Ihana vauvavuosi

En meinaa vieläkään uskoa, että minun pienestä vauvasta, meidän pienestä ihmeestä on kasvanut taapero, mutta niin se vain on. Vauvavuosi meni jo toistamiseen nopeasti, liian nopeasti, nopeammin kuin olisin uskonut. Onneksi minulla on paljon ihania kuvia muistona tästä merkityksellisestä ja ikimuistoisesta vuodesta. 

Vauvavuosi oli ihana. On ollut huikeaa seurata pienen ihmeemme kasvua ja kehitystä. Nähdä, kun hän on oppinut ja oivaltanut uusia asioita, huomannut ympärillään ihmeellisiä ja kiinnostavia juttuja. Miten hän on muuttunut koko ajan enemmän ja enemmän omaksi persoonaksi, jolla on tempperamenttia ja omaa tahtoa. Hän on niin kaunis ja ihana, ollut aina, meille niin rakas ja erityinen, meidän Vilma, pieni hassuttelija, Vilmukka-velmukka, "tättärä".

Monet virstanpylväät ovat jääneet mieleen mm. kun hän oppi kääntymään, ryömimään, konttamaan, seisomaan ja kävelemään. Joka kerta yhtä ihmeissäni ja lumoutuneena ihastelin ja kannustin meidän taitavaa pikkuista. Mieleen on jäänyt myös ensimmäiset ihanat hymyt, naurut ja sanat. Kun hän oppi antamaan haleja, tulemaan syliin ja suukottamaan "kuolapusuja".

Olen niin onnellinen ja kiitollinen siitä, että hän on terve ja on voinut hyvin. Hän on onnellinen, ihana pieni kulta, joka on kasvanut ja kehittynyt juuri niin kuin pitääkin. Vauvavuotena ei ollut mitään hätää, vaikka väsyneitä olemmekin monien, monien valvottujen/huonosti nukuttujen öiden takia.

Olemme niin kiitollisia ja onnellisia kahdesta ihanasta tyttärestämme. On ollut ihana seurata miten tärkeitä "sissot" ovat toisilleen, olleet alusta saakka. Miten hauskaa heillä on yhdessä: kivoja leikkejä, haleja ja suukkoja. Miten suuren lahjan olemme voineet heille antaa: sisaruksen, ystävän, leikkikaverin.

Olemme väsymyksen keskellä nauttineet vauvavuodesta niin hyvin kuin olemme pystyneet. Olemme antaneet paljon rakkautta, olleet lähellä, leikittäneet, suukottaneet ja hoivanneet. Olemme ottaneet valtavat määrät ihania kuvia muistoksi, jotta vauva-aika ei pääse unohtumaan. Voimme palata ihaniin ja ainutlaatuisiin hetkiin aina kun tahdomme.

Vauvavuosi on loppujen lopuksi lyhyt aika, vaikka se kätkeekin sisälleen valtavan määrän ihania muistoja. Ehkä juuri siksi se meneekin nopeasti, kun koko ajan tapahtuu jotain uutta ja ihmeellistä. Ehkä myös väsymyksellä on osuutta siihen, että ei ole kunnollista ajantajua? Onneksi olen täyttänyt vauvakirjoja ja blogiin tallentanut Vilman kuukausikuulumiset koko vauvavuoden ajalta. Uskon, että Vilmastakin on joskus hauska lukea siitä minkälainen vauva hän on ollut, miten hän on kasvanut ja mitä hän oppinut milloinkin, hih.

Siltä varalta, jos Vilma olisi viimeinen vauvani, minulle on ollut tärkeää dokumentoida raskaus ja vauvavuosi mahdollisimman hyvin. Kuvia ja videoita katsomalla tärkeät, merkitykselliset hetket pysyvät paremmin mielessä, ihaniin hetkiin voi palata aina uudelleen ja uudelleen. Kauniit muistot säilyvät myös sydämessä.

Upea ja helppo koriste juhliin: itsetehty ilmapallokaari

Olin päättänyt, että haluan meidän kuopuksen 1v juhliin ilmapallokaaren koristeeksi. Sen tekeminen oli onneksi helpompaa kuin olin etukäteen ajatellut. Minä suunnittelin, mies toteutti. Saimme pienellä vaivalla juhliin näyttävän, kauniin ja teemaan sopivan koristeen.

