Helpot ja edulliset itsetehdyt joululahjat

Olen aina ajatellut joululahjojen suhteen, että ajatus on tärkein. Toisen muistamiseen ja ilahduttamiseen ei tarvita suuria summia vaan suuri sydän. Itsetehdyissä lahjoissa on sanoma: olen tehnyt tämän juuri sinua varten. Se on mielestäni erityistä ja antaa lahjalle tunnearvoa mitä ei voi rahassa mitata. 

Halusin koota teille 10 kivaa, edullista ja helppoa itsetehtyä joululahjaideaa. Osa ohjeista on myös sellaisia mitä voitte puuhailla yhdessä lasten kanssa. Ideoita voi hyödyntää joululahjoihin sekä esimerkiksi opettajien, hoitajien ja ohjaajien muistamiseen. Miksei myös kotiin koristeiksi. Mukavia askartelu-, tuunaus- ja leivontahetkiä sekä ihanaa joulun odotusta ♡

Päällystetty tulikitturasia

Liimaa tulitikkurasian päälle sopivan kokoinen pala esimerkiksi kaunista lahjapaperia. Muista, että älä liimaa paperia tulitikkurasian raapaisupuoliskolle, hih. Mielestäni kynttilöistä ja kauniista tulitikkurasiasta saa aika kivan jouluisen paketin. Päällystin tulitikkurasian Kaikon lahjapaperilla.

Piparirasia herkkusisällöllä

Tee kaksi piparia haluamassasi koossa ja muodossa, niistä tulee piparirasian pohja ja kansi. Minä halusin tehdä pyöreän rasian ja käytin muottina Marimekon kulhoa. Seuraavaksi tee samankokoisia pipareita neljä kappaletta mistä keskiosa on leikattu pois, niin että vain reunat ovat jäljellä. Paista piparit. Kun piparit ovat jäähtyneet ota esiin sokerikuorrute. Aloita asettamalla yksi kokonainen eli pohjapipari, liimaa sokerikuorrutteella sen päälle neljä piparia rasian reunoiksi. Viimeiseksi jäänyt kokonainen pipari on rasian kansi (älä liimaa kantta). Koristele piparirasia haluamallasi tavalla, asettele herkut piparirasian sisälle ja aseta kansi päälle. Minä laitoin piparirasian sisälle suklaakonvehteja. Kokeilimme tehdä piparirasiaan myös nupin, siitä tuli aika hauska koriste. Jos haluat tehdä piparirasiaan nupin paista myös piparitaikinapallo.

Sytykesipsit

Monien kotoa tai mökiltä löytyy takka. Sytykesipseillä saa tehtyä takan sytyttämisestä kauniin hetken, hih. Aika hauskaa! Sytykesipsit on helppo tehdä, tarvitset vanulappuja, servettejä sekä kynttilöitä/kynttilänjämiä. Minä käytin Marimekon servettejä. Aseta vanulappujen päälle sopivan kokoiset servetinpalat, sulata kynttilät teräsastiassa esim vesihauteessa,  dippaa vanulaput kynttilämassassa pihtien avulla ja laita ne sitten leivinpaperille jähmettymään. Valmista!

Karkkikuusi

Herkullinen ja hauska lahjaidea! Tarvitset karkkikuusen tekemiseen styroksikartion ja käärekarkkeja tai -konvehteja. Sitten vain liimaat karkit styroksiin kuumaliimalla. Tadaa! Karkkikuusi on valmis. Käytin meidän karkkikuusiin 20cm kokoisia styroksikartioita, Hopeatoffeita, Fazerin Sininen&Valkoinen sekä Vihreäkuula-konvehteja 2 pussia tai 2 pakettia/kuusi. Lopuksi liimasin latvoihin tekemäni paperitähdet.

Paperitähti

Paperitähti on perinteinen joulukoriste, mutta mielestäni tähtikoristetta voi pitää esillä vaikka ympäri vuoden, esim hyllyllä. Me taittelimme pieniä tähtiä, koska ne on söpöjä ja helppo kotona sijoittaa mihin vain. Hauskaa, että itse tekemällä tähdestä saa tehtyä minkä värisen haluaa. Täältä esimerkiksi löytyy hyvä ohjevideo paperitähtien taitteluun. Minä käytin meidän paperitähtiin Kaikon lahjapapereita.

Havukranssi

Havukranssi on kaunis ja näyttävä lahja, saattaa vaatia aikaa, mutta sen tekeminen ei ole vaikeaa. Tarpeita kranssin tekoon löytyy esim. kukkakaupasta, osa tarpeista voi löytyä myös luonnosta. Täytyy muistaa jokamiehenoikeudet. Esimerkiksi puista ei saa mennä repimään mitään ilman lupaa. Oman pihan tai oman metsän tarpeita voi hyödyntää haluamallaan tavalla. Tee havuista nippuja, mitkä kiinnität kranssin runkoon ohuella rautalangalla, osan koristeista voi liimata tai solmia kranssiin.

