maanantai 14. toukokuuta 2018

Äitienpäivä

Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että saan olla äiti rakkaalle pienelle tytölleni. Olen onnellinen ja kiitollinen, että masussani kasvaa pieni ihme, kohta saan olla äiti kahdelle. ♡


Äitienpäivä alkoi ihanasti, sain nukkua pitkään ja muruset tulivat herättämään minut suukoilla, haleilla ja herkuilla. Voi, että miten ihanan yllätyksen Pekka ja Helmi olivat järjestäneet minulle. He olivat leiponeet vohveleita, keksejä ja kierresämpylöitä. Minulle oli poimittu ihania kukkia, Helmi oli tehnyt minulle (isin avustuksella) upean kortin ja lahjaksi sain kokoelmastani puuttuvan uuden Fazerin muumikeksipurkin. 



Söimme rauhassa aamupalaa ja olimme kotona rennosti. Yhden maissa menimme mummille ja ukille (Pekan vanhemmille) syömään ja herkuttelemaan. Helmistä oli hauska leikkiä ja touhuta koirien kanssa. Oli kiva kahvitella ulkona ja Helmistä oli hauska pomppia isin kanssa trampoliinilla ja tehdä temppuja, hih. 




Myöhemmin iltapäivällä menimme vielä Moision Kartanoon herkuttelemaan ja viemään äitienpäiväpaketit mammalle (äidilleni), S-mammalle (minun mammalle) ja A-mummille (kummitädilleni). Helmi halusi mennä taas ihastelemaan tauluja ja patsaita, "vau, katso äiti, hienoja tauluja". Kävimme kartanon lisäksi tutkimassa Tarinataloa ja Helmistä oli hauska pelata isin kanssa fortunaa, leikkiä leikkihuoneessa ja käydä tutustumassa erilaisiin huoneisiin ja vanhoihin esineisiin. 









Helmi oli tehnyt mammalle ja mummille äitienpäivälahjaksi ihanat kaulakorut ja kaikista lahjapaketeista löytyi suklaata ja tietysti kauniit Helmin tekemät äitienpäiväkortit. Kyllä mammat ja mummit ilahtuivat!



Illalla ajelimme vielä hautausmaalle toivottamaan "hyvää äitienpäivää" mammanmammalle (mammalleni). Olimme poimineet valkovuokkoja, jotka Helmi niin nätisti asetteli haudalle. Ikävöimme Mammaa, onneksi kauniit muistot säilyvät aina. 


Päivän päätteeksi ajattelin vielä miten kiitollinen olen siitä, että saan olla äiti. Se on elämäni tärkein tehtävä. Samalla ajattelin, miten kiitollinen olen omasta äidistäni, joka on aina tukenani ja minulle äärettömän rakas, äideistä parhain. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut kasvaa myös mammojeni rakastamana, vaikka toisesta olen jo joutunut luopumaan. Minulla on lähipiirissä muitakin ihania äiti-ihmisiä, joita ihailen.


Olen onnellinen siitä, että minulla on mies, joka arvostaa minua ja tärkeää työtäni kotiäitinä, joka on valmis tekemään kanssani uhrauksia, jotta voimme elää sellaista elämää mikä meistä tuntuu hyvältä ja oikealta. Minulla on ihana tytär, kallein aarteeni, jolle vielä tällä hetkellä olen koko maailma. Kannan ja kasvatan sisälläni uutta elämää, se on uskomattoman upeaa. En ole täydellinen, mutta tiedän olevani hyvä äiti. Teen joka päivä parhaani, eikä kukaan voi vaatia muuta. Rakastan suurella sydämellä. Koen olevani onnistunut, kun katson tytärtäni ja näen miten onnellinen hän on ja miten hän osoittaa rakkautta, halii ja suukottaa. Äitinä ajattelen, että sitä haluan tulevaisuudeltakin kaikkein eniten, sitä, että lapseni olisivat onnellisia ja kokisivat olevansa rakastettuja. ♡

Rv 31+5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♡