Ostimme kolme ilmapallopakettia, kaksi ilmapalloa olivat rikkinäisiä, palloja tuli kaareen yhteensä 26. Ostimme kaaren kokoamiseen rautalankaa. Meiltä kotoa löytyi kaksi tarrakoukkua, jotka kiinnitimme seinään tukeaksemme ilmapallokaarta. Tämän kaaren koko on suunnilleen 160cm ja sen tekeminen maksoi noin. 13 euroa.

Pallot on kiinnitetty pitkään rautalankaan kieputtamalla yksi pallo kerrallaan koko matkalta. Sen jälkeen loput ilmapallot on sidottu pienillä rautalangan pätkillä tuohon pidempään rautalankaan, pallojen väleihin, täyttämään kaarta. Ensin laitoimme kaareen isoja palloja, lopuksi myös pienemmän kokoisia palloja. Kaaresta sai täydemmän/moniulotteisemman näköisen laittamalla siihen eri värisiä ja eri kokoisia ilmapalloja.

Mielestäni tästä ilmapallokaaresta tuli upea! Itse tekemällä ja suunnittelemalla saimme juuri meidän juhliin sopivan ja oikean kokoisen ilmapallokaareen. Pienellä vaivalla näyttävä koriste juhliin, ensimmäinen, mutta ei viimeinen meidän tekemä ilmapallokaari, hih. Varmasti aiomme tulevaisuudessakin taiteilla ilmapallokaaria tai miksei vaikka torneja tai muita ilmapallokoristeita juhliimme.

Kesälomasuunnitelmia

Meillä oli tavallaan jo vähän lomaa, kun Pekka vietti isyysvapaitaan, siitä lisää täällä. Teimme silloin kivoja kesäjuttuja ja reissuja vaikka kesäloma olikin silloin vasta edessä päin, hih.

Huomisen työpäivän jälkeen Pekalla alkaa neljän viikon kesäloma, ihanaa! Kesä on jo pitkällä, mutta onneksi sitä on myös vielä paljon jäljellä, hih. Ihanaa kun lomalla saamme viettää paljon aikaa yhdessä.

Lomalla aiomme syödä paljon jäätelöä ja mansikoita, grillailla ja herkutella. Aiomme mökkeillä ja käydä Tykkimäessä, jos sää sallii, niin myös rannalla. Haluamme lomalla käydä Asuntomessuilla, ja jossain muussa paikallisessa kohteessa täällä Kouvolassa, tehdä myös lähimatkailua esim. Kotkaan, Porvooseen, Lahteen tai Lappeenrantaan. Olemme miettineet myös pientä reissua Tampereelle ja jossain vaiheessa on ehdottomasti käytävä Korkeasaaressa ja varmaan myös HopLopissa. On kiva nähdä ystäviä ja sukulaisia, ottaa myös omaa aikaa. Aion käydä kampaajalla ja ehkä ommella jotain?

Meillä on monenlaisia kivoja suunnitelmia ja ideoita, saa nähdä mitä kaikkea ehdimme/jaksamme niistä toteuttaa. Kaikista eniten odotan kuitenkin minun ja Pekan perinteistä Helsingin reissua, kun juhlimme meidän kuudetta hääpäivää. Saamme olla yhden viikonlopun ihan kahdestaan. ♡

Meillä on suunnitelmissa myös vähän piha- ja remppahommia, mutta ihan pikkuisen vain, lenkkeilyä ja ulkoilua. Emme halua loman olevan kuitenkaan pelkkää reissua tai suorittamista. Lomalla täytyy olla aikaa myös kotoilulle ja löhöilylle, kiireettömälle olemiselle. On kiva tosiaan myös ihan vaan olla koko perhe yhdessä, katsella elokuvia ja pelata lautapelejä, leikkiä ja pallotella, lukea ja katsella kirjoja... tehdä myös niitä arkisia kivoja juttuja tai olla tekemättä mitään, hih, köllötellä ja nukkua päikkäreitä.

Ihana kesäloma, odotan innolla meidän yhteisiä seikkailuja! Satoi tai paistoi, aion nauttia lomasta täysillä!

