maanantai 13. toukokuuta 2019

Olen niin kiitollinen, että saan olla äiti kahdelle ihanalle tytölle

Olen niin kiitollinen ja onnellinen, että saan olla äiti kahdelle suloiselle tyttärelleni. Tiedän, että se ei ole itsestäänselvyys vaan suuri lahja. Äitiys on ihanaa, sitä olen elämältä eniten halunnut. Kuitenkin samalla äitiys on haastavaa välillä jopa vaikeaakin. Väsyttää, joskus menen sieltä mistä aita on matalin, en aina jaksa leikkiä, joskus menetän malttini ja ärähdän. Silti olen hyvä äiti, paras äiti lapsilleni. Olen lähellä, kuuntelen ja ohjaan, kannustan ja kasvatan, hoivaan, otan syliin ja suukotan. Osaan pyytää anteeksi ja rakastan. En ole täydellinen eikä minun tarvitsekaan olla. Näen sen, että lapseni ovat onnellisia ja rakastettuja. Olen äitinä onnistunut.


Mietin jokaisena iltana, kun menen nukkumaan miten kiitollinen olen perheestäni ja läheisistäni. Äitienpäivänä tulee yleensä kuitenkin enemmän ja syvällisemmin pohdittua äitiyttä. Samalla mietin omaa äitiäni, miten hyvän pohjan omalle äitiydelleni olen häneltä saanut. Miten kiitollinen olen hänelle siitä miten hyvä, rakastava ja ihana äiti hän minulle on, miten hyvä, rakastava ja ihana mamma hän on lapsenlapsilleen, minun lapsilleni.


Minulla on/on ollut elämässäni kaksi mammaa, äitini äiti ja isäni äiti, jotka ovat/ovat olleet minulle erittäin rakkaita ja omalta osaltaan hyviä esikuvia. Olen kiitollinen siitä, että molemmat heistä ovat nähneet, kun minusta tuli äiti, miten ihana äiti minusta on tullut. Onneksi S-mamma on vielä elossa ja näkee lasteni kasvavan. Tiedän sen, että myös jo edesmennyt mammani "mammanmamma" olisi ylpeä minusta ja seuraisi mielellään lasteni touhuja.


En olisi äiti ilman Pekkaa, se on ihanaa miten hän arvostaa minua ja sitä minkälainen äiti olen lapsillemme, eikä ainoastaan äitienpäivänä vaan ihan jokaisena päivänä. Myös lapseni osoittavat minulle omalla tavallaan joka päivä, että olen heille rakas ja tärkeä. Saan pusuja ja haleja, syliäni tarvitaan, minun kanssa leikitään, nauretaan ja hassutellaan, minulle uskalletaan näyttää kaikkia tunteita, myös kiukkua.


Tämä oli ensimmäinen äitienpäivä, kun olen äiti kahdelle, kahdelle ihanalle tyttärellemme. Sain nukkua pitkään, heräsin suukkoihin ja haleihin "hyvää äitienpäivää äiti". Minulle oli tehty aamupalaksi keksejä, pannukakkuja ja suklaakakkua kera tuoreiden marjojen. Oli niin paljon herkkuja, että en edes jaksanut syödä kaikkea, hih. Minulle oli askarreltu ihana kortti, jossa näkyy kaikkien heidän kädenjälki. Helmi oli myös kerhossa tehnyt toisen upean äitienpäiväkortin.


Sain lahjaksi kokoelmastani puuttuvan Iltauinti muumimukin, joka oli täynnä itse poimittuja valkovuokkoja. Pekka tietää miten tärkeä valkovuokkokimppu on minulle, joten oli niin ihanaa kun sain niitä myös tänä vuonna. Lapsena poimimme isäni ja veljeni kanssa äidille valkovuokkoja äitienpäivänä ja se on yksi ihanista lapsuusmuistoistani.


Myöhemmin menimme mummille ja ukille, jonne Pekan perhe kokoontui syömään, onnittelimme mummia ja Helmillä oli kivat leikit kummin kanssa, Vilma leikki vauvaleluilla ja ihmetteli hauvoja. Myöhemmin menimme onnittelemaan mammaa (äitiäni), S-mammaa, A-mummia (tätiäni) ja tapaamaan muita sukulaisia Moision Kartanoon. Helmillä oli hienoja tanssiesityksiä, Vilmasta oli hauskaa höpötellä pöydän ääressä ja hän pääsi istumaan monessa sylissä. Helmi halaili mammoja ja ihasteli taidetta pappojen kanssa.


Helmi oli tehnyt mammoille ja mummille maalatut kivet ja Vilma piirsi kortit (äitin avustuksella). Helmi halusi valita heille kauppareissulta omat kukkakimput ja jokaiselle ostettiin vielä suklaata, hih. Mielestäni kivat äitienpäivälahjat, joissa lasten osallistuminen näkyi, hih.


Meillä oli ihana ja aika vauhdikas äitienpäivä kera monien rakkaiden. Kesä on pian täällä ♡

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♡