perjantai 17. toukokuuta 2019

Ihania kirsikankukkia - päiväretki Kotkaan

Me emme jaksaneet lähteä Helsinkiin asti ajelemaan kirsikkapuita katsomaan, vaan suuntasimme naapurikaupunki Kotkaan. Siellä ihastelimme kukkivia kirsikkapuita. Emme päässeet ehkä näkemään upeinta kukkaloistoa, mutta monet puut olivat vielä vaaleanpunaisia. Ihastelimme niitä Toivo Pekkasen puistossa, Sapokan vesipuistossa ja Katariinan meripuistossa. Kouvolan puistoihin pitäisi ehdottomasti istuttaa kirsikkapuita, kyllä ne ovat keväisin upeita, eikö?








Oli kaunis ja lämmin kevätpäivä, oli ihanaa viettää aikaa yhdessä ja ulkoilla, nauttia auringosta  ja hienoista maisemista. Ihastella kukkia, kasveja, erilaisia vesielementtejä ja merta.





Hauskaa miten paljon Helmi innostui päiväretkestämme naapurikaupunkiin. Hän iloitsee joka päivä monista asioista, ihan pienistäkin jutuista ja se on ihana piirre hänessä. Reissun kohokohtia oli: jäätelö, meri, veneet, kauniit kukat, vesiputous ja muumileikkipuisto. Vilmastakin oli hauska rattaissa ihmetellä ja ihastella ympäristöä sekä tietenkin katsoa mitä sisko puuhastelee. Hauskaa oli myös muumileikkipuistossa kiikkua isin kanssa, hih.

















Vilma on edellisen kerran ollut Kotkassa syntyessään. Minusta on viime kesänä otettu masukuvia Sapokassa ja Katariinan meripuistossa. Nyt oli hauska kuvata Vilmaa näissä maisemissa. Samalla tuli mieleen ihania raskausmuistoja ja muisteltua Vilman syntymää. Kahden kuukauden päästä siitä on jo vuosi.














Meillä oli reissussa paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa, hauskaa, että meille erittäin mielekäs päivä ei maksanut mitään. Tykkäämme tehdä edullisia retkiä ja lähimatkailua. Kustannuksia tuli tällä kertaa kahden jäätelön verran ja muutama euro bensoihin. Kaikin puolin kiva ja ihana päivä, ihana kevät. Luulen, että kesällä palaamme näihin maisemiin, hih.


torstai 16. toukokuuta 2019

Kevään viimeinen kerhopäivä

Tänään Helmillä oli kevään viimeinen kerhopäivä. Maanantaina olimme Vilman ja mamman kanssa katsomassa Helmin ihanaa kevätkerho esitystä.


Helmi sai viedä kevätkerhoon kaksi pehmoeläintä Nooan arkki -esitystä varten. Hän valitsi mukaansa flamingon ja laaman. Ihanan esityksen jälkeen kahviteltiin, herkuteltiin, leikittiin ja piirreltiin. Kiva päivä yhdessä, hauskaa, että mammakin pääsi näkemään mitä kerhossa puuhataan. Pekalla oli työpäivä, joten otin kuvia ja videota, että myös Pekka pääsi näkemään tämän hienon esityksen. Illalla Helmi tietysti itse vielä kertoi ja lauloi esityksen uudestaan isille, hih. Kävimme näyttämässä videota myös papalle ja kertomassa kerhokuulumiset. Minulla oli kerhossa kamera mukana, mutta akku kotona. Onneksi sain puhelimella kuitenkin esityksen taltioitua, hih.



Tämä oli Helmin ensimmäinen vuosi päiväkerhossa. Sitä ennen kävimme Helmin kanssa yhdessä perhekerhossa. On ollut ihanaa huomata miten paljon hän tykkää kerhoilusta, kavereiden seurasta, kerholeikeistä ja kivoista ohjaajista. Kaikkein tärkeintä on ollut se, että Helmillä on kerhossa kivaa ja hän lähtee kerhoon hymyssä suin. Vuosi on ollut niin kiva, joten päätimme, että Helmi jatkaa kerhossa myös ensi syksynä.