Nips naps - Neljävuotiaan ensimmäinen hiustenleikkuu

Tänään se tapahtui, meidän neljävuotiaan ensimmäinen hiustenleikkuu. Aiemmin olen häneltä lyhentänyt vain vähän etuhiuksia, nyt lyhensin pitkät kiharat polkaksi. Miksi?

Meillä H ei yhtään tykkää hiusten pesemisestä. Ei sitten yhtään. Tämä oli suurin syy hiusten leikkaamiselle, että hiukset on helpompi pestä.

Jossain vaiheessa hän oli sitä mieltä, että ei haluaisi leikata pitkiä hiuksia, mutta myöhemmin sitten sanoikin haluavansa leikata lyhyen kesätukan. Tänään hän ilmoitti: leikataan hiukset!

Olin kertonut hänelle, että tämä hänen mielestä kurja hiustenpesu helpottuu ja hiuksia on muutenkin helpompi hoitaa, kun hiukset lyhennetään, niin hiukset eivät myöskään mene niin helposti suuhun, silmille tai kasvoille. Kerroin myös, että hiukset kasvavat takaisin eikä leikkaaminen satu yhtään.

H niin hymyssä suin istui "parturin tuoliin" (hänen omaan lastentuoliinsa) ja katsoi telkkaria. Minä laitoin pitkät kiharat ponnarille ja leikkasin, lopuksi vielä siistin. Täytyy myöntää, että minua jännitti aika paljon, sillä en ollut koskaan aiemmin leikannut kenenkään hiuksia. (Paitsi ajellut Pekan hiukset koneella, mutta sitä ei lasketa, hih). Lohdutin itseäni ja ajattelin, jos menee totaalisesti pieleen sitten varaan ajan kampaajalle. Ja kasvaahan hiukset takaisin, hih.

Mielestäni H:n kesätukasta tuli kuitenkin kaunis, kevyt ja mikä tärkeintä hän itse ihastui uuteen tukkaansa. Hän kiiruhti peilin eteen ja sanoi: "Äiti olet maailman paras kampaaja. Kiitos, kiitos, kiitos". En olisi parempaa palautetta voinut saada. Tiedän, että ammattilainen olisi saanut hiuksista siistimmät, mutta olen ihan tyytyväinen ensimmäiseen hiustenleikkuu kokemukseen. H olisi päässyt kampaajalle, jos olisi halunnut, mutta hän toivoi, että äiti leikkaa hiukset.

Katsotaan, että viihtyykö H polkassa vai kasvattaako hän pitkät hiukset takaisin. Päätös on hänen. ♡

Pekan isyysvapaat

Pekka vietti isyysvapaita kesä-heinäkuussa. 12 päivää tuntuu pitkältä ajalta, mutta se meni yhdessä hujauksessa. Kolme päivää sitten hän palasi takaisin töihin.

Oli ihanaa, kun saimme olla koko perhe koossa monta, monta päivää ja viettää aikaa yhdessä. Lapsista oli kiva herätä, kun isi oli kotona, isin kanssa oli enemmän aikaa leikkiä, riehua, halia, istua sylissä ja kainalossa. Isin kanssa sai olla niin paljon kuin halusi, hih. Isi yleensä myös hemmottelee meitä tyttöjä ja teki mm. parempaa ruokaa kuin äiti. Vilmasta tuli Pekan vapailla ihan isin tyttö, aina äiti ei kelvannutkaan, hih.

Minulla kevät ja kesä on ollut jossain määrin aika rankkaa aikaa väsymyksen takia. Siksi olin odottanut näitä vapaita todella paljon. Minun osaltani arki helpottui, kun meitä oli kaksi tyttöjä hoitamassa. Sain nukkua useampana yönä peräkkäin ja levätä, nukkua pitkään ja päikkäreitä. Sain myös kaivattua omaa aikaa, kun Pekka vei tyttöjä esim.puistoon ja kauppaan jne. Ja ei hätää, kyllä Pekkakin sai myös nukkua ja levätä, hih. Pekka tekee noita asioita myös arkena, esim. vapaapäivinään, mutta nyt isyysvapaiden aikana sain yhtäjaksoisesti pidempään huilia. Ja se tuli tarpeeseen.

