Kotiäiti ei saa sairaslomaa

Väsyttää, väsyttää ja väsyttää. Se on tullut huomattua, että kotiäiti ei saa sairaslomaa. Uskon, että moni äiti pystyy samaistumaan siihen, miten kurjaa on sairastaa kun kotona on pieniä lapsia. Ei ole mahdollisuutta levätä ja kun talossa on vauva, joutuu vielä yöt valvomaan vaikka olisi kuinka raju flunssa meneillään. Päivisin pitää löytää jaksamista leikkimiseen ja vilkkaan leikki-ikäisen perään katsomiseen, ruuan tekemiseen ja vauvan perushoitoon +. Se on rankkaa.

Yövalvomiset ovat muutenkin rankkoja, varsinkin niinä öinä, kun vauva itkee ja huutaa, herää kahden tunnin välein ja niitä öitä on meillä aika paljon. Mutta tämä on tuplasti rankempaa, kun nenä on tukossa, olo on tokkurainen ja voimaton. Juuri kun olen saanut vauvan nukkumaan ja ajattelen, että nyt on hetki aikaa levätä, niin sitten alkaa yskittämään ja vauva on taas hereillä, mutta ei vain ole muuta vaihtoehtoa kuin jaksaa.

Nyt olen kärsinyt flunssasta viikon ja on tullut itku silmään, kun ajattelen, että haluaisin vain nukkua. En tiedä miten jaksan. Olen kuitenkin huomannut, että jostain sitä jaksamista kuitenkin löytyy, ehkä siksi että on vain pakko jaksaa?

Onneksi niinä päivinä minulla on tilaisuus nukkua yöllä, kun Pekalla on vapaata ja nukun kyllä päiväunia aina kun sattuu Pekalle sellainen työvuoro, että päikkärit onnistuu. Valitettavasti se ei kauheasti kuitenkaan tähän flunssaan auta, että saan nukkua kunnolla 1 tai 2 kertaa viikossa. Uskon, että tauti helpottaisi nopeammin, jos saisin kunnolla levättyä. Onneksi kuitenkin tämä on jo paranemaan päin, ehkä? Ainakin toivon niin. Sitten kun tästä selviän niin toivon, että pysyisin terveenä mahdollisimman pitkään.

Harmittaa, että tämä lokakuu on ollut flunssainen, koska en ole jaksanut kirjoittaa ja kuvata niin paljon kuin haluaisin. En ole muutenkaan jaksanut ja kyennyt tekemään kaikkea mitä haluaisin. Toivottavasti tauti olisi pian selätetty ja olisi taas voimavaroja selvitä arjesta paremmin. Tsemppiä muillekin flunssaisille, samassa tilanteessa oleville!