perjantai 6. joulukuuta 2019

Juhlimalla itsenäisyyspäivää kunnioitan isovanhempieni muistoa

Meidän Suomi täyttää huikeat 102 vuotta. Meillä itsenäisyyspäivä on juhlapäivä. Me herkuttelemme suomalaisilla herkuilla, vietämme perheen keskeistä laatuaikaa ja tietysti vilkaisemme myös linnanjuhlia, hih. Tänä vuonna Pekka teki itse karjalanpiirakoita ja tietysti myös me tytöt pääsimme osallistumaan.



Itsenäisyyspäivänä punaiset joulukoristeet saavat lähteä olohuoneesta sinivalkoisten koristeiden tieltä. Joku muu ei jaksaisi nähdä tuollaista vaivaa, mutta se on asia minkä minä haluan tehdä. Se on minulle tärkeää.


Perheessäni itsenäisyyspäivä on aina ollut juhlapäivä, päivä jota tulee arvostaa ja kunnioittaa ihmisiä, jotka ovat tätä maata puolustaneet. Nämä ihmiset ovat olleet mahdollistamassa sen minkälaista elämää saamme elää täällä nyt.


Pappani taisteli jatko-sodassa rannikkotykistössä ollessaan vain 18-vuotias. Mammallani oli tärkeä tehtävä itärajan tuntumassa puhelikeskuksessa hänen ollessaan vain 17-vuotias. Heidän kokemuksensa särkevät sydämeni. Suvussani on surullisia kohtaloita ja kokemuksia sodasta ja sen jälkeisestä elämästä. En pysty ikinä tietämään tai oikeasti ymmärtämään miltä heistä on tuntunut. Mutta sen tiedän, että meidän itsenäisestä Suomesta on maksettu kova hinta, silloin kun itsenäisyys on saavutettu ja sitä puolustaessa. Kunnioitan veteraaneja ja lottia, olen todella kiitollinen itsenäisestä Suomestamme. Tämä kaikki mitä meillä nyt on ei ole ollut mikään itsestäänselvyys. 


Haluan juhlia itsenäistä Suomea, maata jossa minun, lasteni ja läheisten on hyvä olla kasvaa ja elää. Tiedän, että Suomessa on omat epäkohdat joihin tietysti pitää puuttua, mutta täällä on paljon hyvää, sellaista mitä ei maailmalla monessa maassa vieläkään ole. 



Ihailin ja ihailen edelleen suuresti mamman ja papan elämänasennetta. Vaikeista kokemuksista huolimatta he olivat lempeitä ja rakastavia, he osasivat iloita ja olla kiitollisia monista asioista. Siitä on jo 12 vuotta kun jouduin hyvästelemään papan, olin silloin 16-vuotias, mamma nukkui pois kaksi vuotta sitten, he ovat edelleen paljon mielessäni. Haluaisin vanhanakin ajatella samalla tavalla elämästä kuin he, löytää silloinkin asioiden hyvät puolet, nähdä ihmisissä hyvää ja vaikeista kokemuksista huolimatta joskus lähteä täältä onnellisena. 


Mamma ja pappa olivat minulle rakkaita ja tärkeitä. Onneksi sain viettää heidän kanssa paljon aikaa, minulla on heistä paljon ihania muistoja. Itsenäisyyspäivänä muistelen heitä ja yhteisiä hetkiämme. Juhlimalla itsenäisyyspäivää kunnioitan samalla isovanhempieni muistoa. Siksi tämä päivä on minulle erityisen tärkeä, päivä jota haluan juhlia.

Rauhaa ja rakkautta, hyvää itsenäisyyspäivää ♡ 

4 kommenttia:

  1. Ihanasti kirjoitettu! <3

    Anna / Mustikkapasta

    VastaaPoista
  2. kAUNIISTI KIRJOITETTU. OLEN ONNELLINEN SIITÄ, ETTÄ LAPSENLAPSENPAPSILLANI ON SINUNKALTAISESI ÄITI.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, kiitos. Ihan herkistyin tätä lukiessa <3

      Poista

Kiitos kommentistasi ♡