Teimme isyysvapaiden aikana kivan reissun Turun seudulle ja Muumimaailmaan. Vietimme hauskan päivän myös Tykkimäessä. Juhlimme Pekan nimppareita ja Vilman synttäreitä. Olimme kotona, ulkoilimme, leikimme ja katselimme elokuvia, kävimme Pizzabuffassa syömässä. Meillä oli tarkoitus mennä myös mökille, mutta oli niin sateista ja kylmää, että emme viitsineetkään lähteä.

Kysyin Pekalta mikä hänestä isyysvapailla oli kaikista kivointa, niin hän vastasi siihen heti: "kun sain olla teidän kanssa kotona" ♡ Ja se oli meidänkin mielestä ihanaa, parasta! Onneksi Pekalla alkaa viikon päästä vielä neljän viikon kesäloma, niin meillä on taas aikaa olla yhdessä ♡ Tämä kesä on kyllä näiden vapaiden ja lomien suhteen aika kiva, hih. Pekalla on vielä yksi kolmen viikon isyysvapaapätkä jäljellä, jonka hän pitää sitten jossain vaiheessa, kun on sopiva hetki. Viimeistään ennen kuin Vilma täyttää kaksi vuotta.

Vilma rakas, olet yksivuotias

Vilma rakas, olet yksivuotias. Niin kaunis, ihana ja taitavakin. Vuosi sitten tänään olisi ollut sinun laskettu aika. Siitä on viikko, kun täytit vuoden ja kolme päivää, kun juhlimme sinun ensimmäistä syntymäpäivääsi läheisten kesken ♡

Se on ihanaa, kun kasvat ja kehityt, opit uutta. Se on ihanaa miten naurat ja hassuttelet, leikit siskon kanssa. Se on ihanaa miten paljon elämässäsi on rakkaita ihmisiä, miten tärkeä olet monille, meille erittäin rakas, meidän pieni ihme.

Sinulla oli hauskat syntymäpäiväjuhlat, mukavaa miten moni pääsi paikalle ja miten ihania onnitteluja sait, haleja ja suukkojakin. Sait myös ihania ja kivoja lahjoja. Meiltä sait ihanan kissapehmon, jota olet halinut ja kantanut mukanasi. Lisäksi sait mm.kirjoja, vaatteita, nukkekodin, nukkeja, nukensängyn, astioita, duploja, huppupyyhkeen...

Juhlissa koristeena oli upea isin tekemä ilmapallokaari, numeropallo ja lightbox tekstillä: PALJON ONNEA RAKAS VILMA. Valkoisia ja vaaleanpunaisia neilikoita ja pioneita. Teemaväreinä valkoista, harmaata ja vaaleanpunaista.

Olin niin iloinen, kun tilaamani synttärivaatteet ehtivät ajoissa. Ihana harmaa Freya Lillie mekko (ja romperi) näytti kauniilta. Sait päähäsi ihanan diy kukkapannan kruunuksi, hih. Se oli kaunis asuste kesäsynttäreille. Se taisi olla myös mukavan tuntuinen, sillä pidit sitä melkein koko ajan päässäsi.

Tarjolla oli upea Isin tekemä mansikkakakku, joka oli koristeltu kukilla ja Puine kakkutikulla. Kesäisiä herkkuja: vohveleita, mansikoita, viinirypäleitä ja vesimelonia. Poppareita ja keksejä, vaahtokarkkeja. Teetä, kahvia, limua...

Maistelit kakkua ja keksiä. Söit hymyssä suin mansikoita, viinirypäleitä ja vesimelonia. Kun olit herkutellut nukuit pienet päikkärit ja sitten jaksoit taas juhlia. Leikit uusilla leluillasi ja ihmettelit kauniita kortteja. Istuit monessa sylissä, katselit siskon ja pikkuserkkujen leikkejä ja touhuja.

Juhlapäivä oli vauhdikas ja ihana! Sinua ihasteltiin ja yhdessä ihmettelimme miten nopeasti vuosi on mennyt. Leikit uusilla leluillasi ja hihkuit. Juhlien järjestäminen on kivaa, oli mukava nähdä rakkaita ja viettää aikaa yhdessä. Näimme, että olit onnellinen ja se on kaikista tärkeintä. Ensimmäisestä syntymäpäivästäsi jää ihania muistoja. ♡

Meidän kokemuksia muumimaailmasta

Edellisessä postauksessa kerroin kivasta lomareissustamme Turun seudulle. Tässä postauksessa kerron enemmän kokemuksiamme Muumimaailmasta.