Iso kiitos kivoille kerho-ohjaajille ♡ Ja Kouvolan seurakunnalle, joka tälläistä kivaa kerhotoimintaa järjestää. 

maanantai 13. toukokuuta 2019

Olen niin kiitollinen, että saan olla äiti kahdelle ihanalle tytölle

Olen niin kiitollinen ja onnellinen, että saan olla äiti kahdelle suloiselle tyttärelleni. Tiedän, että se ei ole itsestäänselvyys vaan suuri lahja. Äitiys on ihanaa, sitä olen elämältä eniten halunnut. Kuitenkin samalla äitiys on haastavaa välillä jopa vaikeaakin. Väsyttää, joskus menen sieltä mistä aita on matalin, en aina jaksa leikkiä, joskus menetän malttini ja ärähdän. Silti olen hyvä äiti, paras äiti lapsilleni. Olen lähellä, kuuntelen ja ohjaan, kannustan ja kasvatan, hoivaan, otan syliin ja suukotan. Osaan pyytää anteeksi ja rakastan. En ole täydellinen eikä minun tarvitsekaan olla. Näen sen, että lapseni ovat onnellisia ja rakastettuja. Olen äitinä onnistunut.


Mietin jokaisena iltana, kun menen nukkumaan miten kiitollinen olen perheestäni ja läheisistäni. Äitienpäivänä tulee yleensä kuitenkin enemmän ja syvällisemmin pohdittua äitiyttä. Samalla mietin omaa äitiäni, miten hyvän pohjan omalle äitiydelleni olen häneltä saanut. Miten kiitollinen olen hänelle siitä miten hyvä, rakastava ja ihana äiti hän minulle on, miten hyvä, rakastava ja ihana mamma hän on lapsenlapsilleen, minun lapsilleni.


Minulla on/on ollut elämässäni kaksi mammaa, äitini äiti ja isäni äiti, jotka ovat/ovat olleet minulle erittäin rakkaita ja omalta osaltaan hyviä esikuvia. Olen kiitollinen siitä, että molemmat heistä ovat nähneet, kun minusta tuli äiti, miten ihana äiti minusta on tullut. Onneksi S-mamma on vielä elossa ja näkee lasteni kasvavan. Tiedän sen, että myös jo edesmennyt mammani "mammanmamma" olisi ylpeä minusta ja seuraisi mielellään lasteni touhuja.


En olisi äiti ilman Pekkaa, se on ihanaa miten hän arvostaa minua ja sitä minkälainen äiti olen lapsillemme, eikä ainoastaan äitienpäivänä vaan ihan jokaisena päivänä. Myös lapseni osoittavat minulle omalla tavallaan joka päivä, että olen heille rakas ja tärkeä. Saan pusuja ja haleja, syliäni tarvitaan, minun kanssa leikitään, nauretaan ja hassutellaan, minulle uskalletaan näyttää kaikkia tunteita, myös kiukkua.


Tämä oli ensimmäinen äitienpäivä, kun olen äiti kahdelle, kahdelle ihanalle tyttärellemme. Sain nukkua pitkään, heräsin suukkoihin ja haleihin "hyvää äitienpäivää äiti". Minulle oli tehty aamupalaksi keksejä, pannukakkuja ja suklaakakkua kera tuoreiden marjojen. Oli niin paljon herkkuja, että en edes jaksanut syödä kaikkea, hih. Minulle oli askarreltu ihana kortti, jossa näkyy kaikkien heidän kädenjälki. Helmi oli myös kerhossa tehnyt toisen upean äitienpäiväkortin.


Sain lahjaksi kokoelmastani puuttuvan Iltauinti muumimukin, joka oli täynnä itse poimittuja valkovuokkoja. Pekka tietää miten tärkeä valkovuokkokimppu on minulle, joten oli niin ihanaa kun sain niitä myös tänä vuonna. Lapsena poimimme isäni ja veljeni kanssa äidille valkovuokkoja äitienpäivänä ja se on yksi ihanista lapsuusmuistoistani.