Lapaset kangaspaloista

Mallaa käden kuva esimerkiksi kankaan, vanhan villapaidan tai kaulahuivin päällä. Hahmottele kangastusseilla lapasen malli, tarvitset niitä neljä kappaletta. Muista tehdä mallista suurempi kuin käsi, että lapasista ei tule liian tiukat. Kun olet leikannut neljä lapasen mallia, ompele palat yhteen.  Minä ompelin vaaleanpunaiset lapaset lapsilleni mistä he tykkäävät tosi paljon. 

Joulukoriste hamahelmistä

Käytä tähden muotoista hamahelmialustaa. Aseta hamahelmet tähden reunoille. Tee tähden keskelle hamahelmistä ympyrä. Sitten jokaisen sakaran välistä täytä hamahelmirivi ympyrää kohti. Kun hamahelmitähti on valmis, niin aseta tähti silityslaudalle. Laita tähden päälle leivinpaperi ja silitä. Sitten kun hamahelmet ovat alkaneet sulamaan yhteen, voit lopettaa silittämisen. Irroita tähti hamahelmialustasta. Kiinnitä tähteen naru, lanka tai siima, niin sen saa esimerkiksi kuuseen roikkumaan. Halutessasi tähteä voi käyttää somisteena myös lahjojen paketoinnissa. 

Suklaalevy

Kukapa ei herkuista tykkäisi, hih. Tässä vaihtoehtoja on rajattomasti. Sulata suklaata tai valkosuklaata, varo ettei suklaa pala. Kaada sulatettu suklaa leivinpaperille ja ripottele suklaan päälle esim lahjan saajan lemppari karkkeja, keksejä, mysliä, pähkinöitä, poppareita, kuivattuja hedelmiä tai marjoja... Odota että suklaa jähmettyy. Lohko/leikkaa suklaa levyiksi ja paketoi haluamallasi tavalla. 

Rusettipompula

Rusettipompula on helppo ja nopea tehdä esimerkiksi jämäkankaista tai tilkuista. Leikkaa haluamastasi kankaasta kaksi pötkylän mallista palaa, joko pyöreäpäiset tai teräväpäiset. Kannattaa tehdä pötkylän keskiosasta vähän kapeampi, niin rusetti on helpompi solmia. Ompele palat toisiinsa oikeat puolet vastakkain, muista jättää kääntöaukko. Käännä pötkylä ja ompele käsin kääntöaukko kiinni, jos haluat. Sitten vain solmit valmiin pötkylän hiuslenkin ympärille ja niin sinulla on valmis söpö rusettipompula lahjapakettiin.

Ihanaa joulun odotusta! ♡

Hotelliloma omassa kotikaupungissa

Hyödynsimme black friday alen ja yövyimme ensimmäistä kertaa hotellissa meidän omassa kotikaupungissa. Olimme aiemmin suunnitelleet reissua Tampereelle mm. Koiramäen jouluun, mutta koska koronatilanne on pahentunut sekä Kymsoten laatimien koronarajoitusten takia jouduimme unohtamaan reissun. Halusimme kuitenkin tehdä jotain arjesta poikkeavaa ja tukea samalla paikallista hotellia vaikeana aikana, joten lomailimme täällä Kouvolassa Sokos Hotel Vaakunassa.

Tytöt olivat innoissaan siitä, että menimme hotelliin, minustakin hotellissa on mukavaa. Respassa oli vastassa mukava nainen, joka ihanasti otti myös tytöt huomioon ja jutteli heille. Menimme huoneeseemme ja yllätyimme positiivisesti siitä miten iso huone oli! Hauskaa, että tytöille oli kerrossänky, ihan niin kuin kotonakin. Tutkimme paikat ja leikimme piilosta, teimme myös kerrossänkyyn majan. Mietimme mitä aktiviteetteja keksitään, kun nyt pitäisi välttää menemistä paikkoihin missä on muita ihmisiä. 

Kävelimme Hotellilta katsomaan valaistua Pohjolataloa sekä keskustan joulukuusia ja -valoja, katselimme myös näyteikkunoita. Menimme leikkipuistoon leikkimään ja kävimme kaupassa. Ulkoilemalla saimme hyvin aikaa kulumaan. Haimme ruokaa ja menimme takaisin hotellille. Koska hississä minua ainakin tällä hetkellä etoo, kuljimme H:n kanssa portaita, samalla katselimme ikkunoista maisemia. Pekka ja V kulkivat hissillä, koska se on V:n mielestä hauskaa. Söimme, herkuttelimme, katsoimme telkkaria ja löhöilimme. Tytöt leikkivät pehmoleluilla ja värittivät muumivesitaikalehtiöitä. Leikimme vielä uudelleen piilosta, se on yksi meidän perheen suosikkileikeistä. Teimme iltatoimet, luimme kirjaa ja sitten kävimme nukkumaan. 