En tiedä kuka meistä oli odottanut tätä eniten: minä vai lapset, hih. Muumimaailmaan on joka kerta yhtä kiva mennä. Porteilla oli kuitenkin jonoa, meillä oli ennakkoon ostetut liput, mutta jouduimme jonottamaan yhtä kauan kuin lippuaan ostavat. Vilma rupesi rattaissa jo vähän hermostumaan, mutta onneksi lopulta saimme rannekkeet käteen.

Menimme ihan ensimmäiseksi Nipsun putiikkiin, kun Helmi oli viikkoja odottanut Nipsun ostamista, hih. Myös Vilma sai valita itselleen pehmon. Pekka nappasi Vilman syliin ja vei hänet pehmoleluhyllyn luo. Vilman valinta ei jäänyt epäselväksi,  hän kurkoitteli suoraan Surku-koiran luokse. Ostimme vielä pari emalimukia, kaksi pikkuista kirjaa ja ihanat kesähatut tytöille. Kävimme viereisestä putiikista ostamassa pieneksi evääksi muumipipareita (sillä olin unohtanut pakata naksuja mukaan). Nyt kun ostokset oli tehty, lähdimme katsomaan Nipsun taloa ja Muumitaloa.

"Vau, muumitalo, haluan mennä sisälle". Ennen sitä kuitenkin Helmi halusi mennä katsomaan Muumipeikon rakentamaa taloa. Pekka jäi Vilman kanssa ulos, kun me kävimme tutkimassa muumitalon. Helmistä oli hauska mennä "muumipapan työhuoneeseen" kirjoittamaan  kirjoituskoneella. Hän sovitti myös muumipapan hattua, hih. Kiipesimme rappuset ylös ja katselimme ikkunasta ulos "muumilaaksoon". Olimme ylhäällä ja kävelimme kapeat kierreportaat alas kellariin. Se oli virhe. Uskomatonta, mutta tulin portaissa huonovointiseksi, liikaa pyörimistä minulle, haha! Totesin, että en enää koskaan mene niihin portaisiin.

Ulos päästyämme tervehdimme ja halimme muumihahmoja, menimme ostamaan jäätelöt ja sen jälkeen lähdimme kiertelemään. Kävimme katsomassa uuden Niiskun keksintöpuiston. Se oli kiva, mutta silti minua harmitti, että muumilaivaa ei enää ollut ollenkaan. Helmistä oli kiva upottaa kädet verstaassa taikahiekkaan ja uittaa pihalla laivoja. Näimme verstaan pihalla Niiskun ja vilkuttelimme hänelle.

Seuraavaksi menimme katsomaan Niiskun taloa ja Hosulin purkkia, samalla näimme myös Hosulin ja Sosulin. Oli ihana nähdä miten he huomioivat lapset yksilöllisesti ja juttelivat kivoja juttuja. Vilma nukahti rattaisiin. Hyvä, että hän lopulta nukahti, sillä hän oli ollut väsynyt ja itkenyt, samalla Helmi oli vähän kiukutellut. Nyt Helmillä oli aikaa leikkiä ja hän menikin viereiselle hiekkalaatikolle. Ihanaa kun kitinät loppuivat ja pystyimme enemmän nauttia reissusta.

Seuraavaksi menimme uudestaan muumitalon luo ja Helmi meni sisälle tällä kertaa isin kanssa. Minä kuljin Vilman kanssa ulkona hänen nukkuessa rattaissa. Sitten menimme katsomaan Hemulin puutarhavajaa ja paloasemaa, selliä ja jättikurpitsaa. Siitä jatkoimme kohti uimahuonetta.

Seuraavaksi menimme satupolulle (kiersimme sen kahteen kertaan. Vilman päiväuniaikaan ja hänen ollessa hereillä). Näimme satupolulla Tiuhtin ja Viuhdin, hattivatteja, mörön ja Aliisan. Harmiksemme emme nähneet noitaa ollenkaan. Selvitimme labyrintin ja kiipesimme yksinäisille vuorille.