Myöhemmin menimme mummille ja ukille, jonne Pekan perhe kokoontui syömään, onnittelimme mummia ja Helmillä oli kivat leikit kummin kanssa, Vilma leikki vauvaleluilla ja ihmetteli hauvoja. Myöhemmin menimme onnittelemaan mammaa (äitiäni), S-mammaa, A-mummia (tätiäni) ja tapaamaan muita sukulaisia Moision Kartanoon. Helmillä oli hienoja tanssiesityksiä, Vilmasta oli hauskaa höpötellä pöydän ääressä ja hän pääsi istumaan monessa sylissä. Helmi halaili mammoja ja ihasteli taidetta pappojen kanssa.


Helmi oli tehnyt mammoille ja mummille maalatut kivet ja Vilma piirsi kortit (äitin avustuksella). Helmi halusi valita heille kauppareissulta omat kukkakimput ja jokaiselle ostettiin vielä suklaata, hih. Mielestäni kivat äitienpäivälahjat, joissa lasten osallistuminen näkyi, hih.


Meillä oli ihana ja aika vauhdikas äitienpäivä kera monien rakkaiden. Kesä on pian täällä ♡

perjantai 10. toukokuuta 2019

Maalatut kivet - Mehiläinen ja leppäkerttu

Meidän pihalla on lojunut pyöreitä kiviä ja olen miettinyt mitä voisimme niille tehdä. Sitten keksimme Helmin kanssa, että voisimme maalata niitä.


Helmistä oli hauska ajatus maalata kiviin ötököitä ja päätimme yhdessä maalata mehiläisen ja leppäkertun. Kun ne olivat kuivuneet, Helmi liimasi mehiläiselle ja leppäkertulle silmät. Halutessaan silmät voisi myös maalata tai ihan yhtä hyvin jättää laittamatta, kivalta ne silti näyttäisivät, hih. Näistä kaveruksista tuli kyllä niin ihania.

Tämä on helppo ja hauska askarteluidea vaikka äitienpäivälahjaksi, isovanhemmille tai koristamaan omaa pihaa tai kukkaruukkua tai miksei vaikka lasten leikkeihinkin. Helmi heti ilmoitti, että aikoo viedä mehiläisen ulos leikkimökkiin.


Jos meinaa kiviä maalata ulkokäyttöön niin kannattaa huolehtia, että maali kestää vettä. Me maalasimme nämä ihan tavallisilla askartelumaaleilla. Ne kestävät varmaan pientä kostumista, mutta tuskin esim. kaatosadetta, hih.

Meidän pihalle jäi vielä kiviä, joten mielessä on käynyt maalailla niihin jotain muitakin kuvioita. Saa nähdä mitä niistä vielä keksimme.

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Helmin nimpparit

Meidän perhepiirissä on tapana juhlia myös nimipäiviä ja eilen oli vuorossa Helmin nimpparit. 


Keitimme iltakahvit läheisille, Helmi toivoi pieniin juhliinsa keltaisia ilmapalloja ja banaanikakkua ja näin tehtiin, hih. Helmi puki keltaisen mekon ja laittoi päähänsä prinsessakruunun. Juhlissa oli hauskaa ja vähän jännääkin, Helmi sai kivoja pikkupaketteja ja namusia. Helmistä oli kiva leikkiä aikuisten ja Vilman kanssa, vähän riehuakin ja myös herkutella, hih. 




Ostimme Helmille hänen kauan toivomansa trampoliinin, ajattelimme, että nyt on hyvä hetki ostaa se, kaiken lisäksi se oli aika hyvässä alessa. Meillä eilinen päivä ennen juhlia menikin tampoliinilla pomppiessa, juhlien jälkeenkin vielä pompittiin, Helmi halusi näyttää vieraille kaikenlaisia temppuja. Kyllähän tässä äidillä pieni järkytys on, kun tuollainen iso möhkäle täyttää puoli pihaa, mutta se riemu ja ilo mikä siitä tulee on sen arvoista. Meistä on kiva sijoittaa liikunnallisiin ja toiminnallisiin leluihin. 



