Viime viikolla vietimme kivan päivän Tykkimäessä. Voi sitä iloa ja riemua! Tytöt olivat kovasti kaivanneet huvipuistoilua, kun viime kesänä emme koronatilanteen takia viitsineet mennä. Nyt tilanne täällä Kouvolassa on ollut sen verran hyvä, että uskallettiin lähteä huvittelemaan. Ollaan kyllä onnekkaita, kun meidän naapurissa, muutaman kilometrin päässä meidän kotiovelta löytyy huvipuisto.
H on kasvanut jo niin pitkäksi, että tänä kesänä hän pituuden puolesta pääsi uusiin laitteisiin kuten esim. Kummitusjunaan ja isin kanssa Idän pikajunaan. Hauskaa! Mukavaa, että H meni V:n seuraksi myös moniin pienempien laitteisiin. Heistä molemmista väärinpäintalo oli tosi hauska ja siellä piti päästä käymään useamman kerran, hih.
Tytöt ja Pekka eivät ehtineet käymään ihan kaikissa laitteissa, kun menimme huvipuistoon pariksi tunniksi illemmalla. Se oli sopiva aika vauvalle ja sektiosta toipuvalle äidille. Vauva ei tiennyt huvipuistosta mitään, hän nukkui tyytyväisenä koko reissun, heh. Minä etenin hitaasti köpöttelemällä, istuin ja huilasin joka välissä. Hyvin sujui, vaikka ehkä minulle tuli vähän liikaa kävelyä.
Valitsimme hyvän päivän huvipuistoilulle, kun se oli juuri ennen näitä kovia helteitä. Oli lämmintä, mutta ei liian kuumaa. Ihmisiä oli jonkun verran, mutta laitteissa oli väljyyttä eikä mihinkään laitteeseen ollut pitkiä jonoja. En tiedä mikä tilanne olisi ollut päivemmällä? Me menimme Tykkimäkeen nimittäin vasta illemmalla, viiden maissa, pari tuntia ennen sulkemista. Pekka ja tytöt saivat vähän edullisemmat iltarannekkeet. Kiva, että sisäänpääsymaksua ei tänä vuonna ole.
Laitteiden lisäksi ihastelimme söpöjä maatilan eläimiä Tykkimäen minimaatilalla. Tytöistä oli hauska päästä silittämään possuja, pieniä lampaita ja kilipukkeja, näimme myös aasin, ankkoja, kukon ja pupuja. Tytöt nauttivat eläinten hoitamisesta.
Uskomattoman monessa laitteessa ehtii parissa tunnissa käymään, joissain laitteissa jopa useamman kerran. Molempien tyttöjen suosikkeja oli väärinpäintalo, teekupit ja heppakaruselli. Kuusivuotias H tykkää tosi paljon edelleen Calypsosta eli "vihreistä pyörivistä autoista" ja Kustiradasta. Kohta kolmevuotias V meteoriitista ja satujunasta. Satujunasta tulee niin nostalginen olo, varsinkin kun nyt siinä äänet toimii, puhuva puu ja metsän asukit. Hauskaa, mutta ei sitä höpötystä montaa kertaa peräkkäin jaksaisi kuunnella, heh. Tietenkin huvittelun ohessa herkuteltiin myös vähän hattaralla.
Tarkoitus on jossain vaiheessa kesän aikana mennä huvittelemaan vielä uudestaan. Luulen, että sitten meidän perheen huvittelijat ja hurjapäät käyvät myös niissä laitteissa missä eivät viimeksi ehtineet käymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