perjantai 24. tammikuuta 2020

Perjantai on lettupäivä

Tykkään letuista tosi paljon ja minulla on niihin liittyen erityinen tarina. Kun olin lapsi mamma (äitini äiti) paistoi perjantaisin lettuja minulle ja veljelleni. Kutsuimme perjantaita lettupäiväksi. ♡


Lettupäivä on ihana muisto lapsuudestani ja letuilla erityinen paikka sydämessäni. Mamma teki maailman parhaimmat letut. Kun jouduin luopumaan mammasta halusin kotiini muistoja hänestä ja yksi niistä muistoista on tämä vispilä, millä hän aina lettutaikinaa sekoitti. Sen avulla aion nyt jatkaa ihanan lettupäivän perinnettä.


Olin miettinyt pitkään, että haluaisin ottaa lettupäivän käyttöön oman perheeni kanssa. En kuitenkaan ole koskaan osannut paistaa lettuja itse. (Olen kyllä joskus yrittänyt, mutta siitä on jo aikaa. En onnistunut kääntämään lettuja ja niistä tuli aina vain kasa taikinaa). Viikko sitten perjantaina pidimme pienet lettukestit, kun Pekka toiveestani paistoi lettuja ja juhlimme samalla nimipäivääni. Siitä inspiroiduin ja ajattelin, että minun on opittava paistamaan lettuja, jos haluan aloittaa tämän lettupäivä perinteen. Sillä jos Pekalla on perjantaina iltavuoro, hän ei silloin pysty paistamaan lettuja ja minulle olisi tärkeää, että lettupäivä olisi aina juuri perjantai päivä, ihan niin kuin omassa lapsuudessani. Minulle ei siis jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin opetella paistamaan lettuja. 


Pekka näytti ja kertoi minulle lempeästi, selkeästi ja yksityiskohtaisesti miten saisin letut onnistumaan (hän tietää miten minua tulee ohjeistaa niin, että en hermostu ja luovuta). Pekka kertoi kuinka kuumalla asteella levy kannattaa olla, miten paljon rasvaa pannulle, miten paljon taikinaa kannattaa laittaa ja kauan odottaa ennen kuin letun kääntää. Minulla ei mennyt hermo enkä luovuttanut heti, huomasinkin, että hyvillä ohjeilla ei lettujen paistaminen olekaan yhtään vaikeaa. Kaikki letut onnistuivat, sain ne käännettyä ja paistettua, riemuitsin! Aivan mahtavaa, että kun haluan lettuja minun ei aina tarvitse pyytää Pekkaa, voin tehdä niitä nyt myös itse, hih. Minä osaankin paistaa lettuja! Minun olisi vain pitänyt kuunnella ja uskoa Pekkaa paljon aikaisemmin, kun hän on aina sanonut minulle "ei lettujen paistaminen ole yhtään vaikeaa", hih.


Joten siis, tästä lähtien meillä perjantai on lettupäivä. Ihanaa, että voin tuoda tämän kivan perinteen omien lasten elämään, samalla kunnioitan mamman muistoa ja voin muistella meidän yhteisiä lettuhetkiä. Lettupäivä on yksi kivoimpia lapsuusmuistojani, toivon sen olevan sitä myös omille lapsilleni ♡

2 kommenttia:

  1. Oi ihanaa! Letut on parhaita ja ihana kun voit siirtää oman lapsuudennmuiston lapsillesi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin :) Minulle perinteet on tärkeitä ja olen halunnut monia ihania juttuja lapsuudestani myös omille lapsille <3

      Poista

Kiitos kommentistasi ♡