Täältä pääsee kurkkaamaan miltä Helmin nimpparit näytti viime vuonna.

perjantai 3. toukokuuta 2019

Vilma 10kk

Tänään meidän pikkuinen Vilma on 10kk ♡

Tuntuu hurjalta, että vauvavuotta on jäljellä enää vain kaksi kuukautta. Mihin tämä aika on mennyt? Juuri me Vilman kummin kanssa muistelimme miten pieni hän vasta hetki sitten oli, kun hän ei vielä tehnyt muuta kuin söi ja nukkui, oli vain pieni suloinen käärö sylissämme ja nyt hän on jo 10kk, niin ison tytön oloinen, joka liikkuu kovaa vauhtia ja oppii koko ajan uutta. Toki hän on vieläkin pieni ja suloinen edelleen, hih.


9kk loppupuoliskolla Vilmalta tuli selkeät ensimmäiset sanat: "vauva" ja "hauva". Kuulimme ne useampaan kertaan ja ns oikeassa asiayhteydessä. Nyt hän on sanonut useamman kerran myös äiti, vaikka yleisempää vielä on, että sieltä tulee "ätä", isiä hän myös kovasti tavoittelee ja hänet nähdessään usein tokaisee "iih" ja Helmin nähdessään "Hee". On Vilma muutamia kertoja sanonut myös "pappa" ja kerran "mamma". Saa nähdä mitä sanoja hän seuraavaksi oppii, hih. Vilma usein höpisee mm. "tätä", "appa" ja "jei" ja hänestä on hauska pärisyttää ja naureskella, hih.


Vilma kulkee mieluiten konttaamalla, vaikka osaa jo vähän tuen varassa kävellä. Kävelykärry ei kuitenkaan ole ollut vielä käytössä. Vilma tykkää tanssia musiikin tahtiin ja soittaa sähköpianoa, hih. Kaikki riehuttaminen ja melskaaminen on hauskaa, samoin puistossa kiikkuminen ja siskon kanssa keinulaudalla keikkuminen (tuetusti).


Vilma tykkää sormiruokailla, joskus käytössä on maistelututti, hän syö myös soseita ja puuroa. Juomana on korvikemaito ja vesi. Yöt ovat parantuneet mistä olemme enemmän kuin iloisia. Joskus on öitä, että hän herää kolme kertaa, joskus kerran ja joskus hän ei herää yön aikana ollenkaan. Hän nukkuu usein n.10 tunnin yöunia. Muutenkin hänen unenlaatu on ehkä parantunut, koska tuntuu että hän ei ole niin herkkäuninenkaan kuin ennen. Päiväunia hän yleensä nukkuu kahdet, kestoltaan 45minuuttia-2tuntia, keskimäärin 1,5 tuntia. Silloin, kun hampaita on tulossa, niin on itkuisia öitä.


Vilma tykkää leikkiä monenlaisilla leluilla ja katsella kirjoja, meillä luetaan päivittäin. Hän tykkää leikkiä mm. traktorilla minkä kyydissä on eläimiä, Hevean ankkapurulelulla, norsuhelistimellä ja primoilla. Siskon huoneessa pehmolelut ja eräs tietty prinsessakirja kiinnostavat erityisen paljon, myös kotileikkitarvikkeet. Tuntuu, että nyt hän tykkää enemmän leikkiä ns. isojen tyttöjen leluilla, vaikka toki häntä edelleen myös tutut vauvalelut kiinnostavat.


