhan iso möhkäle. Tiesin jo ennen kuin olin kolmannen kerran raskaana, että haluan tällaisen LaMiloun söpön kananmuotoisen imetystyynyn. Mielestäni se on kaunis ja näppärän kokoinen, imetyksen jälkeen se sopii tyynyksi tai pehmoleluksi lastenhuoneeseen. Aika näyttää miten se toimii vauvaa imettäessä, heh. Uskon, että siitä on myös apua vauvan pulloruokintaan.


Leluja
Meidän kesäkuiselle on tullut ostettua myös omia henkilökohtaisia leluja, kuten Konges Slødjn lentokone musiikkimobile, uniriepuja, helistimiä, Hevean kylpyankka, halikavereita(pehmoleluja) mm. ihana Senger Naturweltin ankka, puisia leluja kuten helistin ja kirpparilta löytyny juna (vähän isomman lapsen leikkeihin). Olen tehnyt hänelle useampia helistimiä ja rapisevia leluja itse, kuten virkattuja norsuja, pupu ja koala helistimet sekä mustekalapehmot. "Masuvauva" on saanut monenlaisia leluja myös lahjaksi mm: kettukäsinuken, Ainu-pupun, laivakylpylelut, kirjan, purulelun, Muumi esi-isäpehmon ja norsuvaunulelun. Ne eivät ole leluja, mutta olen tilannut vauvan kuukausikuvia varten    kauniit puiset numerokortit.


Hoitotarvikkeita
Olemme ostaneet, tuttipulloja, pulloharjan, pari tuttia, tuttikotelon, rintakumeja, maidonkerääjän, korviketta, harsoja... Vaippoja olemme jo nyt saaneet niin paljon, että ykköskokoa meidän ei ainakaan tarvitse itse ollenkaan ostaa, heh. Meidän kesäkuinen on saanut jo ennen syntymäänsä hoitotarvikkeita lahjaksi äidiltäni, ystäviltäni ja veljeni perheeltä. Mm. vaippoja, tuttipullon, kosteuspyyhkeitä ja tutteja. Äidiltäni sain lisäksi valkoisia harsoja mitkä ovat aikoinaan tulleet minun äitiyspakkaukseni mukana vuonna 1991. Aika mahtavaa! 


Äitiyspakkaus
Halusimme myös meidän kolmannelle oman äitiyspakkauksen. Laatikossa aiomme säilyttää lapsuusmuistoja, pakkauksen mukana tuli todella paljon hyödyllisiä vaatteita ja tarvikkeita.

Liberolaukku
Haimme K-kaupasta ilmaisen Liberolaukun. Koodin laukun hankkimiseen voi lunastaa Liberokerhon pistekaupasta. Laukku on kätevä pieneksi hoitolaukuksi, se sisälsi hoitotarvikkeita ja lelun vauvalle, äidille siteitä. Onneksi Liberolaukkua on uudistettu, sillä se edellinen myrkynvihreä laukku ei omaa silmää miellyttänyt. 


Lastentarvikkeen Babybox
Tilauslomake ilmaiseen Babyboxiin löytyy Lastentarvikkeen verkkokaupasta/ verkkosivuilta. Ehdot laatikon tilaamiseen lukee myös siellä. Laatikon mukana tuli vaippoja, lusikka, tutti, hammasharja, tuttipullo, siteitä, alekoodi lelukauppaan, ja Elisa Viihde Viaplay 2kk kokeilujakso (Viaplayn kortti vahingossa puuttuu kuvasta)


Vaatteita
Olemme ostaneet meidän kesäkuiselle 56-62 koon vaatteita maanläheisissä/ neutraaleissa sävyissä, löytyy häneltä myös esimerkiksi muutamia sinisiä ja punertavia vaatteita, hih. Bodyja, t-paitabodyja, housuja, bonnetteja, myssyjä, sisähaalareita, sukkia... Meidän kesäkuinen on saanut myös lahjaksi muutamia bodyja, housuja, kesähaalarin, sukkia, tumppuja ja kuolalappuja. 

Lelukaari/Leikkimatto
Halusimme tilata meidän poitsulle uuden leikkikaaren, koska tyttöjen jäljiltä oleva leikkikaari oli kulunut ja vääntynyt. Se oli ollut kahdella lapsella kovassa käytössä. Tällä kertaa meille valikoitui söpö Rätt Start muumileikkikaari, se ei ole vielä ehtinyt postista tulemaan, mutta on kuitenkin jo matkalla. Saattaa olla, että poitsu saa jossain vaiheessa jonkun toisenkin leikkimaton/leikkialustan.

Ihan kaikki tilaamamme jutut vauvalle eivät ehdi saapua ennen hänen syntymäänsä, mutta kaikki tarvittavat tarvikkeet ja vaatteet löytyy. Vauvalta ei puutu mitään mitä ilman ei pärjäisi. Nyt vain odotellaan, enää pari päivää niin saamme hänet syliimme. ♡

tiistai 1. kesäkuuta 2021

Unia liittyen raskauteen ja synnytykseen

Nyt raskaana ollessa olen nähnyt paljon unia mitkä muistan vielä aamulla. Näen muutenkin unia, mutta raskausaikana tämäkin piirre minussa korostuu. Usein unet ovat höpsöjä/sekopäisiä, missä tapahtuu paljon eikä niissä ole mitään  järkeä. Välillä unet ovat myös epämukavia, pelottavia ja/tai ahdistavia. Onneksi tulee välillä nähtyä myös kivoja unia. Olen nähnyt useita unia liittyen raskauteen tai synnytykseen. Ei ihme, sillä ne ovat asioita mitkä pyörivät paljon mielessäni. 