Nukuimme pitkään, aamulla heräsi pirteät tytöt! Katselimme hetken piirrettyjä ja köllöttelimme, sitten menimme aamupalalle. Tarjolla oli vaikka ja mitä! Hotellilomien parhaimpia juttuja on ehdottomasti runsas aamupala. Meidän lisäksi aamupalalla kävi kuusi ihmistä eivätkä he kaikki olleet samaan aikaan kanssamme salissa (en tiedä paljonko ihmisiä oli käynyt syömässä ennen meitä). Meidän kanssa ei ollut ketään muita ottamassa samaan aikaan ruokaa eikä meidän lähellä istunut ketään. Turvavälit siis pysyivät hyvin, käsidesiä oli tarjolla ja työntekijöillä oli maskit tai visiirit. Emme kohdanneet hotellissa asioidessamme muita ihmisiä hissien luona tai käytävällä. Käynnistämme jäi turvallinen kokemus.

Meidän hotelliloma "naapurissa", meiltä n.3-4km päässä oli onnistunut, mukava ja hauska kokemus. Ihana piristys tälläisenä synkkänä korona-aikana. Toivottavasti rajoitteista on apua ja koronatilanne hellittää, että pääsisimme taas lomailemaan myös muualla Suomessa. 

Perheessäni itsenäisyyspäivä on aina ollut juhlapäivä

Perheessäni itsenäisyyspäivä on aina ollut juhlapäivä, päivä jota tulee arvostaa ja kunnioittaa ihmisiä, jotka ovat tätä maata puolustaneet. Nämä ihmiset ovat olleet mahdollistamassa sen minkälaista elämää saamme elää täällä meidän itsenäisessä Suomessa. Vaikka Suomessa on omat epäkohtansa, niin kuitenkin täällä minun, perheeni ja läheisten on hyvä olla, kasvaa ja elää. 

Pappa, äitini isä taisteli jatkosodassa rannikkotykistössä ollessaan vain 18-vuotias. Mammallani, äitini äidillä oli tärkeä tehtävä itärajan tuntumassa puhelinkeskuksessa hänen ollessaan vain 17-vuotias. Suvussani on surullisia kohtaloita ja ikäviä, traumaattisia kokemuksia sodasta ja sen jälkeisestä elämästä. Heidän kokemuksensa särkevät sydämeni. Samalla kuitenkin arvostan heidän vahvuutta ja suomalaista sisua selvitä suurista haasteista. En pysty ikinä tietämään tai oikeasti ymmärtämään miltä heistä on tuntunut. Mutta sen tiedän, että meidän itsenäisestä Suomesta on maksettu kova hinta, silloin kun itsenäisyys on saavutettu ja sitä puolustaessa. Kunnioitan veteraaneja ja lottia, olen todella kiitollinen itsenäisestä Suomestamme. Tämä kaikki mitä meillä nyt on ei ole ollut mikään itsestäänselvyys. 

Mamma ja pappa olivat minulle rakkaita ja tärkeitä, kaipaan heitä. Onneksi sain viettää heidän kanssa paljon aikaa, minulla on heistä paljon ihania muistoja. Itsenäisyyspäivänä muistelen heitä ja yhteisiä hetkiämme. Juhlimalla itsenäisyyspäivää kunnioitan samalla isovanhempieni muistoa. Siksi tämä päivä on minulle erityisen tärkeä. 

Meillä on itsenäisyyspäivään liittyen omia perinteitä, mm. Sytytämme kynttilöitä, laitan soimaan Finlandia hymnin ja Maamme-laulun, koristelemme kotia sinivalkoisilla koristeilla ja Suomen lipuilla, teemme itse karjalanpiirakoita ja syömme muitakin suomalaisia herkkuja. Vietämme laatuaikaa yhdessä. Haluan lasteni kanssa juhlia meidän omaa kotimaata, meidän itsenäistä Suomea. Tytöistä on hauskaa heiluttaa Suomen lippuja. 

Katson mustavalkoista kuvaa isovanhemmistani, katson palavia kynttilöitä. Mielessäni kiitän kaikkia heitä, jotka tätä maata puolustivat. Himmetä ei muistot saa. Rauhaa ja rakkautta, hyvää itsenäisyyspäivää. ♡ 

Tämä postaus on osa Kaksplus verkostoblogien joulukalenteria. Meidät kaikki löydät täältä. Edellinen luukku löytyy Kolme kaunista blogista, seuraava luukku puolestaan Terapiaa Terhin kanssa blogista. Ihanaa joulun odotusta ♡ 

Ensimmäisen kolmanneksen kuulumisia

Meille tulee vauva! 

29.9.2020 Saimme tietää odottavamme vauvaa. Emme olisi voineet olla onnellisempia, se oli ihana yllätys. ♡ Lapset olivat raskausuutisesta innoissaan. H:stä tulee tuplaisosisko ja V:sta isosisko mikä on heille tärkeää. He odottavat, että pääsevät hoitamaan vauvaa. He silittävät masua ja höpisevät sinne. V suukottaa masua ja miettii onko vauva hereillä, haluaako se nameja, missä vauvan pää ja kädet mahtaa olla. "Hei vauva, mii täällä, isosisso"... Täältä pääset lukemaan lisää "meille tulee vauva" tunnelmista.

Raskausoireet ennen plussaa

Tällä kertaa minulla oli monta raskausoiretta ennen plussaamista ja niiden perusteella olin aika varma raskaudesta. Testi vahvisti epäilyni. Närästi, vähän ällötti ja hengästytti. Mitä muita raskausoireita minulla oli ennen plussaamista?  Pääset lukemaan ne täältä.

Varhaisultra rv 8+6

27.10.2020. Oli helpotus nähdä pikkuinen, mutta vähän harmitti, että näkyvyys oli huono ja vauvaa oli vaikea havaita. Pääasia kuitenkin oli selvittää vauvan vointi ja onneksi kaikki näytti juuri siltä kuin pitääkin. Pystyin vähän huokaisemaan ja rentoutumaan. Meille tulee oikeasti vauva, jos kaikki sujuu hyvin. Täältä pääset lukemaan enemmän kuulumisia varhaisultrasta.

Ensimmäinen neuvolakäynti rv 9+2

Varasimme ajan neuvolaan, kun kuukautisten poisjäämisestä oli kulunut viikko. Meillä ei ole enää lähineuvolaa, vaan neuvola löytyy nykyään keskustasta. Harmittaa vähän, että kaikessa joudutaan säästämään ja lähipalvelut katoavat. Ensimmäinen neuvolakäynti oli 29.10.2020 rv 9+2. Lähinnä aika oli pelkästään keskustelua ja suunnittelua varten. Täytin esitietolomakkeen. Minulta mitattiin paino, hemoglobiini ja verenpaine. Terveydenhoitaja teki minulle lähetteen verikokeisiin ja samalla minun piti viedä laboratorioon pissanäyte. Sain neuvolakortin ja kasan papereita mm. mielialakyselylomakkeen. Käynnistä jäi hyvä fiilis. Haluan olla luottavaisin mielin. Saimme kaiken tarvittavan juteltua. Kivaa, että Pekka pääsi mukaan ensimmäiselle neuvolakäynnille. Mukana oli myös V, hän viihtyi onneksi hyvin. Neuvolan jälkeen varasimme ajan ultraan. Seuraava neuvolapäivä tulee olemaan joulukuun alussa. Tässä vaiheessa vauvan laskettu aika oli arvioitu olevan 1.6.2021, ennen kuin ultrassa laskettu aika tarkentui.

Alkuraskauden oireet

Minkälaisia oireita olen kokenut alkuraskaudessa, ensimmäisen kolmanneksen aikana tämän pikkuisen, meidän kolmannen vauvan kohdalla?Isoimmat oireet ovat ehdottomasti olleet väsymys ja ällötys, vaikka minulta on löytynyt muitakin raskausoireita, pääset lukemaan niistä lisää täältä.

Ensimmäiset liikkeet

Suunnilleen rv 12 aloin tuntemaan ensimmäisiä liikkeitä, aluksi mietin, että en voi vielä niitä tuntea, mutta kyllä minä muistan miltä liikkeet masussa tuntuu. Liikkeitä olen siitä asti tuntenut joka päivä, enemmän tai vähemmän. Aika ihanaa ja helpottavaa! Odotan, että liikkeet ja potkut voimistuvat ♡

Nt-ultra / Ensimmäinen seulontaultra rv 13+2 》12+3

26.11.2020 Pääsimme taas kurkkimaan meidän "masuvauvaa" niin kuin tytöt hänestä välillä puhuvat. Koska varhaisultrassa näkyvyys oli jostain syystä huono, pelkäsin niin käyvän nytkin. Pelkoni osoittautui oikeaksi. Onneksi kaiken tarpeellisen pystyi kuitenkin selvittämään ja kaikki näytti hyvältä, juuri siltä miltä pitääkin. Laskettu aika siirtyi eteenpäin ja se olisi nyt 7.6.2021 Täältä pääset lukemaan lisää Nt-ultran kuulumisia.

Ensimmäisen kolmanneksen ajatuksia

Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että saan kasvattaa sisälläni uutta elämää ja raskaus on edennyt jo näin pitkälle. Unelmamme kolmesta lapsesta saattaa toteutua ja olemme siitä innoissamme. On myös helpottavaa, että raskaus ei ole enää salaisuus. ♡

Tavallaan aika on mennyt nopeasti ja samalla hitaasti. Odottavan aika on pitkä. Kuitenkin kahden lapsen kanssa elämä ja arki on aika vauhdikasta ja siinä mielessä viikot menevät nopeasti. Tässä raskaudessa ei ole samalla tavalla pystynyt elämään sellaisessa vauvakuplassa, koska on niin paljon asioita hoidettavana, vaikka tietenkin vauva on paljon mielessä ja hänestä puhutaan päivittäin. ♡

Se, että minulla on jo kaksi sektiota takana tekee tästä raskaudesta minulle vähän pelottavan, vaikka ei minulle ole annettu syytä, miksi pitäisi murehtia. Minua on vähän harmittanut ja hämmentänyt se, että tässä raskaudessa kohtuun on huono näkyvyys, kätilön mukaan se voi johtua minulle aiemmin tehdyistä sektioista. Tärkeintä on kuitenkin se, että tutkimuksia tehdessä vauvan vointi on näyttänyt hyvältä ja kaiken tärkeän on pystynyt havainnoimaan.

Tietenkin myös korona tuo oman jännityksensä odottamiseen. Onneksi olemme pysyneet terveinä ja Pekka on päässyt mukaani neuvolaan sekä ultraan. Sen tiedän, että ainakin tässä vaiheessa sairaalassa lääkärin vastaanotoille hän ei tule pääsemään eikä myöskään leikkaukseen. Se pelottaa, mutta se oli minulle tiedossa oleva asia mikä täytyy vain hyväksyä. 

Vaikka minua jotkut asiat mietityttää ja pelottaakin, niin kuitenkin haluan olla luottavaisin mielin, niin hyvin kuin pystyn. Tämä raskaus on ihana ja toivottu asia minkä päätteeksi toivomme saavamme vauvan syliimme. Pitäkää meille peukkuja!  ♡

Meidän kuulumisia voi seurata myös instagramissa @laurahassu. Postauksen kuvitetut hedelmäkuvat ovat peräisin Preggers raskaussovelluksesta. 

Nt-ultra / Ensimmäinen seulontaultra

Viime viikolla pääsimme taas kurkkimaan meidän "masuvauvaa" niin kuin tytöt hänestä välillä puhuvat. Koska varhaisultrassa näkyvyys oli jostain syystä huono, pelkäsin niin käyvän nytkin. Minua jännitti aika paljon ja kiinnosti vauvan vointi. Onneksi Pekka oli tukenani ja pääsi mukaan ultraan.

Tutkimusta aloitettiin tekemään vatsan päältä, vaikka olin sanonut kätilölle, että kahdesta aiemmasta tämä ensimmäinen ultra on tehty alakautta. Hän ei välittänyt siitä. Kätilö alkoi ultraamaan, painoi ultrauslaitteen todella kovaa sektioarpeani vasten ja se teki todella kipeää. Sanoin heti, että se sattuu todella paljon ja hän päätti jatkaa tutkimusta alakautta. Onneksi.

Vaikka eihän se alakautta ultraaminen kauhean mukavaa ole, niin se ei onneksi kuitenkaan sattunut. Kun tutkimus kunnolla pääsi alkamaan pelkoni osoittautui oikeaksi, näkyvyys kohtuun oli tälläkin kertaa huono. Kätilö sanoi sen mahdollisesti johtuvan minulle kahdesti tehdyistä sektioista. Vaikka meidän oli välillä vaikea havaita vauvaa ruudulta ja se pelotti, niin onneksi kätilö kuitenkin pystyi kaiken tarpeellisen selvittämään ja kaikki näytti hyvältä, juuri siltä miltä näillä viikoilla pitääkin. Mm. Niskaturvotus oli normaali, päässä kaikki näytti hyvältä, tarpeelliset elimet olivat kehittyneet ja olivat oikeassa paikassa, myös syke löytyi... Vauvan koko saatiin mitattua: 5.7cm. Aluksi hän ei yhtään liikkunut, mutta kun kätilö painoi vatsaani vauva rupesi hytkymään, heiluttamaan käsiä ja jalkoja, hih. Havaitsimme ruudulta vauvan pään, kädet ja pienet söpöt jalat potkuttelemassa. Kätilö näytti meille missä oli vauvan vatsalaukku ja missä sydän sykki. Raskausviikko 13+2 muuttuikin silloin raskausviikoksi 12+3. (Tänään on menossa rv 13+1) Laskettu aika siirtyi eteenpäin ja se olisi nyt 7.6.2021. Saimme muistoksi käynnistämme kolme ultrakuvaa, joista yksi on sellainen mistä vauvan pystyy jotenkin hahmottamaan. Kesävauva ♡ Onkohan hän rakenneultrassa tammikuussa yhtä salaperäinen?

Olo on helpottunut kiitollinen ja onnellinen. Toivottavasti hän pysyy matkassa mukana ja saamme hänet kesällä syliimme ♡

Marraskuu 2020

Marraskuu on mennyt aika nopeasti. Olemme eläneet tavallista arkea, vähän fiilistelleet joulua, nähneet ystäviä ja sukulaisia. Meillä on hanin kanssa ollut myös muutamia treffi-iltoja, kun tytöt ovat olleet mammalla ja papalla tai mummilla ja ukilla leikkimässä. Juhlimme isänpäivää ja esikoisen 6v synttäreitä. Kerroimme odottavamme meidän kolmatta lasta ja kävimme Nt-ultrassa. Vietimme pienellä kaveriporukalla pikkujouluja. Aika kivoja juttuja. 

Täällä Kouvolassa koronatilanne siirtyi kiihtymisvaiheeseen ja myöhemmin leviämisvaiheeseen mikä harmittaa. Toivottavasti tartunnat lähtisivät laskuun. Jouduimme tämän takia pitämään esikoiselle pienemmät synttärit kuin yleensä. Olemme tarkoituksella pysytelleet paljon kotosalla. En kuitenkaan ole nyt niin hysteerinen koronan takia kuin keväällä, vaikka otan tilanteen vakavasti. Ei auta kuin katsoa tilannetta päivä kerrallaan. 

Iloa marraskuuhun on ehdottomasti tuonut pieni joulufiilistely. Olemme leiponeet pipareita ja joulutorttuja, kuunnelleet joululauluja, ostaneet, tehneet ja paketoineet lahjoja. Odotan, että joulukuu vaihtuu, sitten koristelemme kotia vielä jouluisemmaksi. Tänä vuonna olen innnostunut tekemään itse koristeita, mm. paperitähtiä ja kuusiviirejä. Äitini teki taas tytöille upean Muumitalo piparkakkutalon mitä ihastelemme päivittäin.

Eilen oli ensimmäinen adventti, sytytimme adventtikynttilän ja tonttu oli tuonut lasten joulusukkiin yllätykset, niin kuin meillä aina adventtisunnuntaisin. Enää yksi yö ja sitten pääsemme avaamaan joulukalenterien ensimmäiset luukut ja joulunodotus voi kunnolla alkaa!

Ihanaa, että marraskuun aikana olemme saaneet nähdä edes vähän lunta, vaikka tietenkin toivoisin, että sitä tulisi enemmän. Lunta on satanut useamman kerran pieni hento kerros mikä on sulanut samana päivänä tai seuraavana päivänä pois. Kyllä kateus iski, kun sain kummitädiltäni pohjoisesta viestin ja kuvia, että siellä on paljon lunta. Kunpa joulukuu yllättäisi ja saisimme tänne etelään enemmän lunta. Olisi ihana lasten kanssa leikkiä lumileikkejä. Lumi toisi valoa, piristystä ja kauneutta ympärillemme.♡

Tässä linkit kaikkiin marraskuun postauksiin

Minua harmittaa, että tänä vuonna halloween ja pyhäinpäivä sattuivat samalle päivälle

Isänpäivä - Juhlapäivä mitä vietämme rakkaiden kanssa 

Marraskuussa voi jo vähän aloittaa joulufiilistelyn 

Muumimaisia lahjaideoita

Pipareita ja joulutorttuja

Frozen synttärit

Ihana uutinen - Unelmamme kolmesta lapsesta saattaa toteutua 

Raskausoireet ennen plussaa & Alkuraskauden oireet 

Varhaisultra

Marraskuu 2020

Varhaisultra

Varasimme ajan varhaisultraan selvittääksemme onko masussa ketään ja onko hän oikeassa paikassa. Halusimme saada asiaan varmistuksen, vaikka olimme luottavaisin mielin.

Lokakuun loppupuolella rv 8+6 ajelimme Lahteen Perhe-Arteen missä tutkimus tehtiin. Ensin keskustelimme mm. olostani, edellisistä raskauksista ja synnytyksistä. Ultraus tehtiin alakautta mikä vähän jännitti, se ei kuitenkaan onneksi tuntunut pahalta. Aluksi huolestuin, kun ruudulla ei näkynyt mitään.

Kyyneleet tulivat silmäkulmiini, koska pelkäsin pahinta. Miksei ruudulla näy mitään? Tiedän kahden aiemman kohdalta, että kesken tutkimuksen ei pitäisi itse tehdä mitään johtopäätöksiä, mutta niin kuitenkin pääsi käymään. Koska mitään ei näkynyt kätilö alkoi painamaan vatsaani ja sitten pienen pieni vauva saatiin vähän näkyviin. Pystyin taas hengittämään ja vähän rentoutumaan.

Näkyvyys kohtuun oli huono. Kohtu oli sellaisessa asennossa, että vauvaa oli vaikeampi havaita. Vauva myös yritti piiloutua meiltä. Kuitenkin onneksi vauva ja syke löytyi, näimme pienen pienen sydämen jyskyttävän. Vaikka näkyvyys oli huono, niin kuitenkin kaiken tarpeellisen tiedon pystyi näkemään, mm. ruskuaispussi oli oikeassa paikassa ja oikean kokoinen, myös kohtu näytti hyvältä.

Tärkeintä oli, että saimme tiedon, että kohdussa tosiaan on elossa oleva vauva. Koska vauva yritti koko ajan piiloutua meiltä mittausta oli vaikea tehdä. Kätilön mukaan viikkoja olisi ollut kuitenkin vasta 7+5 ja LA 10.6, mutta painotti että mittaus ei ollut tarkka. Joten jatkettiin kuitenkin neuvolan antamalla viikolla 8+6 ja LA olisi 1.6 ennen kuin myöhemmin se tarkentuisi. 

Oli helpotus nähdä pikkuinen, mutta vähän harmitti, että näkyvyys oli huono ja vauvaa oli vaikea havaita. Pääasia kuitenkin oli selvittää vauvan vointi ja onneksi kaikki näytti juuri siltä kuin pitääkin. Pystyin vähän huokaisemaan ja rentoutumaan. Meille tulee oikeasti vauva, jos kaikki sujuu hyvin. ♡

Meidän kuulumisia voi seurata myös instagramtililläni @laurahassu ♡

Raskausoireet ennen plussaa & Alkuraskauden oireet

RASKAUSOIREET ENNEN PLUSSAA

Tosiaan syyskuun loppupuolella meille selvisi, että odotamme meidän kolmatta lasta. Emme olisi voineet olla onnellisempia. ♡ Tällä kertaa minulla oli monta raskausoiretta ennen plussaamista ja niiden perusteella olin lopulta aika varma raskaudesta. Testi vahvisti epäilyni. Mitä raskausoireita minulla oli ennen plussaamista?

NÄRÄSTYS. Koin poikkeavan paljon närästystä, se kiinnitti ensimmäisenä huomioni

PIENI ÄLLÖTYS. Aluksi luulin, että ällötys oli pelkkää närästystä 

HENGÄSTYMINEN. Hengästyin helpommin, sen verran paljon, että se aiheutti ihmetystä

ITKUHERKKYYS. Monet asiat itketti tai herkistytti: lastenohjelmat, V oli reipas kerhossa, tietyt laulut, jos lapset tekivät tai sanoivat jotain ihanaa tai ihan vain omat ajatukset...

JOMOTTELU. Tuntemukset rinnoissa ja alavatasalla

VÄSYMYS. Väsytti, mutta samalla oli välillä vaikea nukahtaa

NUUTUNUT OLO JA PALELU. Luulin, että tulen kipeäksi, jalat olivat iltaisin jäässä

HAJUT. Varsinkin roskis oksetti. Jostain syystä en edes pystynyt katsomaan roskista päin

NÄLKÄ JA JANO. Mutta aina ei välttämättä tehnyt mieli syödä

Alkuraskauden ja kuukautisten alkamisen oireet voivat olla melko samanlaisia, siksi voi olla vaikea tunnistaa kummasta on kyse. Esimerkiksi molemmissa tapauksissa alavatsaani on jomotellut ja olen ollut itkuisempi. Minulla on myös ajoittain kausia milloin nukun huonosti ja valvominen voi tehdä fyysisiä oireita kuten närästystä ja huonoa oloa, tietysti silloin myös väsyttää paljon. Nämä oireet eivät olleet aluksi niin selkeitä, että olisin heti tiennyt niiden perusteella olevani raskaana, vaikka ne aiheuttivatkin ihmetystä. 

Kuitenkin jälkeenpäin monet jutut oli helppo oivaltaa alkuraskauden oireiksi. Koska tiesin raskauden mahdollisuuden, niin tietysti kiinnitin tuntemuksiini enemmän huomiota. Toivoin niiden olevan raskausoireita, mutta samalla asennoiduin niiden johtuvan jostain muusta, että en pettyisi niin paljon, jos en olisikaan raskaana. 

Onneksi jonkunlaiset vaistot ja epäilyt osuivat oikeaan. Kuukautisten poisjääminen ratkaisi asian ja tein testin pari päivää sen jälkeen kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa. Siinä vaiheessa olin jo aika varma. Tämä meidän kolmas pikkuinen ilmoitti itsestään yhtä nopeasti kuin meidän heinäkuinen, nopeammin mihin olin varautunut. Elokuussa päätimme, että vauva saa tulla kun on tullakseen, syyskuussa plussasimme. Jos kaikki menee hyvin alkukesästä meille syntyy vauva. ♡

rv 10+

ALKURASKAUDEN OIREET

Mitä raskausoireita olen kokenut tämän meidän kolmannen vauvan kohdalla ensimmäisen kolmanneksen aikana? Isoimmat oireet ovat ehdottomasti olleet väsymys, ällötys ja närästys.