Vilma rakas, tänään 10 kk. Tämä vauvavuosi on ollut ihana, mutta myös aika rankka ja en varmaan ole ollut koskaan niin väsynyt kuin tämän kuluneen vuoden aikana. Silti olen yrittänyt nauttia näistä yhteisistä hetkistämme mahdollisimman paljon. Olen niin onnellinen ja kiitollinen siitä, että saan olla äiti myös sinulle. Olet meille kaikille rakas ja tärkeä, ihana pieni kulta.


torstai 2. toukokuuta 2019

Kotoilu vappu

Meillä vappu sujui aika leppoisissa merkeissä. Olimme kotona, Pekka paistoi munkkeja, söimme tippaleipiä ja ulkoilimme, tytöt leikkivät omilla vappupalloillaan. Kävimme myös syömässä tämän kevään ensimmäiset pehmikset.


Äitini kertoi, että mammalla ja papalla oli tapana vappuna juoda simaa Mallasjuoman laseista. Olemme halunneet jatkaa tätä heidän perinnettään ja juoda simaa näistä samoista laseista. Minulla on ikävä heitä, onneksi minulla on heistä paljon ihania muistoja. Äitini tekee perinteisesti itse simaa ja saimme myös tänä vuonna häneltä oman pullon, siitäkin on tullut jo oma perinteensä. Pekkakin kyseli kiinnostuneena "onkohan se teidän äiti tehnyt tänäkin vuonna simaa" ♡



Emme koristelleet ehkä niin paljon kuin yleensä. Yksi syy on se, että emme jaksaneet, toinen syy se, että pääsiäinen oli vasta. Tuntui hassulta alkaa koristelemaan uutta, kun edellisen juhlan koristeet oli juuri korjattu pois. Pekka ja Helmi kuitenkin kävivät ostamassa vähän ilmapalloja ja serpentiiniä, ne kun kuitenkin kuuluvat vappuun meidän mielestä. Myös muumihylly päivitettiin vappuun sopivaksi, se kaipasikin jo vaihtelua!


Molemmat tytöt saivat itse valita vappupallot. Menimme kauppaan ja Helmi tiesi, heti minkä pallon hän itselleen valitsee: "äiti, minä haluan tuon telppiini pallon" ja hän oli tyytyväinen valintaansa. Hän kävi myös mamman kanssa pallo-ostoksilla ja valitsi itselleen kävelevän kissapallon ja Vilmalle prinsessapallon, hih.


Myös Vilma valitsi itselleen pallon ja voi olla että ihmiset ihmettelivät sitä, mutta meistä oli hauskaa katsoa minkälaisen pallon Vilma saattaisi haluta. Pekka otti Vilman syliin ja käveltiin pallojen luona. Katseltiin mihin palloihin Vilman katse kiinnittyy ja mitä palloja kohti hän yrittää kurkotella. Näiden havaintojen perusteella luulemme, että hän halusi Mikki-pallon ja sen meille kotiutimme. Tämä on tavallaan hassua, koska tiedän, että Vilmalle olisi kelvannut mikä tahansa pallo, mutta kyllä siitä tuli hyvä mieli, kun Vilman ensimmäinen vappupallo on hänen itsensä valitsema.



Se on hauskaa miten paljon lapset ilahtuivat vappupalloista ja niistä riittää iloa vielä pitkäksi aikaa. Toisaalta oli kiva viettää tämmöinen rento ja helppo vappu, mutta olisi hauskaa keksiä vappuun joku muukin perinne kuin munkkien paisto, siman juonti ja tippaleivät. Saa nähdä minkälainen vappu meillä ensi vuonna on, keksimmekö vapun viettoon jonkun uuden perinteen?


keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Huhtikuun kuulumisia

Huhtikuu tuntui menevän todella nopeasti, ehkä siksi kun on väsyttänyt aika paljon eikä ole kunnolla tajunnut ajan kulkua, ehkä siksi kun on niin kovasti odottanut lämpimiä päiviä ja sitä kunnon kevättä, ehkä siksi kun oli aika paljon tekemistä? Joka tapauksessa tämä kuu tuntui olevan ohi vilauksessa.


