Siitä asti, kun koronaviruksesta (COVID-19) tuli pandemia olemme pysytelleet kotona ja tehostaneet käsienpesua. (Viime viikolla kävimme kerran kaupassa ja kävin ystävien kanssa kahvittelemassa. Nämä tapahtuivat ennen valmiuslain käyttöönottoa). Emme ole käyneet kylässä muualla kuin vanhempieni luona, emmekä ole nyt nähneet muita ihmisiä, Pekka hoitaa yksin kaupassa käynnit ja pitää kaupassa käydessään hanskoja. H:n kerhopäivät on toistaiseksi peruttu ja vaikka näin ei olisikaan hän ei kerhoon menisi. Pekka on tällä hetkellä meidän kanssa kotona, joten pystymme olemaan aika hyvin eristyksissä.
Olemme halunneet minimoida riskit saada tartunta. Jos niin käy se on sitten melkoisen huonoa tuuria. Haluan olla erityisen varovainen, koska astman takia kuulun riskiryhmään. Tietenkin haluan suojella myös perhettäni.
Välillä korona ahdistaa minua paljonkin, joskus on päiviä, että en juurikaan mieti sitä. Tämä koronakotoilu ei kauheasti eroa minun normiarjesta, sillä kotiäitinä olen muutenkin kotona aina suurimman osan viikosta meidän 1- ja 5-vuotiaiden kanssa.
Minua harmittaa se miten ikävöin sukulaisia ja ystäviä, olisi kiva nähdä heitä ja kyläillä. Olisi niin kiva tehdä joku viikonloppureissu, käydä jossakin, tehdä jotain spesiaalia arjesta poikkeavaa. Ikävöin kaupassa käymistäkin. Haluaisin vain mennä johonkin ja tehdä jotakin, viettää aikaa ystävien kanssa. Harmittaa, että ensimmäistä kertaa elämässäni en voi kutsua läheisiäni juhlimaan kanssani huomista syntymäpäivääni.
Kyllä H on myös harmissaan siitä, että emme voi kyläillä, käydä kaupassa, mennä kerhoon tai Hoploppiin. Olen kertonut hänelle, että "sellaista pöpöä on liikkeellä, että siksi pitää pysytellä kotona". Käsien pesu on nyt erityisen tärkeää ja olen neuvonut häntä laulamaan aina jonkun laulun mm. hämä-hämähäkki laulun ensimmäisen säkeistön, kun pitää pestä kädet. Näin kädet tulee saippuoitua hyvin. Usein laulamme laulun yhdessä.
Tosiaan tämä koronan aiheuttama poikkeustila harmittaa, mutta onneksi ainakaan vielä ulkoilua ei ole kielletty. Olemme käyneet metsäretkillä, pyöräilemässä ja leikkipuistossa. Leikkipuistossa olemme käyneet vain sillon, jos siellä ei ole ollut muita ihmisiä. Nyt olemme vähentäneet puistossa käymistäkin ja ulkoilleet enemmän omalla pihalla. Onneksi meillä on melko iso piha, jossa tekemistä riittää. Tytöt tykkäävät mm. leikkiä leikkimökissä, hiekkalaatikolla, ja potkia palloa. Odotetaan, että keli vielä lämpenee niin sitten saadaan pihalle trampoliini kasattua.
Haluan löytää tässäkin tilanteessa elämästämme positiivisia asioita, niiden avulla selviän. Ilahduin siitä, että osa pyörä/kävelyteistä on lakaistu, auringonpaisteesta ja siitä, että saamme viettää paljon aikaa yhdessä perheenä. Olemme herkutelleet ja maistelleet uusia muumijäätelöitä, pelanneet lautapelejä ja katsoneet monia hauskoja elokuvia. Tytöt ovat leikkineet kivoja leikkejä, niin kuin yleensäkin, hih (vaikka toki myös kiukuttelua, riitelyä ja turhautumistakin on välillä). Voisin vaikka joku päivä tehdä postauksen siitä mitä kaikkea me sisällä puuhataan.
Toivottavasti tämä tilanne kohta helpottuisi ja että välttyisimme taudilta. Toivon, että kaikki noudattaisivat annettuja ohjeita ja tekisivät kaikkensa sen eteen, että koronaviruksen leviäminen saataisiin hallintaan. Haluan lähettää kaikille tsemppiä, kyllä tämä vielä joskus helpottaa. Haluan sanoa myös kaikille rakkaille, että olette ajatuksissani ja nähdään niin pian kuin suinkin voidaan. Onneksi voimme viestitellä ja soitella. Yritän olla liikaa murehtimatta ja elää päivä kerrallaan. Nauttia arjen pienistä iloista. ♡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♡