Vilma heräsi unilta, menimme pannukakkukahvilaan syömään välipalaa. Pekka meni tilamaan ruuat ja me leikimme sillä välin tyttöjen kanssa hiekkarannalla. Lapsilla oli kivat leikit, vaikka meillä ei ollutkaan mukana mitään ulkoleluja. Oli ihana kastella varpaat mereen, Helmi vähän kahlaili, Vilma istui rannalla ja tutki hiekkaa. Söimme pannukakut ja sitten suuntasimme takaisin uimahuoneelle. 

Odotimme sopivaa hetkeä, että laiturilla ei ollut muita ihmisiä ja saimmekin ihania kuvia muistoksi. Sitten menimme vielä Muumitalon luokse katsomaan muumeja. Vilma oli hahmoista innoissaan, katseli ja silitteli niitä, vilkutteli ja osoitti aina kun näki jossain jonkun hahmon kulkevan, hih. Meitä ehkä vähän yllätti se miten kiinnostava tämä reissu oli myös pikkuiselle Vilmalle, ihana elämys meille kaikille.

Hauskaa, että näimme retkellämme kaikki muut hahmot paitsi noidan. Ennen lähtöämme katsoimme vielä Pikkuestradilla hauskan improesityksen, johon lapset pääsivät osallistumaan. Helmi tanssi ja hyppeli, Vilma hytkyi rattaissa. Se oli mukava lopetus meidän kivalle päivälle Muumimaailmassa.

Täytyy sanoa, että aluksi ärsyynnyin ihmispaljoudesta ja monien ihmisten itsekkyydestä/välinpitämättömyydestä. Me esim aina odotimme vuoroamme, kun menimme muumeja tervehtimään, mutta osa ihmisistä vain puski ihmisten läpi suunnilleen kyynärpäätaktiikalla rynnien. Huhhuh. Leikkipaikoillakin osa lapsista omi leluja ja kahmi niitä itselleen useita, niin että jotkut eivät sen takia päässeet leikkimään. Mikseivät vanhemmat katso lastensa perään/käytöstä vai eivätkö he vain välitä? Minä yhdellä leikkipaikalla puutuin siihen, kun yhdellä lapsella oli kolme laivaa, menin sitten hakemaan niistä yhden Helmille. Harmittaa, kun itse katson ja seuraan lasteni tekemisiä, ja kasvatan heidät olemaan ystävällisiä ja kunnioittamaan muita, mutta kaikki eivät tee niin.

Aluksi tuo kaikki otti minua päähän. Lapset joutuivat myös monessa paikassa odottelemaan ja jonottelemaan, heitä aluksi kiukutti ja myös minua vähän suututti. Totesin suutuspäissäni että: "en koskaan tule tänne enää heinäkuussa". Edellinen reissumme pari vuotta sitten ajoittui kesäkuulle ja silloinen reissu oli vähän miellyttävämpi, kun ihmisiä oli vähemmän. Toisaalta silloin reissumme oli ehkä vähän helpompikin, kun ei ollut silloin, kun yksi lapsi hoidettavana eikä tarvinut miettiä ja sumplia päivän kulkua niin paljon jne.

Vaikka meitä tyttöjä vähän kiukuttikin, niin päivä oli kuitenkin ihana ja kiva. Paljon enemmän oli hauskoja juttuja kuin harmeja. Tärkeintä oli yhdessä oleminen ja kivojen juttujen kokeminen. Viihdyimme Muumimaailmassa melkein kuusi tuntia, että olimme siellä kyllä koko rahan edestä, heh. Ihmispaljoudesta huolimatta onnistuin ottamaan myös kauniita kuvia juuri oikealla hetkellä, oikeista kuvakulmista ja rajaamalla, hih. Muumimaailmalle iso plussa siitä, että vaipanvaihtopisteillä oli muumivaippoja, joita sai käyttää! Näyttelijät olivat ihania ja vetivät roolihahmonsa hyvin, ei mitään huonoa sanottavaa heistä! Erityisesti mieleen jäivät Pikku Myy, Hosuli ja Sosuli sekä Tiuhti ja Viuhti ihanista, erityisistä kohtaamisista. Kaikkia muumeja pääsimme ihastelemaan ja tapaamaankin, jos vain tahdoimme ja esitykset oli kivoja! Palaamme tänne varmasti vielä joskus uudestaan.