Alkukuusta Vilma täytti 9kk, siitä pääsee enemmän lukemaan täällä. Leikimme kuun alussa lumileikkejä, ajattelin, että meidän pihalta lumet ei katoa ikinä, onneksi olin väärässä ja piha suli loppujen lopuksi aika lyhyessä ajassa, ehkä parissa viikossa. Helmistä oli hauska litsyttää lätsyttää kuralätäköissä, onneksi sitä vaihetta ei kestänyt kauhean kauaa, heh. Kun oli kuivempaa leikkimökki siivottiin, ulkolelut haettiin varastosta ja hiekkalaatikko otettiin käyttöön. Olen innostunut lenkkeilemään ja muutenkin liikkumaan enemmän, on ollut kiva puuhastella ja leikkiä ulkona. Huhtikuun lopulla koivuihin tuli lehdet ja poimimme valkovuokkoja. Oli mahtavaa, että vihreys tuli aiemmin kuin olin ajatellut.


Huhtikuussa tapahtui paljon ja ehkä myös siksi aika tuntui menevän nopeasti. Juhlimme S-mamman (minun mamman) 75-vuotissyntymäpäiviä. Ihanat juhlat, minulla on niin kiitollinen olo, että minulla vielä toiset isovanhemmat ovat elossa ja voivat hyvin. He saavat nähdä kun lapsemme kasvavat ja ovat muutenkin läsnä elämässämme. Myös isälläni oli huhtikuussa syntymäpäivä ja vaikka hän ei tällä kertaa juhlia pitänytkään niin kävimme silti viemässä papalle synttärikortin. Kävimme myös serkuntyttöni  2v syntymäpäiväjuhlissa Lappeenrannassa.


Pääsiäinen oli huhtikuussa aika isossa roolissa. Askartelimme, koristelimme kotia ja herkuttelimme. Kävimme palmusunnuntaina virpomassa ja pääsiäisvapaina kävimme ensimmäistä kertaa mökillä talven jälkeen, kävimme myös perheidemme luona syömässä. Meidän pääsiäisestä voi lukea enemmän täällä. Viikko pääsiäisen jälkeen tulikin jo vappu! Hassua, että juuri kun toinen juhla päättyi niin toinen alkoi, hih. Helmillä oli kerhossa hauskat vappujuhlat, hän halusi pukeutua mehiläiseksi, hih.


Kävimme Pekan kanssa Lapsimessuilla ja tein ihania löytöjä! Oli niin kiva juttu kun ystävämme L oli tyttöjen kanssa, niin pääsimme kahdestaan messuilemaan. Se päivä sattui nimittäin olemaan myös meidän vuosipäivä, olemme olleet Pekan kanssa jo yhdeksän ihanaa vuotta. 


Tytöt ovat tuttuun tapaan käyneet myös mammalla ja papalla leikkimässä, yleensä kerran viikossa. Se on tässä meidän tämän hetkisessä elämäntilanteessa kullan arvoista, että meillä on Pekan kanssa välillä aikaa myös toisillemme ja muutenkin, että saamme levätä, olla rauhassa ja hiljaisuudessa, edes hetken, hih. Äitini aina välillä käy meillä myös leikkimässä ja Helmin kanssa kaupassa, hih. On ollut kiva nähdä ystäviämme ja tyttöjen kummeja. Ihanaa, että meillä on paljon läheisiä ympärillämme.


Huhtikuusta päällimmäisenä mieleen on jäänyt blogin muutto Kaksplussan blogiverkostoon, kivat juhlat, Lapsimessut, lämpimät päivät, pääsiäinen, puihin tulleet lehdet ja vappuaatto, kaikki ihanat kohtaamiset läheisten kanssa. Valitettavasti myös väsymys. Innolla odotan mitä kaikkea toukokuu tuo tullessaan. Pekka osti Helmille pyörän, joten luulisin ainakin pyöräilyä olevan tiedossa, hih.


Huhtikuun postauksia: