perjantai 10. heinäkuuta 2020

Miksi me pidämme luontopoluista?

1. On kiva ulkoilla ja ihastella kauniita maisemia.
2. Erilaiset luontopolut tuovat kivaa vaihtelua arkeen ja omaan lähimetsään.
3. Luonto ruokkii lasten mielikuvitusta ja hioo motorisia taitoja.
4. Luontopolut innostavat liikkumaan, bongailemaan erilaisia kasveja ja eläimiä.
5. Me tykkäämme seikkailla +


Luontopolut ovat kivoja elämyksiä. Kun seikkailee omassa kotikaupungissa se ei maksa mitään eikä siihen tarvita paljon aikaa. Monesti me olemmekin lähteneet retkelle Pekan työpäivien jälkeen tunniksi pariksi. Minä tykkään ihastella maisemia ja tietenkin kuvailla, hih. Lapsista on hauskaa mm. tutkia uusia paikkoja, kiipeillä kivillä ja poimia mustikoita. Raittiista ulkoilmasta ja liikkumisesta tulee hyvä mieli, samalla on ihanaa viettää laatuaikaa yhdessä ilman älylaitteita tai telkkaria.



Meillä on tarkoitus kesän aikana kiertää useita erilaisia luontopolkuja täällä Kouvolassa. Olemme käyneet jo Kalalammen luontopolulla (siitä lisää täällä), Pappikallion luontopolulla sekä Alakylän luontopolulla Korialla. Kaksi jälkimmäistä ovat meille entuudestaan tuttuja paikkoja, joista kerron tässä postauksessa.


Pappikallion luontopolku 2.4km

Kävimme muutama päivä sitten retkellä lapsuudenkotini lähimetsässä, Pappikallion ulkoilureitillä. Oli hauska muistella omaa lapsuutta, ihastella kalliomaisemia ja syödä matkan varrella muutamat mustikat. Pappikallion maasto on meille entuudestaan tuttua, oli kiva tutustua nyt lasten kanssa  luontopolkuihin. Reitit olivat mielestäni sekavia ja ainakin yhdessä kohtaa menevät pitkospuut olivat huonokuntoiset, keikkuivat ja niiden päälle oli kaatunut puita. Meillä oli kuitenkin kiva retkipäivä. Maasto ja maisemat vaihtuivat, oli kallioita ja mäntymetsää, lisäksi synkempää kuusimetsää, paljon ihmeteltävää. Saimme otettua kivoja kuvia muistoksi minun lapsuudenmaisemista, meidän kivasta retkipäivästä.






Alakylän luontopolku 4km / laavulle 800m

Kävimme pari päivää sitten Alakylän luontopolulla, lähellä kaunista Korian siltaa ja Kymijokea. Olimme muutama vuosi sitten käyneet täällä edellisen kerran. Reitti on sen jälkeen uusittu ja erinäköinen kuin viimeksi. Pitkospuita ei enää ollut. Nyt kuljimme hiekkatietä pitkin minkä varrella on pieniä söpöjä siltoja, mistä tytöt tykkäsivät. Reitin varrella oli useampia levähdyspaikkoja/penkkejä ja mielenkiintoisia opastauluja. Muistin, että Kymijokea olisi näkynyt enemmän, sitä pääsi ihastelemaan vain muutamassa kohdassa. Kävelimme Korian sillalta laavulle asti, sen viereen rappusille ja sillalle (n.800m). Siitä sitten takaisin päin. Emme siis lasten kanssa kiertäneet koko reittiä. Meillä oli kiva seikkailu luontopolulla. Lopuksi menimme vielä joen rantaan heittelemään kiviä ja huomasimme, että joku oli rikkonut kiviin lasipulloja. Suututti. Mitä iloa jollekin tuollaisesta sotkemisesta on?









Saa nähdä minne seuraava luontopolkuretkemme suuntautuu, luultavasti jollekin sellaiselle polulle/reitille missä emme ole aikaisemmin käyneet.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♡