VÄSYMYS

Keväällä ja kesällä kärsin nukahtamisongelmasta mikä syksyllä raskauden myötä katosi. Olen niin väsynyt, että nukahdan nopeasti, nykyään heräilen öisin, mutta onneksi pystyn jatkamaan unia. Väsyttää, väsyttää tosi paljon. Pakko on ollut aina nukkua päikkärit tai huilia, kun siihen oli tilaisuus. Väsymys on tehnyt minulle välillä pöppöröistä oloa. 

ÄLLÖTYS

Ensimmäisen kohdalla kärsin voimakkaasta ällötyksestä, toisen kohdalla ällötys oli lievää ja nyt kolmannen kohdalla minua taas ällötti aika paljon. Olo oli raskausviikoilla 7-11 asti oksettava ilman oksennusta, välillä tosi inhottavaa ja ällöttävää. Joskus on edelleenkin sellainen olo, että on kauhea nälkä, mutta en kuitenkaan pysty syömään tai ei tee mieli syödä, ainakaan kovin paljon. Annoskoot pitää usein olla pienempiä kuin ennen. Silti jostain syystä mieleni tekee tosi paljon mättöruokia, esim ranskalaisia, kanaburriittoa tai pizzaa. Onneksi ällötys on alkanut helpottamaan. 

ITKUHERKKYYS

Olen muutenkin herkkä ja silmäni helposti kostuvat kyynelistä, raskaana ollessa tämä piirre minussa korostuu entisestään ja itken tai herkistyn todella helposti. Varsinkin koskettavat laulut saavat minut itkemään, nyt myös monet joululaulut. Itken joko ilosta tai surusta. Tv tai radiomainoksetkin saattavat itkettää minua samoin joidenkin elokuvien tai sarjojen kohtaukset. Kun mietin asioita mistä olen kiitollinen ja mitkä minulle eniten merkitsee herkistyn varmasti. Välillä itken myös, jos minua pelottaa, jännittää tai mietityttää jokin. Aina itkuisuudelle ei edes ole mitään järkevää syytä ja se jälkeen päin vähän naurattaa. Onneksi en ota itseäni vakavasti, ajattelen jos itkettää niin annan itkun tulla, hih. Itken herkemmin yksin kuin muiden seurassa. Vielä ei ainakaan muille ole tullut kiusallisia hetkiä herkistymiseni kanssa. 

OIREITA MITÄ EN OLE AIEMMIN KOKENUT

Tässä raskaudessa olen kokenut sellaisia raskausoireita mitä muistaakseni en ole aiemmin kokenut, ainakaan näin isosti kuin nyt: rintojen arkuus/kipeys, turvotus ja ruuan jälkeinen paha maku suussa. Turvotus alkoi viikkojen 6-7 paikkeilla. Vatsa on välillä ihan pallo ja legginsit puristaa. Mietin aluksi, että löytyykö minulta vaatteita missä turvotus ei näkyisi, ainakaan niin selkeästi. Pahaan makuun suussa auttaa purkka tai hampaiden pesu, mutta onneksi se ei ole enää niin inhottavaa kuin aluksi.

PAHANTUULISUUS

Mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä useammin olen huomannut, että saatan olla enemmän pahalla tuulella kuin ennen. En tiedä johtuuko se väsymyksestä, kehon muutoksista vai mistä, mutta valitettavasti näin kuitenkin on. Ärsyynnyn melko helposti ja otan asioita enemmän itseeni. En kuitenkaan onneksi ole kokoajan äkäinen, enkä joka päivä, mutta silti tämä pahantuulisuus vähän harmittaa ja koen siitä huonoa omaatuntoa. Pekka onneksi lohduttaa minua: "tämä on ohi menevä vaihe". Pyydän kyllä aina anteeksi, jos olen turhaan pahalla tuulella, äkäinen ja sen takia sanon jotain typerää.  

HUIMAUS

Alkuraskaudessa lokakuussa kärsin välillä myös huimauksesta, onneksi vain vähän, mutta se oli silti inhottavaa. Usein siihen auttoi syöminen, veden juominen ja lepo. Kerran meinasi paniikki iskeä kun olin esikoista hakemassa eskarista ja alkoi voimakkaasti huimaamaan. Pääsimme onneksi kotiin, mutta se oli kamalaa, kun tuntui että menen paniikkiin, mutta en halunnut sitä lapsille näyttää. Äitinä saa kyllä uskomattomat voimat selviytyä mistä vain! Onneksi tuo on ollut ainut kerta, että huimaus on tuntunut noin voimakkaalta.

Vaikka minulta on löytynyt tässä raskaudessa ikäviäkin raskausoireita, niin olen sietänyt niitä, koska tämä kaikki on sen arvoista, että meille on tulossa vauva. Onneksi nyt monet alkuraskauden vaivat ovat alkaneet helpottamaan tai jopa kadonneet kokonaan. ♡

Meidän kuulumisia voi seurata myös instagramtililläni @laurahassu ♡