Meidän "masuvauvan" laskettu aika on 7.6. Rv 29+6 näin unta, että hän syntyi 24.5 ja painoi 4kg 100g. Minulla oli muistinmenetys, kotiuduimme unessa 26.5 ja kotona soitin äidilleni, että vauva on syntynyt pari päivää aiemmin. Totesin, että muistan vain kun minua vietiin leikkaussaliin ja nyt kotiutusmispäivän. Epäilin, että sain sairaalassa niin vahvoja lääkkeitä, että siksi en muista kunnolla parin päivän tapahtumia. Haha. 

Rv 30+0 näin unta, että olin sairaalassa aika paniikissa ja pelkäsin sektiota. Tärisin enkä olisi halunnut mennä leikkaussaliin. Ennen leikkausta minun piti ottaa esilääkkeenä tabletteja ja ne juuttuivat kurkkuuni, sitten heräsin.  Vaikka leikkaus tulee olemaan kohdallani jo kolmas ja haluan luottaa siihen, että sekin sujuu hyvin, silti minua pelottaa. Minua jännittää, kun koronatilanteen takia Pekka ei tule tällä kertaa pääsemään tuekseni leikkaussaliin, kun vauvamme syntyy. Minusta se on väärin ja tuntuu epäreilulta. 


Rv 36+4 näin unta, että seisoin edesmenneiden isovanhempieni keittiössä ja minusta valahti lapsivedet lattialle (minulle ei ole oikeasti koskaan käynyt niin). Menin paniikkiin ja kaivoin puhelimen esiin enkä löytänyt mistään äitiyspoliklinikan numeroa. Hoputin äitiäni ja isovanhempiani viemään minut sairaalaan, mutta jostain syystä jouduin odottelemaan lähtöä aika kauan. Uni päättyi kun istuimme autoon ja olimme vähän matkaa ajaneet, muistan miettineeni ehdinkö sairaalaan ajoissa. Meiltä synnytyssairaalaan on matkaa n.50km.

Rv 36+5 näin unta, että tulin sairaalaan sovitusti sektiota varten. Sairaala oli niin täynnä potilaita, että he eivät mahtuneet huoneisiin vaan makasivat sängyissä käytävillä. Joka paikassa oli kaaos ja tunnelma oli ahdistava. Kaksi hoitajaa ehdottivat minulle että tulisin synnyttämään joskus toiste. En suostunut, sillä tulen synnyttämään rv 39+4, en unessa uskaltanut enää pitkittää leikkausajankohtaa. Tämä uni kuvaa aika hyvin minun päänsisäisiä ajatuksia. Sektio pelottaa minua, vaikka se tulee olemaan kohdallani jo kolmas. Pelkään myös sitä jos synnytys jostain syystä käynnistyisikin spontaanisti, vaikka sitä pidetään kohdallani epätodennäköisenä. 


Rv 37+3 näin yöllä useamman unen liittyen vauvaan. Ensin näin unta missä mietittiin Pekan kanssa, että apua mitä jos vauva olisikin tyttö ja vain luulemme hänen olevan poika. Se oli tosi outoa ja olisimme kyllä tosi yllättyneitä, jos useammassa ultrassa sukupuolta olisi tulkittu väärin, kaikki vaatteet ja hankinnat on tietyllä tapaa mietitty pojalle, heh. Toinen uni oli sellainen kun "masuvauva" oli syntynyt. Pidin häntä sylissä, silitin hoivasin ja suukotin. Vauvan tuoksu oli ihana, tukka ja pieni pää tuntuivat niin pehmeiltä. Tytöt tutustuivat häneen, katselivat ja silittelivät vauvaa. Voi miten ihanalta ja aidolta tämä uni tuntui.  Ei enää kauaa niin saamme poitsun syliimme ♡

Olen saattanut raskauden aikana nähdä muitakin aiheeseen liittyviä unia, mutta ne eivät ole jääneet niin elävästi mieleen kuin nämä unet. Se mikä on aika hauskaa ja jännää, että myös ystäväni on nähnyt useamman unen meidän "masuvauvasta". Mm. sellaisen unen, että kotiuduimme Pekan ja vauvan kanssa sairaalasta, ystäväni oli vahtimassa tyttöjä meillä. Vauva oli kopassa minkä edessä oli harso, että vauvaa ei näkynyt. Silloin emme vielä tienneet "masuvauvan" sukupuolta. Ystäväni tavallaan myös ennusti, että meille tulee poika, sillä hän näki siitä unen kun raskaus oli vasta aika alussa. Aika jännää!


Nämä ihanat raskauskuvat on otettu tänään, rv 39+1. Olemme Pekan kanssa niin onnellisia ja innoissamme siitä, kun muutaman päivän päästä saamme meidän kolmannen vauvan syliimme. ♡ (Painamalla kuvia näet ne selkeämpinä)